Tätä ei järki käsitä - vaikka luuleekin käsittävänsä

Martti Luther

Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme.
Joh. 1:14

Sanot: Mutta sehän on mahdotonta.

Vastaamme: Niin on todella. Sitähän juuri sanonkin. Ei ole järjen, ei ihmisviisauden eikä omien ajatuksiesi mukaista, että Sana, joka oli Jumala, tuli lihaksi.

Uskon ja Jumalan sanan mukaista se kuitenkin varmasti on.

Olethan kuullut rakkaiden enkelien laulavan: Teille on tänään syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra.

Näin he eivät sanoisi, elleivät pitäisi häntä Herrana ja itseään hänen palvelijoinaan. Koska he sanovat häntä Herraksi, hän on epäilemättä heitä korkeampi, siis itse Jumala. Meitä ihmisiähän enkelit eivät sano Herraksi.

Usko tämä sana ja pysy siinä, koska se ei ole meidän keksimämme, vaan
taivaasta tullut.

Älä koeta ymmärtää, kuinka se olisi sopusoinnussa järkesi kanssa. Usko se todeksi.

Ymmärrystämme ylempänä on se, että Jumala on yhdistänyt nämä kaksi asiaa: Tämä ihminen, Jumalan teko, on samalla suuri mestari, iankaikkisuudesta samaa jumaluuden olemusta kuin Isä.

Hän itse sanoo Filippukselle: Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isäni; - - Etkö usko, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa?


Martti Luther
Mannaa Jumalan lapsille



Esikoislestadiolaiset olisivat välttyneet niin monelta opilliselta eksytykseltä, harhalta ja ihmisen järjen kuvitelmalta, jos saarnaajat olisivat uskoneet nämä Martti Lutherin sanat.

on uskon salaisuuksia, joita järki ei käsitä.

Joulun ihme - Sana tulee lihaksi

uuudestisyntymisen ihme - Isä ja Poika asettuvat asumaan ihmiseen

parannuksen ihme - Jumalan Sana koskettaa omaatuntoa, ei järkevä ihmisen muotoon laadittu perinnesaarna

Pyhän Hengen läsnäolon ihme - ei järkeilyä kristillisydyen hierarkiasta, joka on aivan itse tyhjästä keksitty ja hirveää Jumalan pilkkaa

iankaikkisen elämän ihme - ei mikään automaatio kun kuuluu rekisteröityyn yhdistykseen vaan järjelle käsittämätön armon ihme

paljon on meillä ihmettelyn aihetta

paljon on lapsella aihetta kiittää - vaikkei kaikkea ymmärrä


Virsi 386
Salattu Herra, valtakunnassasi
ei kuolevainen kestä valoasi,
niin syvä meidät peittää pimeys.
Me kasvojasi, Herra, tunne emme,
se valo, jolla kohtaat sydämemme,
on salattu.

Salattu armopäätös meitä ohjaa.
Sen avaruutta, laupeuden pohjaa
me emme koskaan pysty mittaamaan.
Se, kuinka Isä antoi ainoansa,
Poikansa meille armohelmastansa,
on salaisuus.

Salattu turvakätkö syntiselle
ja pelon painamalle sydämelle,
salattu, horjumaton kallio:
myös minut Jeesus Isän syliin kantaa,
anteeksi synnin juurinensa antaa.
Oi salaisuus.

Salattu ihme uuden syntymämme
päivästä päivään, halki elämämme.
Salattu sisällinen kristitty.
Vaan maailma ei tunne armon lasta,
kun sille uusi luonto Jumalasta
on salattu.


Salattu voima uskonelämässä,
rakkaudessa kaiken kärsivässä,
rukouksessa, joka avun tuo.
Rakkaus, joka katkeruuden voittaa
ja kaunan murtaa, riidan raunioittaa,
on salattu.

Salattu tie, ei viisas siitä tiedä,
se perille voi neuvottoman viedä
ja ontuvaakin ohjaa eteenpäin.
Se taito, joka taidotonta käyttää
ja omat aikeet harhateiksi näyttää,
on salattu.

Salattu suoja, johon Herra peittää,
kun lapsensa hän ahdistuksiin heittää
ja vainon alle, vaaran pimentoon.
Kun sielu yksin jää ja pelkoon nääntyy,
se hoiva, jossa tuska riemuun kääntyy,
on salattu.

Salattu suuri päivä, jolloin kerran
kasvoista kasvoihin saan nähdä Herran,
käyn juhlajoukkoon häntä kiittämään.
On kiire uuteen toivoon nostetulla,
jo tänä päivänä voi Ylkä tulla.

Oi salaisuus.


Johann Eusebius Schmidt 1714.
Suom. Halullisten sieluin hengelliset laulut 1790.
Uud. Wilhelmi Malmivaara 1893,
Anna-Maija Raittila 1979.
Virsikirjaan 1986.



Tauno Väinölä

Katekismuksemme opettaa: "Järkemme ei voi käsittää Jumalaa. Hänen olemuksensa syvyydet jäävät myös uskovalle salatuiksi."

Saksalainen pappi Johann Eusebius Schmidt kirjoitti kolmesataa vuotta sitten virren Salattu Herra, valtakunnassasi, joka hiljentää lukijansa ja veisaajansa ihmetellen pysähtymään elämää suurempien asioiden ääreen. "Salattu armopäätös meitä ohjaa. / Sen avaruutta, laupeuden pohjaa / me emme koskaan pysty mittaamaan." Ilmaisun ehdottomuus mykistää.


Salatun armopäätöksensä mukaisesti Jumala siis ohjaa lapsiaan, niin että nämä voivat myös tuntea omikseen nämä virren paljon puhuvat sanat: "Salattu suoja, johon Herra peittää, / kun lapsensa hän ahdistuksiin heittää / ja vainon alle, vaaran pimentoon. / Kun sielu yksin jää ja pelkoon nääntyy, / se hoiva, jossa tuska riemuun kääntyy, / on salattu."

Näin kirkko opettaa Jumalasta, jossa on "salattu turvakätkö syntiselle ja pelon painamalle sydämelle".


Virren kirjoittaja Johann Eusebius Schmidt (1670-1745) liittyi opiskeluaikanaan saamiensa vaikutteiden johdosta pietisteihin. Hän toimi usean vuosikymmenen ajan pappina Sieblebenissä (Gotha). Virsiä Schmidt kirjoitti oman ilmoituksensa mukaan 42. Itse hän ei niitä julkaissut, vaan antoi ne J. A. Freylinghausenille, joka otti niitä kuuluisaan pietistiseen virsikirjaansa Geistreiches Gesangbuch. Virren Salattu Herra suomennos ilmestyi ensi kerran virsivihkosessa Halullisten sieluin hengelliset laulut 1790. Siitä Wilhelmi Malmivaara muokkasi sen Siionin virsiin 1893. Niissä yhteyksissä virsi on tullut tutuksi erityisesti maamme heränneille ja rukoilevaisille. Virsikirjaan tekstin on meitä kaikkia varten uudistanut Anna-Maija Raittila.

Virren herännäissävelmä on peräisin Mikkelistä.

Tauno Väinölä
www.evl.fi/virsikirja