Laitan tähän Mooseksen lain seksuaalisista rikkomuksista määräämät kuolemantuomion pykälät, niin että Raamatun lukijalle on mahdollista tuomita lähimmäinen Jumalan sanan perusteella iankaikkisesti elävältä poltettaviksi, kuten Laestadius asian ilmaisee.
Kuolemantuomio seksuaalirikoksista
- makaaminen äidin tai äitipuolen kanssa
Jos mies häpäisee oman isänsä makaamalla hänen vaimonsa kanssa, molemmat syylliset on surmattava; he ovat itse ansainneet kuolemansa
3. Ms. 20:11
- makaaminen pojan vaimon kanssa
Jos mies makaa miniänsä kanssa, heidät on molemmat surmattava. He ovat tehneet luonnottoman teon ja ovat itse ansainneet kuolemansa.
3. Ms 20:12
- makaaminen mies miehen kanssa
Jos mies makaa miehen kanssa niin kuin naisen kanssa maataan, he ovat molemmat tehneet kauhistuttavan teon ja heidät on surmattava. He ovat itse ansainneet kuolemansa..
3. Ms 20:13
- äidin ja tyttären ottaminen vaimoksi
Jos joku ottaa vaimokseen naisen ja hänen äitinsä tai naisen ja hänen tyttärensä, se on törkeä teko, jonka vuoksi sekä mies että molemmat naiset on poltettava. Sen kaltaista törkeyttä ei saa sallia teidän keskuudessanne.
3. Ms 20:14
- eläimeen sekaantuminen
Jos mies sekaantuu eläimeen, hänet on surmattava, ja myös eläin on surmattava. Jos nainen parittelee eläimen kanssa, surmattakoon sekä nainen että eläin. Molemmat on surmattava, sillä kumpikin on ansainnut kuolemansa.
3. Ms. 20:15-16
- isän veljen vaimon kanssa makaaminen (myös lapset surmattava).
Jos joku makaa setänsä vaimon kanssa, hän häpäisee setänsä. Syylliset joutuvat kantamaan vastuun synnistään. Heidät on surmattava, eikä heille saa jäädä lapsia.
3. Ms 20:20
- kälyn kanssa makaaminen
Jos joku viettelee veljensä vaimon, hän tekee inhottavan teon. Koska hän on häpäissyt veljensä, syylliset on surmattava eikä heille saa jäädä lapsia.»
3. Ms. 20:21
- papin tytår elävältä poltettava
Jos papin tytär häpäisee itsensä harjoittamalla haureutta, hän samalla häpäisee isänsä; siksi hänet on poltettava
3. Ms. 21:9
- aviovaimon neitseys
Jos mies otettuaan itselleen vaimon ja maattuaan hänen kanssaan alkaa tuntea vaimoaan kohtaan vastenmielisyyttä, esittää häntä vastaan perättömiä syytöksiä ja parjaa häntä sanoen: 'Minä otin tämän naisen vaimokseni, mutta kun makasin hänen kanssaan, huomasin, ettei hän ollut neitsyt',
tytön isän ja äidin on vietävä todiste tytön neitsyydestä portin luo kaupungin vanhimmille.
Tytön isän tulee sanoa vanhimmille: 'Minä annoin tyttäreni tuolle miehelle vaimoksi, mutta mies alkoi vihata häntä. Hän on puhunut perättömiä ja väittää, ettei tyttö ollut neitsyt. Tässä on todistus tyttäreni neitsyydestä.'
Sitten vanhempien tulee levittää veren tahrima vaate kaupungin vanhimpien eteen, ja näiden on ruoskittava mies ja määrättävä hänelle sakkoa sata hopeasekeliä, jotka annetaan tytön isälle, koska mies on mustannut koskemattoman israelilaisen tytön mainetta.
Tyttö jääköön miehen vaimoksi, eikä mies saa koko elinaikanaan hylätä häntä.
"Jos taas miehen esittämä väite pitää paikkansa eikä voida näyttää toteen, että tyttö oli koskematon, vanhimpien tulee viedä tyttö isänsä talon ovelle ja kaupungin miesten on kivitettävä hänet hengiltä; hän on harjoittanut haureutta ja tuottanut häpeää isänsä talolle ja koko Israelille. Hävittäkää paha keskuudestanne.
