lauantai 19. toukokuuta 2012

Tapio Tiihonen - julkista keskustelua väitöksestä

Suomalaiset räjäyttivät Maaselän rautatiesillan kesäkuussa 1944

Jotain ongelmaa näyttää Suomessa olevan Tiihosen tutkimuksen suhteen, josta kertovat seuraavat puheenvuorot  Suomi 24 keskusteluista vuodelta 2009. Nämä ovat vain otteita, klikkaa S24 sivulle nähdäksesi puheenvuorot kokonaan.



Perusteellinen 
Mittava teos
"On sanottu että Helsingin yliopiston laajin väitöskirja..."

Loppuunmyyty
"Divareista niitä löytyy hyvin huonosti, mutta tuon Ratkaisu Kannaksella 1944 -kirjan löysin aikoinaan juuri nettidivarista. Senkin painos on loppunut aikoja sitten."

Jättiläinen Ylikankaaseen verrattuna
"Olen lukenut kaksi näistä Tiihosen kirjoista ja ne ovat erittäin hyviä. Niissä käydään läpi Neuvostoliiton sotilasdoktriinit aina 1920-luvulta lähtien sekä tutkitaan luokkasodan dialektiikka tarkasti. Lähdeaineisto sekä vertaileva tutkimus päämajan kuulustelutietoihin on ensiluokkaista. Tuloksena ylivoimaisesti paras tutkimus koko jatkosodan viimeisen kesän tapahtumista.

Tiihosen ammattitaitoon verrattuna Ylikangas on aivan kääpiösarjatasoa."

-- kirjoittaja viitannee heitollaan professori Heikki Ylikankaan teoksiin, esimerkiksi "Teloitettu totuus - kesä 1944", josta Markku Jokisipilä kertoo blogissaan



Valuvika?
"Ettei Tiihosen väitöskirja avaudu minun kaltaiselle asianharrastajalle tai ettei edes leipätyökseen sotahistoriaa tutkivat ihmiset sitä arvosta tai saatikka siteeraa tai vetoa siihen. Millään tavalla pyrkimättä kritisoimaan kyseistä väitöskirjaa kysyisin miksi se ei solahda ansioituneiden sotahistorian tutkimusten jatkuvaan virtaan. Mikä se periaatteellinen ”valuvika” on."


Omituista terminologiaa
"Ei ole todisteita siitä, että Tiihosen selostama antautumisasiakirja olisi lähetetty Govoroville. On se voitu tehdä.Muutenkin Tiihonen tekee eräitä päätelmiä, joihin aineisto ei anna tukea. Tutkimus sinänä on perusteellinen, joskaan ei tutkijoiden suuremmin arvostama juuri omituisen terminologiansa takia. Tiedot ovat kyllä oikeita."


Poikkeava teos
"Minustakinon juuri tuo [outo terminologia]. Tuskinpa neuvostojohto käytti tätä terminologiaa edes poliittisissa tilaisuuksissa.

Toisaalta on huomattavaa, että Tiihonen arvioi eräitä asioita ( mm. antautumisasiakirjoja) tuntematta niiden todellista käsittelyä. Ei ole esimerkiksi tiedossa, saiko Govorov koskaan tehtäväkseen hoitaa antauttmisen jälkeisen Suomen.

Tiihonen ei myöskään itse tiettävästi juuri käynyt Venäjän arkistoissa, eikä osannut venäjää. Hän käännätti Ohto Mannisen ja Urho Myllyniemen Venäjän arkistoista kokoamia jäljennöksiä ja teki niistä johtopäätöksiään.

Ja todella, teksti on erittäin raskaslukuista ja karkoittaa tavanomaisen harrastajan ääreltään hyvin pian. Se ei myöskään ole myyvää kirjkauppoja ajatellen. Ainakin koonnos löytyy kirjastoista.

Tutkimuksella on toisaalta ansionsa.Ainakin se poikkeaa kieliasultaan ja käsitteistöltään kaikista muista."



Puolustuksen puheenvuoro
Syy vieroksuntaan
"Syynä on varmaan tuo historianharrastajien ja -tutkijoiden vaikeus ymmärtää yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen terminologiaa ja metodologiaa, jota Tiihonen taidokkaasti yhdistää perinteiseen deskriptiiviseen historiantutkimuksen kerrontaan.

Neuvostoliitossa ideologiset seikat olivat kaikkien toimien ja tekojen taustalla - sillä, käyttivätkö neuvostoliittolaiset itse asiaa kuvaavaa terminologiaa kesällä 1944, ei muuta tätä lähtökohtaa miksikään.

Toinen Tiihosen vieroksuntaa aiheuttava seikka on tietysti tuo sotatieteistä kiinnostuneiden henkilöiden lähtökohtaisesti homogeeninen tapa nähdä maailma länsimaisena, rationaalisena ja valkoisena, jolloin Tiihosen terminologia marxilaisine konnotaatioineen, nähdään "menneen maailman" airueena ja aiheuttaa heissä tiedostettua tai tiedostamatonta etäisyydenottoa ja pahoinvointia. Tämäkään ei tietenkään mitenkään vähennä Tiihosen työn ansioita, päin vastoin.

Unohtui mainita vielä yksi huomattava syy Tiihosen vieroksuntaan ammattihistorioitsijoiden piirissä: Tiihonen ei ole institutionaalinen tutkija eli ei ole minkään yliopiston leivissä. Näitä "tiedeyhteisön" ulkopuolelta tulevia aina vähätellään ja vieroksutaan pienessä maassamme."

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti