keskiviikko 25. marraskuuta 2015

Vaiettu tapaus Ilpo Sinkko

Uutinen erottamisesta pappisvirasta
Lähetyshiippakunnan sivuilta löytää uutisarkistosta - jos osaa etsiä - tiedotteen pastori Ilpo Sinkon erottamisesta pappisvirasta. Siinä kerrotaan mm
Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli kokouksessaan 28.10. 2015 määräsi pastori Ilpo Sinkon menettämään pappisvirkansa Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa.

Piispa Kaarlo Kallialan allekirjoittamassa erottamispäätöksessä todetaan Sinkon toimineen vastoin pappisviran velvollisuuksia. Tuomiokapitulin mukaan Sinkko olisi rikkonut pappisvalansa ja näin ilmeisen sopimaton toimimaan pappina.

Perusteluiksi annetaan Sinkon toimittamat messut Lähetyshiippakunnan Aamos-seurakunnassa Laitilassa ja kuuluminen piispa Soramiehen johtamaan Lähetyshiippakunnan pappiskollegioon.
LHPK kotisivu

Tiedote tuomiokapitulin istunnosta
Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin istunnossa 28.10. 2015 tehdyistä päätöksistä on annettu normaaliin tapaan virallinen tiedote koskien hiippakunnan työntekijöitä. Siellä on nimeltä mainiten lueteltu
  • Lääninrovastinimityksiä
  • Viranhoitomääräykset
  • Virkavapaudet
  • Sivutoimiluvat
  • Irtisanoutumiset
Turun arkkihiippakunta.Hallintopäätökset 28.10. 2015

Pastori Ilpo Sinkkoa koskevaa päätöstä en tältä sivulta löytänyt. En ole myöskään onnistunut löytämään mistään muusta arkkihiippakunnan verkossa julkaisemasta aineistosta viittausta tapahtumiin tai LHPK uutisessa mainittua piispa Kallialan allekirjoittamaa lausuntoa.


Ilpo Nestori Sinkko ja naispappeus
Ilpo Sinkko (s, 1958 Kiukainen) tuli ylioppilaaksi Euran lukiosta 1977 ja valmistui teologian kandidaatiksi Helsingin yliopistossa 1984. Hänet vihittiin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papiksi Turussa 13.12. 1984. Sinkko on tästä päivämäärästä alkaen toiminut päätoimisesti kirkon palveluksessa erottamiseensa 28.10. 2015 asti eli noin 31 vuoden ajan. Viimeksi hän on hoitanut pitkään Kokemäen kappalaisen virkaa. Länsi-Suomen rukoilevaisuus on vaikuttanut syvästi Sinkon hengelliseen taustaan. Voimme perustellusti sanoa, että Ilpo Sinkko on antanut elämäntyönsä kirkon palvelemiseen - tästä eteenpäin tosin ev.lut. kirkon ovien ulkopuolella.

Hallinto-oikeus hylkäsi vuonna 2008 pastori Sinkon valituksen sittä, että hänelle ei myönnetty vaalisijaa Kokemäen kirkkoherranvaaleihin. Arkkihiippakunnan päätöksen taustana oli Sinkon ilmoitus, että hän ei ole valmis tekemään yhteistyötä alttarilla naispappien kanssa. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous avasi pappisviran naisille 1986 eli kaksi vuotta Sinkon pappisvihkimyksen jälkeen.
Suomessa teologisen loppututkinnon ensimmäisenä naisena suoritti Wendla Ivaska vuonna 1913. Kirkkolakiin naisteologien tehtäviä koskevat määräykset tulivat vuonna 1953.

Vuoden 1963 kirkolliskokous perusti naisia varten seurakuntalehtorin opetusviran. Aluksi lehtoreilla ei ollut oikeutta saarnata eikä jakaa ehtoollista. Vuonna 1978 lehtoreille sallittiin saarnaaminen kirkkoherran luvalla. Lehtorit saivat myös avustaa ehtollisen jakamisessa, konfirmoida sekä jakaa ehtoollista sairaaloissa ja vanhainkodeissa.

Pappisviran avaamista naisille käsiteltiin useissa kirkolliskokouksissa. Vuoden 1958 kokouksessa asetetun komitean mietintö valmistui vuonna 1962, ja vuoden 1963 kirkolliskokouksessa asiasta äänestettiin. Papinviran avaamisen puolesta äänesti 63 ja vastaan 55. Muutos olisi vaatinut kolmen neljäsosan määräenemmistön.

Vuoden 1976 kirkolliskokouksessa 70 äänesti puolesta ja 33 vastaan.

Kolmannen kerran asiasta äänestettiin vuonna 1984, jolloin 73 äänesti puolesta ja 32 vastaan.

Seuraavan kerran pappisviran avaaminen naisille oli esillä vuoden 1986 kirkolliskokouksessa, jolloin ehdotus sai tarvittavan määräenemmistön äänin 87 puolesta ja 21 vastaan.

Naispappeuden hyväksymisen yhteydessä vuonna 1986 kirkolliskokous hyväksyi myös ponnen, jonka mukaan niillä, jotka vastustavat papinviran avaamista naisille, on edelleen oikeus tulla vihityksi pappisvirkaan ja nimitetyksi kirkon virkohin. Kirkkopoliittisten voimasuhteiden muututtua naispappeutta vastustavilta evättiin oikeus tulla vihityksi pappisvirkaan tai nimitetyksi virkoihin muuttamalla ponnen tulkintaa 2000-luvun alussa.

Kirkkolain muutos astui voimaan vuoden 1988 alusta, ja 6. maaliskuuta samana vuonna vihittiin pappisvirkaan 94 naisteologia. Kun pappisvirka oli avautunut naisille, suurin osa seurakuntalehtoreista otti pappisvihkimyksen ja samalla lehtorinvirkoja muutettiin papinviroiksi. Vuoden 1990 kirkolliskokous avasi myös piispan viran naisille.
Wikipedia

Kristuksen kirkko ja omatunto
Martti Luther vastasi Johan Eckille Leipzigissa 1519 (kirkkomme virallisessa nimessä mainitaan tämä Luther)
Vastaukseni on ilman sarvia ja hampaita. Jos ei pyhän raamatun selvillä sanoilla todisteta olevani väärässä - sillä minä en usko paavia enkä kirkolliskokouksia, jotka kieltämättä ovat erehtyneet ja olleet keskenään ristiriidassa - niin en tahdo enkä voi mitään perua, koska ei ole hyvä eikä rehellistä toimia vastoin omaatuntoa. Tässä seison enkä muuta voi. Jumala minua auttakoon. Amen!
Israelin Jumala kehotti profeetta Jeremiaa tutustumaan rekabilaisiin. He poikkesivat muusta kansasta jyrkän viinistä kieltätymisensä tähden. Voimme sanoa, että heidän omatuntonsa sitoi heidät esi-isiltä saatuun perintöön, josta he eivät olleet valmiit luopumaan edes Herran temppelissä Jumalan profeetan kehoituksesta huolimatta.

Näin Jumala hoiti näitä omantunnonarkojaan. Tässä hengessä Kristus hoitaa omiaan kirkossaan.

Tässä samassa hengessä apostoli Paavali neuvoi hoitamaan omantunnon arkoja veljiä.

Rekabilaiset esikuvana
Juudan kuninkaan Jojakimin, Josian pojan, aikana tuli Jeremialle Herralta tämä sana: "Mene rekabilaisten luo ja kutsu heitä tulemaan Herran temppeliin. Vie heidät johonkin temppelin kokoontumishuoneista ja tarjoa heille viiniä."

"Niin minä hain Jaasanjan, joka oli Jeremian poika, Habassinjan pojanpoika, sekä hänen veljensä, kaikki poikansa ja muutkin rekabilaiset. Minä vein heidät temppeliin erääseen huoneeseen, jossa Jumalan miehen Hananin, Jigdaljan pojan, oppilailla oli tapana kokoontua. Se sijaitsi päämiesten huoneen vieressä, ovenvartijapappi Maasejan, Sallumin pojan, huoneen yläpuolella. Siellä panin rekabilaisten eteen täysiä viinikannuja sekä pikarit ja sanoin: 'Ottakaa viiniä!'

"Mutta he vastasivat: 'Me emme juo viiniä, sillä esi-isämme Jonadab, Rekabin poika, on antanut meille tällaisen käskyn: Älkää ikinä juoko viiniä, älkööt myöskään teidän jälkeläisenne. Älkää rakentako taloja, älkää kylväkö viljaa älkääkä istuttako viinitarhoja. Teidän tulee asua teltoissa koko ikänne. Kun näin teette, saatte elää kauan kaikkialla, missä asuttekin. Me tottelemme esi- isäämme Jonadabia, Rekabin poikaa, kaikessa, mitä hän on käskenyt. Me emme koskaan juo viiniä, eivät myöskään vaimomme, poikamme eivätkä tyttäremme. Me emme rakenna taloja asunnoiksemme, eikä meillä ole viinitarhoja eikä peltoja, me emme viljele mitään. Me asumme teltoissa ja noudatamme kaikessa esi-isämme Jonadabin opetuksia, teemme juuri niin kuin hän on käskenyt. Mutta kun Babylonian kuningas Nebukadnessar hyökkäsi maahan, me päätimme lähteä Jerusalemiin kaldealaisten ja syyrialaisten joukkoja pakoon. Sen vuoksi me asumme nyt Jerusalemissa.'"

Silloin Jeremialle tuli tämä Herran sana:

"Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Mene puhumaan Juudan ja Jerusalemin asukkaille näin: Ettekö te vihdoinkin kuuntele minun sanojani ja ota niistä opiksenne, kysyy Herra. Jonadab, Rekabin poika, kielsi jälkeläisiään juomasta viiniä, ja he ovat pitäneet käskyn. Vielä tänäkään päivänä he eivät ole viiniä maistaneet vaan ovat totelleet esi- isäänsä. Minä taas olen puhunut teille uudelleen ja uudelleen, mutta te ette ole kuunnelleet. Olen kerran toisensa jälkeen lähettänyt teidän luoksenne palvelijoitani, profeettoja, ja kehottanut: 'Kääntykää vääriltä teiltänne, hylätkää pahat tekonne! Älkää seuratko muita jumalia älkääkä palvelko niitä. Silloin te saatte asua maassa, jonka minä annoin teidän isillenne ja teille.' Mutta te ette ole ottaneet kuuleviin korviinne, mitä minä olen puhunut. Jonadabin, Rekabin pojan, jälkeläiset ovat noudattaneet esi-isänsä käskyjä. Tämä kansa sitä vastoin ei kuuntele minua! Sen tähden minä, Herra Sebaot, Israelin Jumala, sanon näin: minä tuon Juudalle ja kaikille Jerusalemin asukkaille sen onnettomuuden, jolla olen heitä uhannut. He eivät ole kuunnelleet, vaikka minä olen puhunut heille. He eivät ole vastanneet, vaikka minä olen kutsunut heitä."


Rekabilaisille Jeremia sanoi: "Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Te olette totelleet esi- isäänne Jonadabia, olette noudattaneet hänen käskyjään ja tehneet kaiken, mitä hän on sanonut. Sen tähden Jonadabin, Rekabin pojan, jälkeläisiä tulee aina olemaan minun palveluksessani. Minä, Herra Sebaot, Israelin Jumala, lupaan tämän."
Jeremia 35:1-18


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti