Erilaiset perheet: Markon kaksi vaimoa ja islam

Yhden miehen haaremi - vaimoja ja tyttäriä
Brooklyn Museum vanhoja valokuvia
kuva Wikimedia

MTV on tuottanut julkisuudessa paljon huomiota saaneen Erilaiset perheet ohjelman: "uusi koskettava ja toiveikas 10-osainen dokumentaarinen sarja kertoo tarinoita suomalaisista perheistä, joiden arki on käännekohdassa."

Sarjan kolmannessa jaksossa kerrotaan "polyamorisesta" perheestä, jota kuvataan mm. näin IltaSanomien jutussa 4.12. 2014

Marko, hänen aviovaimonsa Johanna ja Markon uusi puoliso Jaana selvittävät, miten heidän polyamorinen elämänmuotonsa sai alkunsa. Markolla ja Johannalla on molemmilla ollut avioliittonsa aikana ulkopuolisia suhteita. Johanna oli myös alusta alkaen täysin tietoinen aviomiehensä Markon neljä vuotta sitten alkaneesta avioliiton ulkopuolisesta suhteesta Jaanaan.

Kolmikko kertoo ohjelmassa omin sanoin, miten heidän perhe-elämänsä saadaan hyvin rullaamaan. Johanna ja Marko ovat olleet 15 vuotta naimisissa. Jaana lapsineen on ollut osa heidän perhettään muutaman vuoden ajan. Lapsilla on omat huoneet ja aikuiset jakavat saman makuuhuoneen.

Marko pyrkii perheessään tasapuolisuuteen. Heillä on erikseen sovitut omat viikonloput, jolloin toiset aikuiset jäävät hoitamaan lapsia.

"Suurin haaste tässä kuviossamme on pyykkien viikkaus, jotta se tehdään kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla", Marko heittää.
Lue koko artikkeli IltaSanomista

Islamilainen moniavioisuus
Ohjelmassa kuvattu tilanne on tuttu Lähi-idässä asuville ihmisille, koska Koraani sallii miehen ottaa itselleen laillisesti kaikkiaan neljä vaimoa. (Katso aiheesta islamilaista pohdintaa englanniksi IslamCan.com.)

Polygamia, moniavioisuus, oli Arabian niemimaan asukkaiden parissa yleistä Bysantin aikana autiomaan teltoissa. Islamin nousu vähensi aviovaimojen lukumäärän korkeintaan neljään.

Myös täällä Palestiinan alueella, jossa tätä kirjoitan, moniavioisuus on mahdollista ja tunnen itse joitain harvoja tapauksia. Kun keskustelen tästä muslimimiesten kanssa, he muistuttavat ehdottomasta vaatimuksesta, että jokaista naista tulee kohdella tasavertaisesti. Islam edellyttää, että kullekin vaimolle rakennetaan oma koti. Koska tämä on ylen kallista, vain harvoilla on siihen mahdollisuus. Samoin he toteavat, että eikö toisen vaimon ottaminen ole parempi kuin länsimainen perheen hajoaminen avioeroon?

Useimmiten syy toisen vaimon ottamiseen on ensimmäisen avioliiton lapsettomuus. Koska kahden kodin ylläpito on kallista, lapsettomuus johtaa suhteellisen helppoon avioeroon ja uuden vaimon hankkimiseen. Musliminainen ei eron jälkeen välttämättä jää yksin, vaan joku toinen mies voi hänet löytää - kaikki riippuu perhesuhteista ja sukulaisista.

Patriarkat ja kuningas Salomo
Koraanin ohjeella saattaa olla yhteyksiä Raamatuun, jossa ei moniavioisuutta kielletä, vaikka käytäntö lienee jäänyt jo varhain pois. Isä Abrahamilla oli vaimoina Sara ja Hagar, Iisakilla rakas Rebekka, Jaakobilla neljä vaimoa: Raakel, Bilha, Zilpa ja Lea.

Kuninkailla oli omat sääntönsä, ja Raamattu kertoo, että Salomolla oli kerrassaan tuhat vaimoa. Kuningasten kirja ei häntä vaimojen määrästä  moiti, vaan siitä, että nämä rakastetut ulkomaiset naiset koituivat hänelle hengelliseksi lankeamukseksi. Jerusalemissa Öljyvuoren eteläpuolella olevaa kukkulaa kutsutaan yhä tänään "Pahennuksen kukkulaksi", koska siellä oli muinoin vieraiden jumalien alttareita.

Kuningas Salomolla oli vaimoinaan lukuisia vieraiden maiden naisia, joita hän rakasti. Faraon tyttären lisäksi hänellä oli moabilaisia, ammonilaisia, edomilaisia, sidonilaisia ja heettiläisiä vaimoja. He olivat lähtöisin niiden kansojen parista, joista Herra oli sanonut israelilaisille: "Pysykää loitolla heistä, ja hekin pysykööt teistä loitolla. Muuten he viekoittelevat teidän sydämenne omien jumaliensa puoleen." Salomo rakasti näitä naisia ja kiintyi heidän jumaliinsa.

Hänellä oli seitsemänsataa kuninkaallista vaimoa ja kolmesataa sivuvaimoa, ja he veivät hänen sydämensä harhaan.