5. Ms 22:13-21
Teloittaminen
Kuolemanrangaistuksista sanotaan yleisemmin "syypäät omaan kuolemaansa", jolloin surmaamisen tapa vaihtelee. Kerrotaan esimerkiiksi Talmudin ajoilta, että tuomitun suuhun saatettiin kaataa sulaa metallia, jolloin ihminen kuolee, mutta ruumis kuitenkin säilyi melko ehjänä.
Kahdessa tapauksessa Jumalan laissa määrätään, kuinka nainen on surmattava:
Kahdessa tapauksessa Jumalan laissa määrätään, kuinka nainen on surmattava:
- aviorikoksesta tavattu nainen on porukalla kivitettävä
- haureuteen langennut papin tytär poltettava roviolla elävältä.
Lain pohdintaa
näin olemme yhdessä tutkineet Mooseksen lakia niiltä kohdin, joissa seksuaalisuuteen liittyvistä asioista määrätään kuolemanrangaistus.
Huomaamme, että yleensä syyllisyyden toteamisen jälkeen sekä mies että nainen surmattiin. (Raiskauksesta on erityinen laki, jossa tutkitaan naisen käyttäytymistä)
Näemme, että eräs kuolemantuomion syy on homoseksuaalinen suhde kahden miehen välillä. Mutta se on vain yksi, ja myös eläimeen sekaantumisesta seurasi teloittaminen.
järkyttävältä vaikuttaa Jumalan laissa ilmaisema tahto, että enon vaimon kanssa maannut mies, nainen sekä heidän ehkä saamansa lapset on surmattava.
Näemme siis pyhän Raamatun teksteistä selvästi, että homoseksuaalinen akti - miehen makaaminen miehen kanssa - on kuolemanrangaistuksen uhalla kielletty kauhistus.
samalla panemme merkille, että myös monista muista seksuaalisista teoista, sukurutsaudesta, eläimeen sekaantumisesta ja aviorikoksesta määrätään kuolemanrangaistus.
Jeesus ja Jumalan laki
Juutalaiset tiesivät, että Nasaretin Jeesus on syntisten - siis lain rikkojien ja sen tuomion alla olevien - ystävä, joka viihtyy viinituvissa ja ei lain mukaan väistä pitalisia, heitä kivittäen.
Niinpä tästä Jeesuksen rakkaudesta Jumalan lain rikkojia kohtaan saatiin oiva peruste käydä hänen kimppuunsa, heikko kohta suorastaan kateutta herättävän maineen saaneen saarnaajan varustuksessa.
Näemme, että eräs kuolemantuomion syy on homoseksuaalinen suhde kahden miehen välillä. Mutta se on vain yksi, ja myös eläimeen sekaantumisesta seurasi teloittaminen.
järkyttävältä vaikuttaa Jumalan laissa ilmaisema tahto, että enon vaimon kanssa maannut mies, nainen sekä heidän ehkä saamansa lapset on surmattava.
Näemme siis pyhän Raamatun teksteistä selvästi, että homoseksuaalinen akti - miehen makaaminen miehen kanssa - on kuolemanrangaistuksen uhalla kielletty kauhistus.
samalla panemme merkille, että myös monista muista seksuaalisista teoista, sukurutsaudesta, eläimeen sekaantumisesta ja aviorikoksesta määrätään kuolemanrangaistus.
Jeesus ja Jumalan laki
Juutalaiset tiesivät, että Nasaretin Jeesus on syntisten - siis lain rikkojien ja sen tuomion alla olevien - ystävä, joka viihtyy viinituvissa ja ei lain mukaan väistä pitalisia, heitä kivittäen.
Niinpä tästä Jeesuksen rakkaudesta Jumalan lain rikkojia kohtaan saatiin oiva peruste käydä hänen kimppuunsa, heikko kohta suorastaan kateutta herättävän maineen saaneen saarnaajan varustuksessa.
I. Mutta Jesus meni Öljymäelle,
2. Ja tuli varhain huomeneltain jälleen templiin ja kaikki kansa tuli hänen tykönsä, ja hän istui ja opetti heitä.
3. Mutta kirjanoppineet ja Pharisealaiset toivat vaimon hänen tykönsä huoruudesta otetun kiinni. Ja kuin he olivat sen hänen eteensä asettaneet,
4. Sanoivat he hänelle: Mestari, tämä vaimo on löydetty itse työssä, kuin hän teki huorin.
5. Mutta Moses on laissa meitä käskenyt, että senkaltaiset kivillä surmattaisiin*. Mitäs sinä sanot?
6. Mutta sen he sanoivat, kiusaten häntä, kantaaksensa hänen päällensä. Mutta Jesus kumarsi ja kirjoitti sormellansa maahan.
7. Mutta kuin he seisoivat kysymyksensä päälle, ojensi hän itsensä ja sanoi heille: joka teistä on synnitön, se heittäkään ensin häntä kivellä.
8. Ja hän kumarsi taas ja kirjoitti maahan.
9. Kuin he tämän kuulivat ja olivat omaltatunnolta voitetut, läksivät he ulos yksittäin, ruveten vanhimmista, viimeisiin asti; ja Jesus jäi yksinänsä, ja vaimo seisoi siinä.
10. Mutta kuin Jesus ojensi itsensä, ja ei nähnyt ketään paitsi vaimoa, sanoi hän hänelle: vaimo, missä ovat sinun päällekantajas? Onko sinua kenkään tuominnut?
11. Hän sanoi: Herra, ei kenkään. Niin Jesus sanoi: en minä myös sinua tuomitse: mene, ja älä silleen syntiä tee.
Joh 1:1-11
Herra Jeesus, armahda meitä syntisiä!
Amen
Amen
Laki on kautta historian kertonut maksimirangaistuksista. Lakia lukemalla sen sijaan ei ole koskaan käynyt ilmi, mitä sanktioita on oikeasti missäkin asiassa yleensä tuomittu. Suomessakin on vasta joitain vuosikymmeniä tutkittu sitä, mitä mistäkin asiasta oikeasti tuomitaan. Juridinen termi on "oikeuskäytäntö". Se ei selviä lakeja lukemalla, vaan tuomioita ja tuomitsematta jättämisiä tutkimalla. Historiasta ajalta ennen dokumentoitujen oikeudenkäyntien ei oikeuskäytännöistä paljoa tiedetä. Mutta on oletettavaa, että lain maksimirangaistukset eivät ole historiassakaan olleet tekojen yleisimpiä rangaistuksia, vaan että oikeuskäytäntö on ollut lievempää suurimmassa osassa tapauksista. Mutta mitä sanktiot ovat yleensä olleet, ei tiedetä.
VastaaPoistaKertomus Jeesuksesta on oikeuskäytännön kuvaus. Ei liene ollut ihan epätavanomainen ratkaisu jättää kivittämiset väliin, sillä rabbiininen kirjallisuus puhuu vastaavasta. Saattaa olla, että tuo oli tyypillisin ratkaisu ainakin fariseusten oikeuskäytännössä, sillä fariseukset olivat armoa korostava liike, joka vastusti niin sanottua miekkaan tarttumista. Rabbiininen kirjallisuus sisältää oikeuskäytäntöäkin koskevia asioita, jossa lienee jäänteitä myös Jeesuksen ajan fariseusten ajattelusta. Mutta Mooseksen lain varhaisemman ajan oikeuskäytäntöjä tunnetaan vielä paljon huonommin. Dokumentaatiota noista aiheista ei juuri ole säilynyt.
Poistamuinaisesta Lähi-idästä lakikoodeksien lisäksi toki on vain vähän materiaalia. Mutta Jeesuksen ajan kuvaus aviorikoksen tehneestä naisesta on ajankuva, jossa naisen kivittämistä pidettiin rutiininomaisena toimenpiteenä. (Mooseksen lain mukaan myös mies olisi pitänyt surmata)
PoistaKäsitykseni mukaan islamilainen shari'a lainsäädäntö jatkaa raamatullista perinnettä, monet siellä annetut rangaistukset ovat "silmä silmästä" periaatetta. Tästähän meillä on runsaasti käytännön tietoa, ja esimerkiksi Nigeriassa naisten kivittäminen, Saudi Arabiassa homojen ruoskiminen, silmän puhkaiseminen ovat käytöntöä. Euroopassa raamatullinen ihmisen polttaminen on jäänyt vähemmälle, mutta Etelä-Afrikan slummeissa toki yhä käytössä autonrenkaineen.
Tärkeintä tässä on, että Mooseksen laki on Jumalan ilmaistu tahto ja sillä tavoin juutalaisen kansan elämän perusta - he ovat Mooseksen uskoisia - ja heidän perintönsä ja Talmud keskittyy siihen, että lakia ei edes päästäisi rikkomaan. Siis arjen todellisuutta, vaikkei nykyinen Israelin valtio käytä kuolemantuomiota.
Olen siinä käsityksessä, että sharia-maissakaan kuolemanrangaistukset, ruoskimiset yms. eivät ole asioita, jotka seuraisivat suoraan jostain teosta tai sellaisen paljastumisesta. Esim. kivitys, jota mm. Nigeriassa harjoitetaan, ei ole rangaistuksissa pääsääntö, vaan enimmäisrangaistus, jota prosentuaalisesti kaikista tapauksista katsottuna sovelletaan vain pienessä vähemmistössä tapauksista, joissa kuolemanrangaistus olisi periaatteessa alueella sovellettavien sanktioiden mukaan mahdollinen. Yleisin rangaistus käytännössä on häpeä tms. Sen rangaistuksen nainen evankeliumitekstissäkin sai, sillä kerran saatu maine ei ihmiseltä katoa.
PoistaEn ole ihan vakuuttunut siitä, että Johanneksen evankeliumin kivityskuvauksessa kivittämistä pidettäisiin rutiininomaisena toimenpiteenä. Sellainen tulkinta tulee, jos sellaisen tulkinnan kautta tekstiä lukee. Mutta ei tekstiä sellaisten silmälasien kautta pakko ole lukea. Itse luulen, että ne eksegeetikot, jotka viime vuosikymmenenä ovat pitäneet ääntä siitä, että fariseukset on tulkittu evankeliumeissa pitkään virheellisesti, voivat olla oikeassa. Ehkä fariseukset oikeasti tosiaan olivat tunnettuja armollisuudestaan ja laupeudestaan, eivät armottomuudesta. Fariseus Gamalielkin Apostolienteoissa viittaa toimintatapoineen tähän suuntaan. Jos näin on, kivityskertomus näyttäytyy samantapaisena kertomuksena kuin kertomus keisarille maksettavista veroista koskevan kysymyksen ratkaisusta. Eli kiusoittelevana kysymyksenä, jossa pointtina ei ole kivittäminen (jos kivitys olisi ollut itsestäänselvä asia, ei Jeesukselta olisi lausuntoa asiassa pyydetty, vaan olisi voitu toimia niin kuin oletettavasti aviorikokseen osallistuneen miehen kanssa oli toimittu, jonka tuomiosta Jeesukselta kukaan ei kysynyt mitään). Eli Jeesuksen eteen tuodaan samalla tapaa kysymys, jossa sekä "kyllä" että "ei" ovat vastauksia, joista voi seurata syytöksiä. Jos kehottaa kivittämään, rikkoo fariseuksille ja heidän joukossaan opettaneelle Jeesukselle keskeistä periaatetta vastaan, jos taas ei kehota kivittämään, seuraa kysymys Jeesuksen suhtautumisesta Mooseksen lain mahdollistamiin rangaistuksiin. Fariseuksilla itsellään oli ihan sama ongelma kuin Jeesuksella. Varsinkin kun he eivät olleet kansan johdossa, ja oikeutettuja päättämään sanktioasioista, vaan valta oli roomalaisilla ja papistolla.
Joskus on tullut mietittyä miltä Jeesuksen opetus näyttäytyisi ilman tuota kivityskertomusta. Nykyisessä Raamatussahan tuo teksti on hakasulkeissa, kun varhaisimmissa Raamatun käsikirjoituksissa tuota kivityskertomusta ei ole näkynyt.