Gilgamesh Taulu XI
Gilgamehs eepoksen taulu XI herätti aikanaan sensaatiomaista huomiota, kun huomattiin sen sisältävän kertomuksen suuresta tulvasta, josta Utnapishtim pelastuu rakentamalla arkin.
kerron taulu XI sisällön, annan siitä joitain käännettyjä kohtia ja koetan antaa sitten hieman taustatietoja asiasta.
voimme yhdessä myös pohtia Utnapishtim kertomuksen merkitystä meille Jumalan Sanan ymmärtämisen kannalta.
Kiilakirjoituksella Akkadin kielellä kirjoitetusta savitaulusta XI on verkossa valokuvia - esimerkiksi
Taulu XI kertoo, kuinka kuolemattomuutta etsivä Gilgamesh on saapunut kaukaiseen onnelaan - Dilmunin maahan (mahdollisesti Bahrain) - jossa hän kohtaa kuolemattomuuden saavuttaneen ihmisen, Utnapishtim.
Gilgamesh on hämmentynyt, kuinka tämä kuolematon Utnapishtim on kuitenkin niin inhimillinen ja vanhentunut, eikä se virkeä nuori, jota hän oli odottanut.
Hän kysyy, kuinka Utnapishtim - "Kaukana-oleva" - oli saavuttanut kuolemattomuuden.
Utnapishtim kertoo silloin suuren salaisuuden, joka on kätketty ihmisiltä.
Ennen Tulvaa Eufratin rannoilla oli suuri kaupunki nimeltä Shuruppak.
Jumalten neuvosto tuli sinne salaiseen kokoukseen, jossa he yhdessä päättivät tuhota maailman suurella tulvalla.
Jumalat vannotettiin valalla olemaan paljastamatta päätöstä, mutta Ea - joka oli itse ollut luomassa ihmistä - tuli Utnapishtimin asunnon luokse. Ea puhutteli ikäänkuin taloa eikä siellä sisällä kuuntelevaa ihmistä, välttäen näin "teknisellä tempulla" rikkomasta vannottua valaa.
Ea jumala neuvoi Utnapishtimin taloa rakentamaan suuren laivan, yhtä pitkän kuin leveän, kattamaan sen ja tuomaan kaikki elävät tuohon laivaan.
Utnapihstim kuulee Ea jumalan äänen majansa seinien läpi, ja ryhtyy välittömästi toimeen.
Uuden vuoden alkuun mennessä suuri laiva on valmistunut ja Utnapishtam vie sinne kultaa, hopeaa ja kaikkia maanpäällä eläviä.
Ea käskee hänen astua laivaan ja sulkea ovi perässään.
Mustat pilvet peittävät taivaan, salamoi ja Adad jumala jyrisee, maa halkeaa kuin saviastia ja kaikki valot pimenevät.
Tulva on niin hirveä, että jumalat itsekin pelästyvät:
Jumalat tärisevät kuin hakatut koirat, piiloutuen taivaan nurkkiin.
Ishtar huutaa ja valittaa:
"Menneet ajat ovat muuttuneet kiveksi, olemme päättäneet pahoja asioita Neuvostossamme.
Miksi päätimme pahoja asioita Neuvostossamme?
Miksi päätimme tuhota ihmisemme?
Juurihan olemme luoneet ihmisen ja rakastaneet heitä, nyt me tuhoamme heidät mereen."
Kaikki jumalat itkivät ja murehtivat hänen kanssaan,
kaikki jumalat istuivat vapisten ja itkivät."'
Tulvaa kestää seitsemän päivää ja seitsemän yötä, joiden jälkeen auringon valo taas tulee esiin. Utnapishtim avaa ikkunan ja koko maailma on valtameri, kaikki ihmiset ovat muuttuneet kiveksi. Utnapishtim lankeaa polvilleen ja itkee.
Laiva pysähtyy Nimush vuorelle ja juuttuu lujasti kiinni vuorenhuippuun, joka on lähellä meren pintaa. Alus on siinä seitsemän päivää.
Seitsemäntenä päivänä
"minä päästin kyyhkysen lentoon aluksesta. Se lensi pois, kierteli, ja palasi takaisin, koska ei löytänyt oksaa.
sitten lähetin pääskysen aluksesta, se lensi pois, kierteli, ja palasi takaisin, koska ei löytänyt oksaa.
sitten lähetin korpin aluksesta, se lensi pois ja vesi oli laskenut. Se syö, raaputtaa maata, mutta ei kiertele eikä palaa takaisin.
Lähetin sitten kaikki elävät ulos joka ilmansuuntaan, ja uhrasin lampaan sillä paikalla"
Jumalat haistavat uhrin hyvän tuoksun ja alkavat kokoontua Utnapishtimin luokse. Enlil, joka oli ensimmäisenä päättänyt tuhota ihmiset, tulee hurjistuneena siitä, että yksi ihminen on säilynyt hengissä. Olihan päätös ollut, että kaikki ihmiset tuhotaan.
Enlil syyttää Eaa valan rikkomisesta, mutta Ea taivuttaa hänet olemaan armollinen. Enlil siunaa nyt Utnapihstimin ja hänen vaimonsa:
"Utnapishtim on ollut kuolevainen, mutta nyt olkoon hän jumala ja kuolematon, saakoon hän elää kaukana, kaikkien jokien alkulähteellä"
Utnapihstim päättää kertomuksensa.
Hän tarjoaa nyt Gilgameshille kuolemattomuuden. Jos tämä kykenee olemaan valveilla kuusi päivää ja seitsemän yötä, hänestä tulee myös kuolematon.
Gilgamesh istuu meren rannalle, mutta heti istuessaan alas, hän nukahtaa.
Utnapishtim sanoo vaimolleen, kuinka kaikki ihmiset ovat valehtelijoita ja Gilgamesh tulee myöskin kieltämään, että nukahti. Vaimon tehtävänä on nyt leipoa leipiä ja asettaa ne nukkuvan miehen jalkojen lähelle.
Niin Gilgamesh nukkuu yhteen menoon kuusi päivää ja seitsemän yötä, jonka jälkeen Utnapishtim herättää hänet.
Häkeltynyt Gilgamesh sanoo "minä nukahdin vain hetkeksi". Utnapishtim näyttää leipiä, ja kuinka ne ovat homehtuneet, tuoreimmasta vanhimpaan.
Murheellinen Gilgamesh huokaa
"Oi! mitä olenkaan tehnyt, mihin menen nyt?
Kuolema syö ruumiini,
Kuolema asuu ruumiissani,
mihin menenkin, mihin katsonkin, siellä on Kuolema"
Kirjoittanut: MikkoL, 01.12.2009 15:59
[Vastaa tähän viestiin] [Lähetä viesti kirjoittajalle] [Kommentoi] [Poista]
tein tiivistelmän Taulusta XIRichard Hookerin tekstiä vain hieman muuttaen.
Näemme kaksi kertomusta, jotka on Gilgamesh eepoksessa nivottu yhteen. Toisaalta sankari, Gilgamesh, etsii kuolemattomuutta ja pettyy. Eepoksen lopussa Gilgamesh toteaa alistuneena, että kuolema on ihmisen osa.
Tässä kudoksessa on Utnapishtimin kertomus suuresta tulvasta.
Tiedämme nykyään savitaulujen tutkimuksen perusteella, että tuo sisään kudottu kertomus suuresta tulvasta on otettu toisesta kertomussikermästä, joka tunnetaan nimellä Atrahasis eepos.
tiedämme myös nykyään, että Gilgamesh eepoksen sankari on - kertomuksen monesta erikoisuudesta huolimatta - historiallinen henkilö, joka mainitaan Sumerin kuningaslistassa.
kun Taulu XI huomattiin savitaulujen joukossa, siitä tuli suuri sensaatio ja lehtien etusivun uutinen etenkin Englannissa.
1800-luvun loppupuolella alkoi kehittyä Raamatun tutkimuksen koulukunta, joka Gilgameshin tulvakertomukseen ja moniin muihin yhteyksiin Raamatun ja Kaksoisvirtain maiden kulttuurien kanssa alkoi johtaa lähes kaiken sieltä.
Tätä koulukuntaa kutsutaan nimellä pan-babylonistit, kaikki tulee Babyloniasta. Professori Armas Salonen, joka on kirjoittanut myös kansantajuista tietokirjallisuutta Assyrian ja Babylonian sivilisaatiosta, otti niissä usein esille tekstien selviä yhteyksiä Raamattuun.
Kirjoittanut: MikkoL, 01.12.2009 16:06
[Vastaa tähän viestiin] [Lähetä viesti kirjoittajalle] [Kommentoi] [Poista]
Kirjoittanut: mama
Aika paljon on yhtäläisyyksiä, vaan olennaisia eroavaisuuksiakin tuntuu olevan paljon.
Hmm. kuolemattomuus...
Utnapishtim ja vaimonsa säilyivät hengissä ja Utnapishtim sai jumaluuden.
mielenkiintoista.
Kirjoittanut: MikkoL
Taulu XI on osa Gilgamesh eeposta, maailman vanhinta tunnettua kirjallisuutta, jonka juuret ovat Sumerissa 2700 luvulla eKr.
Englantilainen Austen Henry Layard löysi taulut irakilaisen avustansa Hormuzd Rassamin kanssa Mosulin läheltä 1840.
Savitaulut tuotiin Englantiin. Lahjakas Mesopotamian tutkija George Smith (1840-1876) käänsi Taulun XI vuonna 1872.
Se herätti laajan kansainvälisen huomion, koska kertomus muistuttaa niin monin tavoin Ensimmäisessä Mooseksenkirjassa olevaa kertomusta vedenpaisumuksesta.
Kreationistit ja Utnapishtim
kreationismin amerikkalaiset edustajat puhuvat harvoin, jos koskaan, vakavasti Raamatusta itsestään.
tämä on yllättävää.
he keskittyvät tavallisesti luonnontieteen ihmeiden ihailuun, jotka eivät voi olla sattuman tuotetta. eivät ne ole.
pitääkseen kiinni Raamatun sukuluetteloihin perustuvasta maailman ajoituksesta, he koettavat löytää heikkouksia tieteellisissä ajoitusmenetelmissä.
etenkin C-14 kellossa ja muissa atomikelloissa, joita toisen maailmansodan jälkeen on kehitetty täytyy osoittaa epäluotettaviksi.
Kreationisteista jotkut kyllä pohtivat vedenpaisumuskertomusta ja muita Kaksoisvirtain maan juurista kertovat Ensimmäisen Mooseksenkirjan tekstejä.
Esimerkiksi Jerry Bergman kirjoittaa aiheesta kreationistien sivuilla.
Hänen esittämänsä näkemys lienee yleinen heidän parissaan:
"All of the creation myths appear to be basically derived from the factual events that Genesis is based upon. although in some cases only small remnants of the original Story are left."
Tämän ajatuksen mukaan asiat tapahtuivat juuri niin kuin Raamattu kertoo.
eri kansojen parissa on säilynyt myyttejä, jotka viittaavat samoihin tapahtumiin, mutta ne ovat muuntuneet ja vääristyneet pakanakansojen parissa.
siis asia käännetään päälaelleen
Genesis kertoo miten asiat oikeasti olivat, Utnapisthim on tämän todellisen Noan arkin kertomuksen vääristymää, sumerilaista sekoilua.
meillä kaikilla on taas tässä valittavana kaksi tietä.
kreationistien kovin raamatulliselta vaikuttava kuiske - noinhan sen täytyy olla!
tai rakkaus totuuteen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti