Jumalan kunnioittama ihminen

Jos joku minua palvelee, niin Isä on kunnioittava häntä.
Joh. 12:26

Tällaisin sanoin Herra tahtoo kehottaa ja opettaa meitä.

Vaikka meidän olisi koko elinaikamme taisteltava ja kärsittävä sitä, että kaikki riehuu ja pauhaa meitä vastaan, tietäkäämme, ettei se tapahdu meidän tähtemme vaan Jumalan tähden.

Sota ei ole meidän, vaan hänen. Me olemme hänen palveluksessaan.

Voimme olla siksi sitäkin vakuuttuneempia siitä, ettei hän hylkää meitä.

Hän opettaa ja auttaa meitä uskollisesti, niin ettemme tee työtä turhaan, vaan hän saa meidän kauttamme ihanan voiton.

Hän tosin voisi sormen viittauksella tai sanalla voittaa perkeleen ja musertaa hänen raivonsa.

Siitä huolimatta hän tahtoo käyttää meitä tässä työssään.

Tällä tavoin hän pilkkaa tuota ylpeää, väkevää henkeä panemalla häntä vastaan taistelemaan tällaisen heikon ja hauraan välineen, joka on perkeleen rinnalla kuin kipinä myrskyssä.

Yhdellä henkäyksellä se näyttäisi sammuvan.

Herra tahtoo kuitenkin voittaa käyttämällä heikkoa välinettä ja osoittaa, että hän meidän kauttamme vallitsee tuota ylpeää vihollista.

Perkele närkästyy siitä, että Jumala panee häntä vastaan näin kelvottoman välineen.

Siksi hän karkaa kimppuumme mitä kauheimmin, musertaakseen meidät kuin saviastian.

Olkaamme siis Jumalan sanan voimassa varustautuneita tällaisia hyökkäyksiä torjumaan tietäen, että sota on Jumalan.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille 6.12.2011)

Isän päivänä isättömille

Isän päivänä 13.11.2011
wikimedia

Isän päivän liputus ehkä menee pieleen Tampereella ja mahdollisesti muuallakin, kun raha-asiat kaivertavat.

Joiltakin menee Isän päivä pipariksi muista syistä.

On ihmisiä, jotka ovat syntyneet avioliiton ulkopuolella eivätkä edes tiedä, kuka on isänsä.

On ihmisiä, joilta isä on otettu pois liian aikaisen kuoleman kautta.

On ihmisiä, jotka toivoisivat että isä heidät jo jättäisi rauhaan.

On ihmisiä, jotka isä on hylännyt.

Minä esimerkiksi kuulun tähän joukkoon, kun isämme lähti ovesta yöhön ja jätti äitini neljän pienen lapsen kanssa selviämään elämästä yksin.

Äitimme kertoi sitten myöhemmin, että Taivaan Isä lupasi hänelle "minä olen heille Isänä".

Ja niin todella Taivaan Isä on ollut meille neljälle isänä.

Äitimme ei myöskään koskaan myrkyttänyt lastensa mieltä puhumalla isästä pahaa, ja hiljalleen opimme sitten tuntemaan myös kolikon toisen puolen kun ikää karttui ja ymmärrystä tuli lisää.



Isäksi älkää kutsuko ketään maan päällä

Itsensä korottamisesta1 Sitten Jeesus puhui väkijoukolle ja opetuslapsilleen:

2 "Mooseksen istuin on nyt lainopettajien ja fariseusten hallussa. 3 Tehkää siis niin kuin he sanovat ja noudattakaa heidän opetustaan. Älkää kuitenkaan ottako oppia heidän teoistaan, sillä he puhuvat yhtä ja tekevät toista. 4 He köyttävät kokoon raskaita ja hankalia taakkoja ja sälyttävät ne ihmisten kannettaviksi, mutta itse he eivät halua niitä sormellaankaan liikauttaa. 5 Kaiken minkä tekevät he tekevät vain siksi, että heidät huomattaisiin. He käyttävät leveitä raamatunlausekoteloita ja panevat viittaansa isot tupsut, 6 he istuvat pidoissa mielellään kunniapaikalla ja synagogassa etumaisilla istuimilla 7 ja ovat hyvillään, kun ihmiset toreilla tervehtivät heitä ja kutsuvat heitä rabbiksi*.

8 "Älkää te antako kutsua itseänne rabbiksi, sillä teillä on vain yksi opettaja ja te olette kaikki veljiä. 9

Älkää myöskään kutsuko isäksi ketään, joka on maan päällä, sillä vain yksi on teille isä, hän, joka on taivaissa.

10 Älkää antako kutsua itseänne oppimestariksi, sillä teillä on vain yksi mestari, Kristus.  

11 Joka teistä on suurin, se olkoon toisten palvelija. 12 Sillä joka itsensä korottaa, se alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se korotetaan.
Matteus 23:1-11


Outo sana jota ei totella

Älkää myöskään kutsuko isäksi ketään, joka on maan päällä, sillä vain yksi on teille isä, hän, joka on taivaissa.

Kirkkoraamattu 1992 otsikoi tämän kohdan "itsensä ylentäminen" ja konteksti puhuukin sen puolesta - älkää ottako kunnianimiä ja ylentäkö itseänne sillä tavoin.Tämä voisi olla avain Jeesuksen luonnottoman sanan ymmärtämiseen.

Koska hassuahan näin on sanoa, koska nämä kaikki ovat titteleitä ja käytössä normaalissa kielenkäytössä: Rabbi, isä, mestari (Maister, maisteri)

Hassua tämä on myös sikäli, että tästä puuttuu kunnianimi äiti.

Tätä Jeesuksen sanaa ei laisinkaan noudateta ja Hänen omissa kirkoissaankin papit ovat alusta asti olleet pater, isä, abba, isä. Hengellisiä isiä. (pastori on paimen, minister on palvelija). Yksi isä istuu Roomassa Pietarin kirkossa, papa.

Isän rakkaus

Melkoiset ovat myös Jeesuksen sanat

"Joka rakastaa isäänsä taikka äitiänsä enemmän kuin minua, se ei ole minulle sovelias; ja joka rakastaa poikaansa taikka tytärtänsä enemmän kuin minua, se ei ole minulle sovelias;"
Matteus 10:37 


Isä meidän, joka olet taivaissa
Kaikille isättömille, erityisesti AU lapsille, jotka eivät isäänsä tunne, "Marian poika" voi olla erinomainen apu.

Itämailla ei koskaan kutsuta miestä jonkun naisen pojaksi, vaan aina on ben Josef tai ibn Yousif, ei koskaan ben Mirjam tai ibn Mirjam.

Ilmaus voi olla Markuksessa pilkallinen:

Eikö tämä ole se rakentaja, Marian poika ja Jaakobin ja Jooseen ja Juudaan ja Simonin veli? Ja eivätkö hänen sisarensa ole täällä meidän parissamme?" Ja he loukkaantuivat häneen.
Markus 6:3  

Jotain hämärää Jeesuksen kotitaustassa taisi olla niin että Nasaretissa näin Häntä nimiteltiin.

Uuden testamentin valtavinta sanomaa on kuvaus Isän ja Pojan suhteesta.

Ja niin paljon Isä on luomaansa maailmaa rakastanut, että ...


Isä ja Isä
Varmaan psykologit ovat oikeassa että isä-suhteemme vaikuttaa jumalakuvaamme, sekä pojilla että tytöillä.

Varmaan isättömille Taivaallinen Isä on myös erinomaisen tärkeä korvike puuttuvalle isälle.

Varmaan elämme isättömässä maailmassa, kuten Müller-Schwefen ja Hans-Rudolfin kirja vuodelta 1964 kertoi.

Mutta olisiko mahdollista katsoa asiaa toisinkin päin -

on isiä, joilla on lapsia.
on lapsia, joilla on isä.

Taivaan Isän ja Hänen ainoan Poikansa suhde voisi ehkäpä olla avuksi ja mallina tästä suhteesta sen kaikkein jaloimmassa ja syvällisimmässä mielessä.

Wittgenstein ja Äiti Jumala

Ludwig Wittgenstein

(Levinin piirros) 

Aikamme vaikutusvaltaisimpiin luettu filosofi, itävaltalainen Ludwig Wittgenstein (1889 – 1951), ei julkaissut elinaikanaan paljoa: yhden sivumäärältään pienen kirjasen, Tractatus Logi-Philosophicus vuonna 1921 (75 sivua), yhden kirja-arvostelun, artikkelin ja lasten sanakirjan. Tästä niukkasanaisuudestaan huolimatta hänelle annettiin arvostettu Cambridgen yliopiston filosofian professorin virka, jota hän hoiti 1937-1949.

Kaksi vuotta Wittgensteinin kuoleman jälkeen hänen pöytälaatikoistaan löydetyt käsikirjoitukset julkaistiin nimellä Philosophical Investigations (1953). Teos kuuluu aikamme merkittävimpiin filosofisiin julkaisuihin.
Wittgensteinin kriittinen looginen ajattelu kohdistui erityisesti ihmisen kieleen. Lasten sanakirja on tästä hauska ja havainnollinen esimerkki, sillä tuossa vaiheessahan opimme puhumaan ja lukemaan jollain kielellä ja ilmaisemaan näin itseämme. Mikään muu Jumalan luoma laji ei tähän ihmisen tavoin pysty.


Positivismi ja sekulaari humanismi
1900-luvun alussa akateemisissa piireissä tuntui voimakkaasti ranskalaisen August Comten (1798-1857) rationaalinen ajattelu. Ranskan vallankumouksen pyörteistä nousevassa Ranskassa hän tahtoi löytää selkeän tieteellisen linjan uuden yhteiskunnan rakentamiseksi. Hänen tuotantonsa kautta sai alkunsa moderni sosiologia.

Vallanukoumuksessa kaatuneen Vanhan hallinnon (Ancien Régime) maailmassa uskonto ja kirkko olivat olennainen osa valtajärjestelmää, kunnon kansalainen on myös uskollinen katolinen kristitty. Tämän sijaan uudessa maailmassa Comte tahtoi tuoda toisenlaisen ihmistä kunnioittavan humaanisen uskonnon, Religion de l'Humanité. Tämä ei ollut hänelle vain jokin sivuteema, vaan aivan keskeinen osa hänen yhteiskunnallista ajatteluaan.

August Comte on myös tieteenfilosofian isä. Hän koetti selkeyttää tieteellistä kielenkäyttöä ja sen edustamaa ajatusmaailmaa karsimalla kaiken "tuonpuoleisen". Positiivista, jolla hän tarkoitti "meille annettua", on tämä empiirisesti tutkittava ja käsin kosketeltava todellisuus.

"Positivismi on varsinaisesti 1800-luvulla syntynyt filosofinen suuntaus, jonka mukaan todellista tietoa on vain tieteellinen tieto, jollaista voidaan synnyttää ainoastaan päätymällä positiiviseen lopputulokseen tieteellisten teorioiden pätevyydestä tiukkaa tieteellistä menetelmää hyödyntämällä. Tämän vuoksi positivismi pyrki rajoittumaan välittömiin havaintoihin, tehden mahdollisimman vähän käsitteellisiä oletuksia." (wikipedia)

Looginen positivismi
Ludwig Wittgenstein omaksui itse positivistisen maailmankatsomuksen. Yhdessä toisen aikamme tärkeimpiin kuuluvan filosofin, Bertnard Russellin (1872-1970), ja muiden Wienin piirin kollegojensa kanssa, hän määritteli mielekkään kielen. Muodollisen logiikan avulla voidaan analysoida "meille annettua" positiivista, kokemusperäistä ja kokeellisesti eli empiirisesti todennettavaa todellisuutta.

Positivismille ominaista on vaatimus, että asiat on voitava todentaa. Aikamme tieteisuskolle tämä on tuttu ja yleisesti hyväksytty peritaate - väite voidaan johtaa tosiasioista loogisesti tai se voidaan tieteellisesti todentaa.  Tästä syystä positivistien mielestä filosofien pohtimat suuret kysymykset metafysiikasta, "fysiikan tuollapuolella olevasta" tai ontologiasta, olemisesta, ovat vailla mieltä ja todellista merkitystä.

Tractatus logicus 6.7 sanoo tämän ytimekkäästi, mutta hankalasti suomennettavalla tavalla 

Wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen.

Puhumattomista ei saa puhua 

Looginen positivismi on vaikuttanut maailmanlaajasti ihmiskunnan sivistykseen ja kulttuurihistoriaan. Monet ovat aivan vaistomaisesti omaksuneet Wittgensteinin ja Comten positivismin antamatta sille nimeä ja torjuvat tieteen puhtaasta temppelistä kaiken metafyysisen pelkkänä tautologiana.

Wittgenstein ei itse kuitenkaan ollut jumalankieltäjä, ateisti, vaan ihmettelevä kielen filosofi. Hän käyttää kieltä todella tehokkaasti:

For a truly religious man nothing is tragic.

Aidosti uskonnolliselle ihmiselle mikään ei ole traagista.

Wittgensteinin vaikutus on laajempi kuin syvälle uponnut positivistinen metafyysisen torjunta. Häntä voidaan pitää tieteellisen tarkan kielenfilosofian merkittävänä kehittäjänä. Todella hienolla tavalla hän on osoittanut ihmisen kielen syvällisyyden ja merkityksen lingvistiikan ja myös kielen kääntämisen, tulkitsemisen maailmoissa.

Language is a part of our organism and no less complicated than it.

Kieli on osa organismiamme eikä yhtään sitä yksinkertaisempi. 

"Äiti Jumala"
Humoristisesti Wittgenstein toteaa kunnioitetusta tieteestämme:

Man has to awaken to wonder - and so perhaps do peoples. 

Science is a way of sending him to sleep again. 

 Ihmisen on herättävä ihmettelemään - ja niin ihmiset ehkä tekevät.

Tiede on tapa saada hänet taas nukkumaan.

Ludwig Wittgensteinin heräämisen haaste kuuluu tieteen parissa turvallisesti nukkuville, mutta myös kirkolle. Hän antaa satikutia huolettomalle ja sisällöltään usein mielettömästi ja epäkriittisesti hokemallemme Kaanaan kielellemme, joka saa saarnan kuulijat nyökyttämään refleksinomaiseseti päitään ja nukkumaan entistä syvemmin turvallisia uniaan!

Miten voisimme soveltaa Tractatus Philosophicus sisältämää kielen kritiikkiä ja analyysiä omaan kristilliseen kielenkäyttöömme?

Mielestäni siten, että hylkäämme positivistisen todellisuuden metafyysisen rajauksen kielen totuudellisuuden kriteerinä. Se, ettei jotain voi empiirisesti näyttää todeksi ei vielä riitä osoittamaan, että se ei olisi totta.

Meille on annettu Jumalan Sana. Se olkoon kristillisen kielemme sisällön totuudellisuuden kritiikin avain,

Mielekäs kristillinen kielenkäyttö sitoutuu Jumalan Sanaan, joka on annettu.

Näin esimerkiksi feministisen teologian joskus tarjoama "Äiti Jumala" ilmaus on hylättävä kielellisesti epäraamatullisena. Meille on Sanassa "annettu" vain Isä meidän, joka olet taivaissa, ja tämä on Sanan todellisuus, jonka ulkopuolella ei ole mitään Jumalaa.

Voi suurta sokeutta,
jos kuullaan enemmän
maailman viisautta
kuin sanaa elämän!
Janoinen voiko juoda
kuivista kaivoista?
Vain Herran Henki luoda
voi lähteen sanasta. 
Virsi 186:3
Johan Ludvig Runeberg 1857

Kristuksen kirkko, avioliitto ja kansanedustajien aloite

Eduskuntatalo (ref)

Syyskuun lopulla julkisuuteen tuli aloite Suomen avioliittolainsäädännön muuttamisesta sukupuolineutraaliksi. Johannes Ijäs uutisoi asiasta eKotimaassa mm. näin:

"Viisi kansanedustajaa jätti tänään (28.9. 2011) aloitteen tasa-arvoisen avioliittolain säätämiseksi. Sen mukaan avioliitto voitaisiin solmia myös samaa sukupuolta olevien parien kesken. Kirkoille jäisi oikeus päättää, keitä se vihkii."

"Lakiehdotuksen mukaan avioliitto voitaisiin solmia myös samaa sukupuolta olevien parien kesken. Rekisteröityä parisuhdetta sen sijaan ei voisi enää solmia, joten se lakkaisi instituutiona. Vanhat rekisteröidyt parisuhteet jäisivät kuitenkin voimaan, ellei niitä pari muuta niitä ilmoittamalla avioliitoksi. Transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetussa laissa olevat säädökset parisuhdeinstituution vaihtamisesta kumottaisiin."

"Samaa sukupuolta olevat parit voisivat lakialoitteen mukaan ottaa avioituessaan yhteisen sukunimen. Samaa sukupuolta olevilla olisi myös oikeus perheen ulkopuoliseen adoptioon."

"Lakialoitteen laatineen ryhmän puheenjohtajana on Lasse Männistö (kok.). Muut jäsenet ovat Silvia Modig (vas.), Susanna Huovinen (sd.), Oras Tynkkynen (vihr.) ja Astrid Thors (r.). Työryhmän jäsenet painottivat voimakkaasti ajavansa yhdenvertaisuutta."
(Johannes Ijäs)


Liberté, égalité, fraternité
"Yhdenvertaisuus lain edessä" myös kysymyksessä sukupuolisten vähemmistöjen tasa-arvosta modernissa Euroopassa ja Suomessa.

Ranskan vallankumouksen aallot ovat yltäneet Suomeen ja luoneet uudenlaista arvopohjaa, johon sisältyy voimakas näkemys valtiovallan oikeutetusta roolista kansalaisten elämässä yhteisen hyvän valvojana ja kaikenlaisen sorron ja vihapuheen ja eriarvoisuuden torjujana. Nyt tämä arvomaailma on saanut muotoa viiden ministerin kirjoittamassa aloitteessa, jonka mukaan perinteinen suomalainen avioliitto syrjii seksuaalisesti poikkeavia vähemmistöjä. (saako näin nyky-suomessa enää sanoa: poikkeava?)


Haaste Kristuksen kirkolle Suomessa
Yhtenäiskulttuuri on hajonnut ja Suomen tasavallassa vaikuttaa monenlaisia arvomaailmoita ja niiden valtaa käyttäviä tai tavoittelevia edustajia tuttujen perinteisten valtaryhmien rinnalla ja tilalla. Myöskään puoluerajat eivät samalla tavalla yhdistä yhteiskunnan arvoja ja rakenteita rukkaavia kansanedustajia entiseen tapaan, ja on hankala sanoa mitä "demarit ajattelevat" tai "onko Kokoomus yhä koti, isänmaa, uskonto" puolue...

Lainsäädäntö ei ole ainoastaan olemassaolevien realiteettien ja arvojen heijastamista Eduskunnassa, vaan se on myös kansakunnan elämää ja arkea tuleviasuudesa ohjaavaa toimintaa.

Ylösnoussut Kristus lähetti seuraajansa maailmaan tekemään kaikista kansoista Hänen opetuslapsiaan "kastamalla ja opettamalla".  Avioliiton rakenteen ja olemuksen julkinen pohdinta SETA:n hengessä johtaa tietenkin siihen, että Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on sekä tilaisuus että velvollisuus opettaa kastettua ja kastamatontakin pakanuudessa elävää väestöä kristillisen avioliiton perusteista ja merkityksestä.

Ydinkysymys on siinä, mitä opetetaan käytännön tasolla vihkimisen ja siunaamisen kautta asiasta avioliitto?

Luin kerrassaan silmiäni hieraisten ja varmuudeksi kahteen kolmeen kertaan sanoiko työryhmä todella, että "kirkolle jäisi oikeus päättää, ketä se vihkii".

Täällä Israelissa on tuohon uskomattomaan asenteeseen tehokas sana - hutzpa!



Kirkon kaksi vaihtoehtoa

A. Muuttuvaan maailmaan mukautuminen
Suomen ev.. lut. kirkko voi piankin tapahtuvan valtiollisen lainsäädännön muutoksen jälkeen piispainkokouksen aloitteesta ja kirkolliskokousten päätöksin muuttaa myös omaa käytäntöään kirkollisen avioliittoon vihkimisen ja siunaamisen suhteen.

Omaksua kirkon päätöksenteon perustaksi Ranskan vallankumouksen huikeat Liberté, égalité, fraternité  ja luopua vanhentuneista muinaisiin Raamatun kirjoituksiin liittyvistä tavoista ja perinteistä.

Tämä on todennäköisesti se tie, jonka kansankirkko tulee valitsemaan ja näin kirkkomme näissä kaikkein tärkeimmissä asioissa, kirkollisten toimitusten suorittamisessa, pysyy virtaviivaisena ja sulavana, aikamme uuudistuvaan monikulttuuriseen ja moniuskontoiseen ja osin uskonnottomaan sivistykseen olennaisena osana kuuluvana.

Ei mikään vanhanaikainen vastarannan kiiski, joka kuuntelisi pyhän Raamatun sanaa

"Jumalan armahtavaan laupeuteen vedoten kehotan teitä, veljet: Antakaa koko elämänne pyhäksi ja eläväksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi. Näin te palvelette Jumalaa järjellisellä tavalla. Älkää mukautuko tämän maailman menoon, vaan muuttukaa, uudistukaa mieleltänne, niin että osaatte arvioida, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaista ja täydellistä. "
Room 12:1-2



B. Muuttuvassa maailmassa, mutta ei maailmasta

Etuoikeutettujen aatelisten metsästysretki kaupungilla

(ref)

Ranskan vallankumouksen ymmärtämiseksi ei riitä vain Valistuksen syvällisiin ja hienoihin ajatuksiin tutustuminen, vaan on muistettava myös tuon Euroopan sydämessä sykkivän frankkien jälkeläisten valtakunnan Ancien Régime. 

Oivalsin tuon aikakauden kauhut vasta henkilökohtaisesti, kun kävin läpi hugenotti Amadeen matkan kaleeriorjuuteen Kristuksen kanssa. Ranskan itsevaltias kuningas, aatelisto ja monin tavoin sokea Ranskan katolinen kirkko pitivät yllä yli kahdensadan vuoden ajan yllä sellaista hallitusta, joka auttaa ymmärtämään Suuren Vallankumouksen syvän vihan Kristusta ja hänen virallisia seuraajiaan sekä kuninkuutta kohtaan. Vihaan ja katkeruuteen oli todellakin aihetta!

Suomessakaan ei Talvisodan ihme, joka yhdisti kapitalistit ja kommunistit isänmaata puolustamaan eivätkä myös Jatkosodassa eturintamilla liikkuneet sotilaspapit täysin onnistuneet pyyhkimään pois vanhan yhtenäiskulttuurin kirkkoherrojen herruutta ja pappien pohjatonta säkkiä. Punainen viiva tuli usein ylitettyä ja hinta oli kallis Veljessodassa, jossa moni kirkkoherra Valkeakosken papin ohella pääsi hengestään vihaisella tavalla.

Ymmärtääkseni Ranskan vallankumouksen lähimmät perilliset aikamme politiikassa kuuluvat vasemmistoon ja vihreisiin (moniavioisuuden kannatus) ja suuren kommunistisen vallankumouksenkin muistot yhä elävät joidenkin poliittikkojen arvomaailmassa Stalinista ja hänen pyöveleistään huolimatta.


Kaksineuvoisuus
Käytännössä taistelu käydään kirkkolain ja säädösten maailmassa siinä, pidetäänkö kiinni seksuaalisesta avioliitosta, joka on miehen ja naisen liitto, vai luovutaanko tästä raamatullisesta opetuksesta Raamatun alkusivulla.

Homopari ei voi yhtyä. Se on teknisesti mahdotonta.
(dildot eivät ole sama asia, eikä anaalinen seksi, orgasmin voi toki toiselle antaa)

Homopari ei voi lisääntyä ja täyttää maata.
(adoptio ei ole sama asia kuin miehen siittiön ja naisen munasolun kohtaaminen)

Sen tähden jo luontokin opettaa, kukat, mehiläiset, tuuli ja viljapelto, mies ja nais taatelit, leijonat, kissat ja hevoset ja aasit (ja muulit) että uskollinen parisuhde miehen ja naisen välillä on yhteiskunnan suojeltava asia.


Taistelurintama
Kristillisen avioliiton suojaamiseen muuttuvassa valtakunnassa tarvitaan nuo kaksi mahtavaa kirkon asetta, Jumalan Sana ja rukous.

Suomen ev.lut. kirkko voi opettaa kansaamme avioliiton pyhyydestä, raamatullisesta ihmiskuvasta "mieheksi ja naiseksi" ja tutkia sitä, mikä on "Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaista ja täydellistä" (Rm 12:2).

Tämä ei suinkaan sulje pois uudenlaista kristillistä seksuaalisten vähemmistöjen parissa työskentelmistä, esimerkiksi uskollisten ja siveiden parisuhteiden puolesta rukoilemista ja vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kaikinpuolista tukemista elämässä, että myös he saisivat tulla oman enemmistön rukouksemme tavoin lähemmäs Jeesusta Kristusta.

Mutta kristillisen avioliittokäsityksen suojaaminen nuorilta ja ylpeiltä ministereiltä, jotka valtansa lumoissa ovat valmiit suomaan "kirkolle oikeuden päättää..." kuten Neuvostoliiton komissaarit aikoinaan ja muut ateistit, jotka hallitsivat Venäjän ortodoksista kirkkoa.

On merkittävää, että samaa sukupuolta olevien ihmisten asia on tullut esiin ja heitä tahdotaan tukea ja suojella ja torjua SETA:n hengessä kaikenlainen syrjintä ja vihapuhe.

Esimerkiksi se, että apostoli Paavali jyrkästi tuomitsee homoseksuaalisen käyttäytymisen... kohta näiden Jumalan Sanan kohtien saarnaaminen on varmaan laitonta uudessa uljaassa tasa-arvoisessa ja ah niin tasapäisen harmaassa Suomessa!

Virsi 146

 

Virsi 146

RAUHAN SAIVAT PYHÄT HERRAN

- Anteeksi, mitä he saivat?
- Rauhan!
- Vai niin, mikähän se sellainen "rauha" on. Ja mitä he joutuivat siitä hyvästä tässä elämässä luopumaan, mitä tuollainen "rauha" maksaa?


1. Kyyneliä elämän vaelluksessa
Ei he enää itke siellä,
niin kuin tiellä
itkivät he kulkeissaan

2. Omantunnon taakkoja
Täällä painoi synnin taakka
maahan saakka

3. Elämän ja kuoleman taisteluita sisäisessä ihmisessä ja vaelluksessa
Täällä kylväin kyyneleitä
murheen teitä
kilvoitellen kulkivat

- No johan Kallialan Lauri maalasi synkkää kuvaa elämään johtavasta kaidasta tiestä!
Auta, Herra, aina meitä 
elon teitä 
uskossa vain kulkemaan.

- Kieltäytymistä, luopumista, surua pahoista ajatuksista ja teoista, taistelua syntiä vastaan, syyllisyyttä... tätäkö on kristillisyys?

- Ja kysyn vielä, mitä uskova sitten kaikesta tästä hyötyy?

- RAUHAN SAIVAT PYHÄT HERRAN
Rauhan, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi - se on Kristuksen rauha!

Rauhan minä jätän teille, minun rauhani minä annan teille: en minä anna teille niinkuin maailma antaa. Älkään teidän sydämenne murheellinen olko, älkään myös peljätkö.
Joh 14:27 KR 1776

- No mikäs se Kristuksen rauha sitten on, jonka hän antaa toisin kuin tämä maailma?

