sunnuntai 20. toukokuuta 2012

Niilo Räsänen ja yleinen ilmoitus

Kansanlähetysopiston rehtori teol.tri Niilo Räsänen piti 2. helmikuuta 2005 Suomen Teologisessa instituutissa luennon aiheenaan Ilmoitus kristillisen opin perustana

Löysin luennon etsiessäni Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sivuilta opetusta ilmoituksesta ja se tarttui myös digitaaliseen sanaharavaan. Sen sijaan en löytänyt uudesta Katekismuksesta enkä muualtakaan kirkon sivujen hakukoneen avulla mitään viittausta tuohon tuttuun ilmaisupariin "yleinen ja erityinen ilmoitus". Varmaan vika on hakijassa, hakukoneet kun ovat vahvat ja ev.lut. kirkon sivut rikkaat!

Niilo Räsänen, joka varmaan tunnetaan Suomessa laajemmin tittelillä "Päivin mies", sisällytti luentoon tiiviisti paljon asiaa, mutta olen poiminut siitä tähän joitain kohtia aiheesta yleinen ilmoitus lisäten [kommenttejani]
  • Kristillisessä kielenkäytössä ilmoituksella tarkoitetaan yleensä sekä toimintaa, jossa Jumala paljastaa itsensä ihmiskunnalle, että sitä Jumalaa koskevaa tietoa, joka tästä Jumalan toiminnasta välittyy ihmisille. [hmm?]
  • Tämän ajattelun taustalla on näkemys Jumalasta, joka on tuonpuoleinen, maailmasta riippumaton (transsendenssi). [onko Raamatun Jumala tuonpuoleinen?]
  • Kristinuskossa ilmoitus on ymmärretty Jumalan itseilmoituksena, jossa hän paljastaa olemuksensa sekä ihmiskuntaan kohdistuvat aikomuksensa ja vaatimuksensa. [paljastaa olemuksensa?]
  • Ilmoitus mielletään Jumalan ja ihmisen väliseksi asiaksi, jossa Jumala toimii antajana ja ihminen vastaanottajana. Ilmoitus nähdään Jumalan lahjana ja tekona, jota ihminen ei ansaitse omalla etsinnällä tai ponnistelulla. [amen]
  • Dogmihistoriassa ilmoitus on jaettu yleiseen ja erityiseen ilmoitukseen [mistä alkaen?].
  • Yleisellä ilmoituksella tarkoitetaan tavallisesti sitä, että Jumala luomisesta asti on antautunut tunnettavaksi luonnossa ja inhimillisessä hengenelämässä (järki, moraali, omatunto). 
  •  ”Yleinen ilmoitus” viittaa näin ollen siihen, että tämä ilmoituksen muoto on yleinen, kaikkien ihmisten tiedossa. 
  • Yleisessä ilmoituksessa näemme ”Jumalan käden jäljen”. 
  • Koko luomakunta on todistuksena siitä, että on olemassa Luoja. [onko todistus?]
  • Raamatussa Jumalaa ylistetään Luojana, jonka luomistyö näkyy luomakunnassa. [kielen kukkanen!]
  • Kun Raamatun ihmiset puhuvat Jumalan luomakunnasta, he tarkastelevat sitä Raamatun antaman ilmoituksen valossa (Ps 19). Tämä ihmisten todistus, ja samalla Jumalan ylistys, nousi Raamatun sanan synnyttämästä uskosta eli he tarkastelivat yleistä ilmoitusta erityisen ilmoituksen valossa. [tärkeä havainto!]
  • Apostoli Paavali puhuu Jumalan yleisestä ilmoituksesta (Rm. 1:19-20): ”se, mikä Jumalasta voidaan tietää, on ilmeistä heidän keskuudessaan; sillä Jumala on sen heille ilmoittanut. Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa”.
  • Luomistyössä näkyvä Jumalan yleinen ilmoitus on kuin maalaus. Taideteoksen äärellä katselija voi ihastella taiteilijan kädenjälkeä, aavistella taiteilijan olemusta ja luonnetta, mutta katselija ei tunne taiteilijaa pelkän taulun perusteella. [teologisesti vaarallinen vertaus! Taiteilija ja taideteos, Jumala ja luomakunta
  • Yleisen ilmoituksen perusteella ihminen tietää jotakin Jumalasta. [sanoo Paavali]
  • Yleisen ilmoituksen perusteella ihmisen pitäisi olla oikea tieto Jumalasta, mutta syntisyyden tähden hänellä ei voi olla sitä, vaan hänen jumalakuvansa on vääristynyt. [sanoo Niilo Paavalia tulkiten]
  • Yleinen ilmoitus ei näin ollen johda Jumalan tuntemiseen. [Paavali sanoo Jumalan kunnioittamiseen, ei puhu tuntemisesta.]
  • Ilmoitus ja ilmoituksen tunteminen eivät ole sama asia. [Jumalan tunteminen ja palvominen eivät ole sama asia]
  • Yleinen ilmoitus ei myöskään tuo pelastusta ihmiselle, mutta se näyttää olevan, Paavalin sanojen mukaan, perusta Jumalan tuomiolle niitä kohtaan, jotka eivät ole saaneet tietää erityisestä ilmoituksesta. [sanoo Niilo Paavalia tulkiten]
  •  Dogmihistoriassa on kiistelty yleisen ilmoituksen teologisesta asemasta. Yhtäältä jotkut ovat rakentaneet teologiansa luonnolliselle Jumalan tuntemiselle ja kieltäneet erityisen ilmoituksen olemassa olon. Yleinen ilmoitus on samalla virheellisesti samaistettu luonnolliseksi Jumalan tuntemiseksi. Luonnolliseen Jumalan tuntemiseen tukeutujat ovat painottaneet järkeä, toiset maailmassa vallitsevaa järjestystä tai kauneutta. [Natural theology]
  • Toisaalta jotkut ovat kieltäneet yleisen ilmoituksen olemassa olon ja keskittyneet vain erityiseen ilmoitukseen. Samalla yleisen ja erityisen ilmoituksen tilalle on tarjottu muita ilmoitusmalleja.
Niilo Räsäsen luennosta STI 2.2. 2005




Subjektiivinen kommentti
Mikähän minua vaivaa, kun Kansanlähetysopiston rehtorin opetus yleisestä ilmoituksesta vaikuttaa minusta teologisesti ongelmalliselta, hyviltä ja hurskailta vaikuttavien sanojen ja käsitteiden epätarkalta ja osin suorastaan korvassa särähtävältä käytöltä?

Räsäsen luennossa on paljon tiivistä asiaa myös Jumalan erityisestä ilmoituksesta ja koko mielenkiintoinen teksti kannattaakin lukea antamastani linkistä.


2 kommenttia:

  1. "Sen sijaan en löytänyt uudesta Katekismuksesta enkä muualtakaan kirkon sivujen hakukoneen avulla mitään viittausta tuohon tuttuun ilmaisupariin "yleinen ja erityinen ilmoitus". Varmaan vika on hakijassa, hakukoneet kun ovat vahvat ja ev.lut. kirkon sivut rikkaat!"

    Tuo jaottelu yleiseen ja erityiseen ilmoitukseen on Tuomas Akvinolaisen popularisoima jaottelu. Sen seurauksena tämä terminologia on tuttu melkein kaikissa kirkkokunnissa: sekä katolisessa kirkossa että protestanttisissa kirkoissa.

    Jaottelu on osa myös uskonnon oppikirjoja:
    http://www02.oph.fi/etalukio/uskonto/kurssi3/sivu_3_1_2.html
    http://girls.wsoy.fi/wsoy/digipaper/wsoy/951-0-27629-4/6.swf
    Ja samoin se opetetaan teologisessa tiedekunnassa.

    On totta, että uudessa katekismuksessa yleisen ja erityisen ilmoituksen jakoa ei ole kovin selkeästi ilmaistu. Vanhassa katekismuksessa se jako tehtiin selvästi: "Jumala kohtaa meidät luonnossa, elämämme kohtaloissa ja kansojen vaiheissa. Hän puhuu meille omassatunnossamme. Mutta erityisesti Jumala ilmaisee itsensä meille Pyhässä Raamatussa ja Vapahtajassamme Jeesuksessa Kristuksessa.""

    Uusimmassa katekismuksessahan asia esitetään näin:

    "Järkemme ei voi käsittää Jumalaa. Hänen olemuksensa syvyydet jäävät myös uskovalle salatuiksi. Jumala on kuitenkin ilmoittanut meille itsestään kaiken, mikä on tarpeen, jotta voimme elää uskossa häneen. "

    ja

    "Jumalan valta on ääretön ja ikuinen. Myös historian raskaina aikoina ja ihmiselämän vaikeissa kohtaloissa kaikki tapahtuu hänen tahdostaan tai sallimuksestaan. Silloinkin, kun emme ymmärrä tai hyväksy kärsimyksiä, voimme turvata kaikkivaltiaaseen Isäämme."

    VastaaPoista
  2. Kiitos näistä arvokkaista täydennyksistä aiheeseen "yleinen ilmoitus"

    VastaaPoista