sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Lintukoto

Näkymä Lintukodon helman alta
Universum - C. Flammarion, Holzschnitt, Paris 1888,
Kolorit : Heikenwaelder Hugo, Wien 1998
kuva wikimedia
Voin julistaa illalla lintukodon, kun peitto vuoteessa peittää jalat lämpimästi (huoneet ovat viileitä), selkäkin on peiton alla ja tyynyt mukavasti kohdallaan ja oma kulta rauhallisesti hengittää. "Nykyään lintukodolla tarkoitetaan yleensä pientä, turvallista ja kotoisaa paikkaa tai aluetta"

Seuratupa on varmasti monelle lintukoto, jonne arjen kiireistä ja melskeestä ja uskonelämän taisteluista kaipaa sanankuuloon ja sielunhoitoon, rakentumaan yhdessä toisten uskovien kanssa ja saamaan uskoon öljyä ja voimaa ylhäältä.

Pariisin iskun jälkeen pääministeri Alexander Stubb sanoi synkästi "Suomi ei ole lintukoto"

Myöskään s24 lestadiolaiset foorumi ei ole lintukoto.


Pelko pois!
välillä kommentit toisten mielipiteistä ovat täällä sillä tavoin vihaisia, murisevia ja purevia, että ne vaikuttavat pelokkailta. Pelätään uhkaa omalle uskolle, jonka toisenlaiset mielipiteet tai tiedot tuovat ja ne torjutaan itsesuojeluna äristen.

Olen ymmärtänyt, että saarnaajien keskeinen strategia pitää lammaslaumaa koossa on suorastaan pelotella sillä, miten helposti uskonsa voi menettää, omatunto paatua lihan vapauksiin, Pyhä Henki jättäää kylmäksi, ja että tämä vaara uskon kylmenemisestä on tottelemattomuudessa Jumalan tahdolle ja Sionin muurien ulkopuolelle vilkuilemisessa.

Mutta ei pelätä, vaan mennään tutkimaan, mikä se lintukoto oikein on. Pakanalliseen Suomeen se polku vie metsän peittoon, mutta eiköhän sielläkin kristitty selviä voittajana Jumalan Hengen voimalla.


Suomalaista mytologiaa
Maailmanpylväs ja lintukoto
kuva wikimedia
"Lintukoto on myyttinen paikka, joka sijaitsi suomalaisen kansanperinteen mukaan kaukana etelässä ja lounaassa, maailman reunalla tai kohdassa, jossa taivaankansi ja maanpinta kohtaavat."

Kirjokansi on kuin kaareva kupu maan yllä. Sitä kannattaa Pohjantähteen naulattu ja maaemoon juurtunut maailmanpylväs kuin telttaa. Kupu pyörii liikkumattoman napansa ympärillä, kuten siinä olevista reiistä, tähdistä, yöllä näkyy. Tähdet ovat reikiä taivaankannessa, josta ulkopuolinen valo pääsee sisään.

Pyörivää kirjokantta tukevan maailmantapin tai "tammen" (siitä sana tammikuu) juurella äärimmäisessä Pohjolassa, maailman keskuksessa, on valtava meriveden kurimuksen kurkku, Kinahmo,Tuonen koski, josta aukeaa tie manalaan.

"Pohjoisessa sijaitsi myös Pohjola, ikikylmä maa, sairauksien ja monien ongelmien lähde".

Pohjola
"Pohjola (viroksi Põhjala) on itämerensuomalaisissa mytologiossa ja kalevalaisessa runoudessa esiintyvä paikka tai maa, joka sijaitsee pohjoisessa. Yleensä Pohjola on pahan tai vihollisen roolissa. Pohjolaa hallitsee Pohjan akka tai Pohjolan emäntä, eräältä nimeltään Louhi.

Kalevalaisen taruston Pohjolaan on ilmeisesti kasautunut käsityksiä Pohjois-Suomesta ja Lapista. Toisaalta Lappi erottuu Kalevalassa eri paikaksi kuin Pohjola. Pohjolalla on myös täysin myyttinen yhteytensä, jossa se on käsitetty pahan alkulähteeksi, ikikylmäksi paikaksi jossain kaukana pohjoisessa. Pohjolasta ovat monissa käsityksissä peräisin taudit ja pakkanen.

Pohjolassa oli kalevalaisen runouden mukaan Pohjan-Akan lisäksi muiden muassa Pohjan Isäntä, Pohjan poikia, kuvankauniita Pohjolan tyttäriä. Siellä oli myös vihamielisiä noitia ja loitsijoita ja erilaisia hirviöitä. Pohjolaa lähestyvä näki jo kaukaa kuumottavat eli hohtavat kivikummut ja Pohjolan portit, "pahat veräjät". Pohjolaan matkaavan edessä saattoi olla esteitä ja vartijoita, kuten aita tai muuri, joka ylettyi alhaalla maaemään ja ylhäällä yläisiin taivosiin, tulinen railo, jolle ei näkynyt loppua, tai jättiläiskäärme.

Kivikumpujen kuumotusta ja paistavia Pohjolan portteja on arveltu muun muassa pohjanpaloksi eli pohjoistaivaalla näkyviksi revontulikaariksi. Pohjolassa oli myös suuri kartano, jossa juotiin, juhlittiin ja tapeltiin kuten skandinaavien Valhallassa ikään. Kartano kuvataan mittasuhteiltaan suunnattomaksi. Pohjola kykeni varustamaan sotapursia, jotka kantoivat suuria sotajoukkoja."
wikipedia

Lintukodossa on pientä
Lintukoto on hyvin ahdas paikka taivaankannen ja maan välillä maailman reunoilla.
Muuttolinnut lentävät sinne talvehtimaan seuraten Linnunrataa.

"Lintukodossa kaikki oli pientä, johtuen ehkä taivaankannen reunan läheisyydestä ja ahtaasta tilasta. Lintukoto saattoi sijaita myös taivaankannen reunojen ulkopuolella, jolloin sinne pääsi kulkemaan taivaankannen reunan ali, ikään kuin teltan helman alta."

"Lintukodossa asui pienikokoisia ihmisentapaisia olentoja, lintukotolaisia eli taivaanääreläisiä eli ääreläisiä. Lintokotolaisia kuvailtiin niin pieniksi, että niitä mahtui pari kappaletta makaamaan tynnyrin pohjalle. Lintukotolaisten on kerrottu taistelleen kurkia vastaan, koska kurjet yrittivät ahmia viljan lintukotolaisten pelloilta. Tarinan muissa versioissa kerrottiin kiistaan syynä olevan sammakot, joita kurjet ja lintukotolaiset molemmat pyydystävät syödäkseen."
wikipedia
Menneitä aikoja säilyttävä kieli
itselleni nämä opiskellut tiedot ovat paljolti uutta, en ole edes koskaan lintukodon selitystä aiemmin kuullut. varmaan joillekin tämän lukijoillekin tällaiset vanhat suomalaiset uskomukset ovat tuntemattomia, jollekin ehkä hyvinkin tuttuja. Eihän tuosta ole montaa vuotta, kun tämä oli tietäjien tietoa, jota hartaasti kuunneltiin.

mutta kieli on merkillinen asia - siellä on säilynyt paljon sanastoa menneisyydestä, joiden merkitys on unohtunut tai muuntunut ajan kuluessa.

Stubb puhuu lintukodosta ja useimmat suomalaiset tietävät, mitä hän sillä tarkoittaa - turvallista koti-Suomea kaukana maailman pahuudesta. Näin rukoushuonekin voi olla lintukoto - löysihän lintunen pesän.

Puhumme tammikuusta ajatellen tammi nimistä puuta, vaikka kyseessä on tuo maailmanpylväs, kaikkea kannattava Pohjolan pilari, ehkä ihme-Sammon esikuva.

Joku asia voi kestää myös maailman tappiin, vaikka emme alkuperäisestä maailmantapista puhuisikaan.


Lintukoto ja Raamattu
No mitäs tällä on lestadiolaisuuden tai kristinuskon kanssa tekemistä?

No sen verran, että Raamatun ihmisten maailmankuva oli samantapainen kuin muinaissuomalaisten.

On maa, jonka päällä on taivaankansi (raqia) johon Jumala asetti auringon, kuun ja tähdet. Sen yläpuolella on vedet, jotka joskus taivaankannen akkunoista satavat maanpäälle - näin syntyi Vedenpaisumus, kun myös maanalaiset vedet päästettiin valloilleen.

Nykyajan kristityn on vaikea hyväksyä, että Raamattu edustaisi tällaista maailmankuvaa. Mutta vielä Lutherin aikana koko tiedemaailma oli samaa mieltä, maa on kaikkeuden keskus ja jonkinlainen taivaankansi sen yllä on, jossa aurinko kulkee radallaan maan yllä. Mitään tajua avaruudesta nykyisessä mielessä kelllään ei ollut, se olisi ollut hullun ja kerettiläisen puhetta.

että sen verran....

valitettavasti Pyhä Henki ei ole tehnyt Raamatusta lintukotoa Jumalan lapsille, vaan se on varsinainen piikkimatto, joka pistelee, haastaa, repii rikki aivan maahan asti, pakottaa etsimään ja kolkuttamaan.

Raamattu on elinikäinen haaste.ja inspiraatio niille, jotka eivät luulotellun lintukodon turvaan nukahda!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti