perjantai 11. toukokuuta 2012

Naturalismi ja tieteen seuraava edistysaskel

No, valkoisin hepoin paikalle ratsastaneet uskon ritarit eivät näytä saavan mitään todellista luonnontieteen kehitystä aikaan selityksenä solumoottorin tai silmän synnystä.

Mites sitten nämä kreationistien parjaamat Charles Darwinin oppilaat, naturalistit, luonnonlakien puitteissa pysyttelevät, monet materialistisen ateismin edustajia, jotkut juutalaisia, jotkut hinduja, jotkut kristittyjä, mutta armon ja luonnon toisistaan erottaen?

Onkos kylmällä epäuskoisella ja kriittisellä luonnontieteen rintamalla mitään toivoa silmän kanssa?


On!
Trevor D. Lamb on uusateismin profeetan Richard Dawkinsin henkilökohtainen ystävä ja varmaan jakaa tämän ajatuksia maailmankaikkeudesta.

Scientific American 27. 7. 2011 kertoo, että Lamb on toimittanut vuonna 2009 yhdessä muiden luonnontutkijoiden kanssa kirjan, joka pyrkii selvittämään silmän evoluutiota.

(Kirjoitan tästä tuoreesta ja merkittävästä evoluution alaan kuuluvasta tutkimuksesta englanninkielisessä blogissani Cambrian life.)

Toisin sanoen kreationistien mollaamat tyypit - joihin kuuluu taistelevia ateistejakin - etenevät Jumalan luomistöiden tutkimuksessa Charles Darwinin viitoittamalla tiellä. Haasteita on, virheitä on tehty, ongelmia ja kysymyksiä varmaan enemmän kuin vastauksia.

Mutta silmän synnyn arvoitus elämän kehittyessä maapallolla on saanut merkittävän uuden potkun tästä kirjasta

The evolution of phototransduction and eyes
Trevor D Lamb, Detlev Arendt and Shaun P Collin
 Royal Society Publishing October 2009. 
(Kirjoitan siitä alustavasti kambrikauden elämää koskevassa blogissani)


Valkoiset ratsut paikalle!
Nelistäkööt kaikki Creation Ministries asiantuntijat ja Intelligent Design ihmiset tämän kirjan kimppuun osoittamaan sen heikkoudet, virheet, naturalistiset harhat ja yleinen pimeys.

Hyvä niin - tieteeseen kuuluu vapaa arvostelu. Muuten totuus ei käy ilmi.

Mutta antakoot valkeat ratsastajat sitten paremman tieteellisen selityksen sille, miten kambrikauden alussa trilobin päässä on ihmeelliset monimuotoiset silmät.


Minä uskon
Minä uskon että Jumala on tehnyt ne. Tieteen tehtävä on omassa maailmassaan koettaa selvittää, miten ne on tehty vetoamatta Jumalaan, joka ei ole tieteellinen selitys.

Näin muuten tiede on aina toiminut, myös kauan ennen tieteellisen aikakauden alkua ja Charles Darwinin syntymää. Ei uskova Sir Isaac Newton selittänyt valon taittumista viittaamalla Jumalan viisauteen.

Tänään tiedämme, että tuskin mikään on niin viisaasti tehty kuin valo!

mutta Jumalan kunnia luonnossa - fiat lux! - on luonnontutkimuksen antama vilpitön todistus valon ihmeellisyydestä, joka on avannut ihmiskunnalle koko maailmankaikkeuden ymmärryksen.

Teologi ja filosofi voi ja saa tarkastella luonnontieteitä, ottaa niihin kantaa, osallistua työhön Gregor Mendelin tai Georges Lemaitren tavoin, mutta pitäen visusti mielessä tieteellisen työskentelyn säännöt ja rajoitukset.

Ateistin tulee tehdä samoin, eikä kuvitella, että tiede on hänen "scientific world" yksityisomaisuuttaan, johon jumalilla ei ole lupa saapua. Tämmöiset korskeat väitteet me Kristuksen omat kumoamme Jumalan Sanan voimalla ja Totuuden Hengen johdatuksella!

2 kommenttia:

  1. "Ei uskova Sir Isaac Newton selittänyt valon taittumista viittaamalla Jumalan viisauteen."

    Newtonin optiikkaan liittyvä teologia olisi kyllä ihan oma keskusteluaiheensa. Jos asia kiinnostaa, alkuun pääsee esim. tästä 42-sivuisesta artikkelista, joka käsittelee nimenomaan Newtonin optiikan teologiaa, tai siis Newtonin teologisia ajatuksia hänen Optiikan teokseensa (ja sen myöhempiin painoksiin) liittyen:

    "“The Light of Nature”: God and natural philosophy in Isaac Newton’s Opticks"
    http://www.gobiernodecanarias.org/educacion/3/usrn/fundoro/archivos%20adjuntos/publicaciones/otros_idiomas/ingles/Ciencia%20y%20Religion/Snobelen_Opticks.pdf

    VastaaPoista
  2. Onpa erinomainen linkki ja syventävä viittaus aiheeseen, sydämellinen kiitos!

    Tuota täytyy huolellisesti tutkia, mutta avauksessaan Snobelen jo kertoo, että "luonnon teologia" puuttuu ensimmäisestä versiosta Optics 1704 samoin kuin Principia 1. version mutta tulee Newtonin myöhemmissä versioissa mukaan.

    Newtonin optiikan perustava työ rakentuu siis havaintoihin ja kokeisiin (experiments) mutta hän myös mietti maailman menoa ja jumalallisia, teologisia näkökulmia.

    Erinomaisen mielenkiintoista.

    VastaaPoista