Nimimerkki xxx, merkkaat uskonnollisilla areenoilla keskusteluja viest arsenaalistaai poimimilla ajatuksilla. Näen, että kyllä myös luet palautetta.
Viestisi antavat kuitenkin vaikutelman, että tahdot ajatella vapaasti ja itsenäisesti ja korjata uskovien ristiriitaisia hörhöilyjä.
Tästä syystä oletan, että et kuulu mihinkään kirkkoon, joissa nämä kuvaamasi hörhöilyt ovat osa elämää.
Jos näin on, sinulla on mietittävänä hautapaikkasi, joka ei ole kristittyjen kirkkomaa ja haluatko polttohautauksen vai arkussa tulla kätketyksi maan uumeniin. Muistotilaisuudessa ei hörhöillä, vaan sanotaan hyviä ja kauniita asioita elämästä ja kuolemasta, ihmisen kohtalosta.
Meidän jokaisen kannattaa ajoissa miettiä kuolemaa ja hautapaikkaamme, useille kotikirkon kalmisto ja sukuhauta on ilman muuta selvä, mutta ei kaikille.
Jos arvaukseni on kohdallaan eikä nimimerkki xxx kuulu hörhöileviin uskontokuntiin, joissa saatanaa palvotaan paavalin lailla ja lapsia poltetaan roviolla, hänellä on tietty kysymys hautakiven suhteen.
Sinä tuskin tahdot kristillistä ristiä ja hörhö-Raamatun jakeita nimesi ja elinvuosiesi lisäksi muisokiveen.
Näin esimerkiksi Jean Sibelius on haudattu kauniin Ainolan jykevien aarnihonkien keskelle, eikä tummasta kivestä hakatussa hautakivessään ole ristiä tai muita uskonnollisia symboleita.
Olen kuullut kerrottavan, että Sibelius sävelsi kuuluisaksi tulleen virren Soi kunniaksi Luojan Säkkijärven polkan pohjalta.
Mitä vapaa-ajattelija tai ateistinen humanisti rai muuten uskonnosta vapautunut ihminen voisi siis hautakiveen kirjoittaa ristin ja enkelin tai Raamatun värssyn sijaan.
Jos olet vielä mukana ja olen oikein käsittänyt elämänkatsomuksesi xxx niin minulla olisi käytännön ehdotus.
Jo anttikin roomalaiset kirjoittivat hautakiviin kuuluisan filosofin Epikuroksen lauseen. Annan sen kohta. Se on nykyään laajalti käytössä ja monet humanistit ha kirkosta eronneet sen antavat hakata hautakiviinsä.
Epikuros oli Demokritoksen oppilas. Opettajansa pelkän ajattelun voimalla päätyi siihen, että maailma on tehty pienistä jakamattomista atomeista, jotka täysin sattumancaraisesti muodostavat möykkyjä, jotka antavat aineelle sen ominaisuudet, kovuuden, värin, maun jne.
Demokritusta pidetään materialistisen ateismin isänä. Erittäin nerokas mies.
Epikuros otti oppi-isänsä ajatukset todesta, ja päätyi siihen että koko olemassaolo on täysin sattumanvaraista. Millään ei oikeastaan ole mitään väliä,pyrkikäämme siis olemaan onnellisia.
Epikuroksen lause, jota ehdotan kun mietit omaa hautakiveäsi dxvt#%h kuuluu latinaksi
Non fui, fui, non sum, non curo
Suomeksi tämä on
Minua ei ollut, minä olin, minua ei ole, ei mitään väliä tällä minulle
Eikö ole melkoinen jumalattoman elämän kuittaus!
Ehdotan Epikurosta myös siksi, että sinua kiehtoo apostoli Paavalia rusikoinut Saatanan enkeli, josta hän ei päässyt eroon.
Herra Jeesus ei vapauttanut Paavalia, kuten aivan oikein toteat. Sen sijaan Ylösnoussut sanoi "Minun armossani on sinulle kyllin"
Jeesuksen sanat, joista Paavali niin avoimesti kertoo, ovat olleet avuksi tuhansille ja tuhansille Sa.atanan rusikoimille ihmisille.
Paavali ja epikurolaiset
Paavali kohtasi Ateenassa epikurolaisia filosofeja (ja stoalaisia). Nämä naureskelivat hänen puheilleen kuoleman jälkeisestä tuomiosta ja ikuisesta elämästä. Miten typerää
Jos suunnittelet omia hautajaisiasi ja hautakiveäsi, ehdotan harkittavaksesi siis Epikurosen kuuluia sanoja
Non fui, fui, non sum, non curo
Minua ei ollut, olen, minua ei enään ole, en välitä siitä
*Ehkä joku löytää sujuvamman suomennoksen kuin kömpelö yritykseni tarvittaisiin runojalkaa. Latina on niin ytimekäs ja napakan kaunis kieli.
Eglanniksi käännös on helppo, koska se on lähellä latinaa
I was not, I am, I am no more, I don't care
Varsinkin viimeinen sivulause on kovin kovin negatiivinen.
VastaaPoistaSen voisi korvata jotenkin.
",välitin siitä jos nyt vielä välitätte."
Muotoilu on kehno mutta se että kirjoittaja välitti eläessään siitä, että ystävät ja suku välittää vielä kiven äärelläkin..
Parempi muotoilu (teksti on kirjoittajan välittämä "henki", teksti puhuu kirjoittajansa äänellä ja on lukijalle eräällä tavalla läsnä)
"minua ei enää ole kuin tässä teksinä ja,välitän siitä, jos nyt vielä välitätte."
(Latinistia tarvitaan)