Salomon vanhuuden päivinä vaimot viekoittelivat hänen sydämensä muiden jumalien puoleen, eikä hän ollut enää täydestä sydämestään uskollinen Herralle, Jumalalleen, niin kuin hänen isänsä Daavid oli ollut. Salomo rupesi palvelemaan Astartea, sidonilaisten jumalatarta, ja ammonilaisten iljetystä Milkomia.

Salomo teki sitä, mikä on väärää Herran silmissä, eikä seurannut Herraa uskollisesti niin kuin isänsä Daavid. Hän rakensi Jerusalemin itäpuolella olevalle vuorelle uhripaikan Kemosille, moabilaisten iljetykselle, ja ammonilaisten iljetykselle Milkomille. Samoin hän teki uhripaikkoja muitakin vierasmaisia vaimojaan varten, niin että he saivat suitsuttaa ja uhrata jumalilleen.
1 Kun 11:1-8

Vanhentunut kuningas Salomo oli varmaan sitten jo aika lailla samaa mieltä monien vaimojen Bob Marleyn kanssa, "no woman no cry"


Haaremi ja 72 neitsyttä
Turkin harem on arabiasta lainattu sana haram ja tarkoittaa kielletty, koska pyhä tai erityisen arvokas. Haaremi on talossa naisten alue, johon vierailta miehiltä on ehdottomasti pääsy kielletty. Se voi olla yksinkertainen osa rakennusta, josta ehkä Kairon tyyliin on katettu parveke kadulle, josta nainen voi seurata arkielämää. Haaremi saattaa myös olla loistelias lukaali, palatsikin, jos miehellä sellaiseen on varaa.

Sulttaanin upeaa haaremia Istanbulissa vartioivat kastroidut eunukit, jotta vain yksi mies saa koskea näihin naisiin. Siellä pidettiin myös nuoria naisia, joita koulutettiin ja kasvatettiin hyviin tapoihin sulttaanin tuleviksi vaimoiksi.

Eräässä mielessä jokaiselle islamilaiselle miehelle on luvassa taivaallinen haaremi, jos hän kaatuu pyhässä sodassa. Kuoleman rajan takana häntä odottaa Koraanin mukaan seitsemänkymmentäkaksi koskematonta neitsyttä, jotka palvelevat häntä Paratiisissa.Jannah. Aiheesta on paljon tietoa Wikislam englanninkielistä artikkelissa.

Miehen ehdoilla
Islamilainen yhteiskunta on patriarkaalinen, mies on perheen pää ja suvun vanhin ratkaisee kiistakysymyksiä. Nainen käsitetään aviomiehen omaisuudeksi ja miehellä on lupa joko erota vaimostaan tai ottaa toinen ja neljäskin vaimo, jos pystyy näistä huolehtimaan.

No onhan se länsimaissakin miehen maailma "it's a man's world".

Naisella ei ole juuri sananvaltaa näissä päätöksissä, vaikka hän voi tosin kotona olla monissa asioissa ratkaisevan tärkeä tyyliin "mies on perheen pää ja nainen kaula, joka sitä kääntää".

Tunnen erään surullisen tapauksen, jossa hyvin koulutettu ulkomainen nainen tuli komean islamilaisen miehen vaimoksi näille seuduille. Joidenkin lapsettomien vuosien jälkeen mies otti toisen vaimon, ja ensimmäinen jäi jollain tavoin tämän arabialaisen ja paikalliset tavat, kielen ja psyyken tuntevan paikallisen naisen varjoon. Hän on edelleen avioliitossa ja asuu tällä seudulla, mutta ei juuri koskaan hymyile.

Markon tapaus muslimin silmin
Vaikka Markon perhe muistuttaa siis islamilaista kahden vaimon ja viiden lapsen perhettä, muslimit kertakaikkiaan kauhistuisivat TV ohjelmassa kerrottuja asioita ja pitäisivät tilannetta häpeäällisenä aina kuolemaan asti.

Ehkä islamilaisella miehellä on laillisten vaimojensa lisäksi jalkavaimoja, rakastettuja, mutta nämä ovat ehdottomasti kätkössä eikä niistä julkisuudessa näin puhuttaisi. Samaan tapaan kuin ranskalaisella 50-villityksessä olevalla miehella on amant, josta rouva varmaan tietää ja tuttavat, mutta josta ei puhuta. Ohjelman viittaukset Markon naisten väliseen rakkauteen, rakastajattajiin, olisivat myös ehdoton tabu Lähi-idän islamilaisissa maissa.

Suurena erona on myös kolmois-sänky, joka ei tule kysymykseen moniavioisessa islamilaisessa perheessä. 1400 vuoden kokemus näistä suhteista, naisten välisistä tunnekriiseistä, ihmisoikeuksista, ovat opettaneet siihen, että kullakin vaimolla on oma kotinsa, lapsensa ja mies pitää kaikista tasavertaisesti huolta.

Jos en väärin ole käsittänyt, moniavioisuuden hyvin tunteman islamilaisen miehen ja naisen näkökulmasta Erilaiset perheet-ohjelman kuvaama koti edustaa länsimaista dekadenssia aidoimmillaan.

Jopa sulttaanillakin oli sentään avioelämää koskevat sääntönsä ja palatsissa usein erittäin vahva puoliso tai äitimuori, joka piti ukon miehiset vietit kurissa.

Haaremin legendaarinen Roxelana ja sulttaani
Maalaus Anton Hickel 1780
Kuva Wikimedia