- Kristuksella on Isän rauha, Jumalan rauha!

Ja Jumalan rauha, joka ylitse kaiken ymmärryksen käy, varjelkoon teidän sydämenne ja teidän taitonne Kristuksessa Jesuksessa.
Fil 4:7 KR 1775

- Jo vain on kallis hinta tällä rauhalla. Mahtaneeko tuo kannattaa, elämän tielle lähteminen ja sillä pysyminen?

- Ajatteles, mikä olisi vaihtoehto?



............................
VIRSI 146 

1. Rauhan saivat pyhät Herran, jotka kerran taistelivat päällä maan. Kun me heitä muistelemme, kaipailemme sinne taivaan kunniaan. 2. Ei he enää itke siellä, niin kuin tiellä itkivät he kulkeissaan. Täällä painoi synnin taakka maahan saakka, taivaassa ei milloinkaan.

3. Täällä kylväin kyyneleitä murheen teitä kilvoitellen kulkivat, siellä nyt he kanneltansa riemuissansa Karitsalle soittavat. 4. Auta, Herra, aina meitä elon teitä uskossa vain kulkemaan. Auta, milloin täältä lähden, haavais tähden pyhäin joukkoon joutumaan.

Lauri Kalliala 1931. Uud. komitea 1937. Virsikirjaan 1938.  

Tapaukset Ilkka Kantola ja Markku Koivisto

Suomen kristikansaa on koetellut kaksi hyvin henkilökohtaista tapausta, piispa Ilkka Kantolan eroaminen tehtävistään 2005 ja Markku Koiviston erottaminen kaikista Nokia Mission tehtävistään 2011.

STT ja YLE uutisoivat 15.2. 2005

"Turun arkkihiippakunnan piispa Ilkka Kantola pyytää eroa piispan virastaan. Kantola katsoo menettäneensä viran hoitamisessa tarvittavan uskottavuuden, kertoo Kirkon tiedotuskeskus.

Kantola jätti eropyyntönsä Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulille tiistaina.
Kantola kertoi viime viikolla antamassaan tiedotteessa hakeneensa avioeroa vaimostaan. Ilta-Sanomien mukaan piispalla oli pitkäaikainen suhde naispapin kanssa."

"Kantolan eronpyyntö harvinainen
Ilkka Kantola on ensimmäinen piispa Suomessa, joka pyytää eroa virastaan. Myös papin eroaminen on harvinaista. Kirkon tutkimuskeskuksen mukaan vuosina 2003 - 2004 ainoastaan neljä pappia haki oma-aloitteisesti eroa pappisvirasta. Lisäksi kaksi pappia erotettiin kokonaan tehtävistään. Seitsemän pappia erotettiin määräajaksi sopimattoman käytöksen ja virkavelvollisuuksien laiminlyömisen takia."
YLE

YLE uutisoi 30.8. 2011

"Tampereella toimivan Nokia Mission johtaja Markku Koivisto on erotettu perustamansa liikkeen palveluksesta. Nokia Missio Church ja Nokia Missio ry kertoivat asiasta nettisivuillaan.

Sivujen mukaan Koivisto on vapautettu kaikista hengellisistä ja hallinnollisista tehtävistä, koska hänen elämässään on ollut seksuaalisten rajojen rikkomista.
Markku Koivisto sanoo antavansa asiasta lausunnon palattuaan sairauslomalta.
Nokian kaupungista lähtöisin oleva Nokia Missio on luterilaisen kirkon sisällä syntynyt karismaattinen herätysliike."
YLE


Armon turviin 

Markku Koivisto Helsingissä 2006 

wikimedia

Markku Koiviston julkirippi on huikea dokumentti.

Hän asettuu siinä aivan oikein Roomalaiskirjeen ensimmäisen luvun ankarien sanojen syyniin. Markku kertoo, että todellakin, Jumalan palvelijasta oli tullut Pomo, joka teki ratkaisut itse. Jumala hylkäsi hänet syntien valtaan ja hän kompastui pahemman kerran, syttyen mieheen.

Markun viesti on totuudellinen synnintunnustus joka menee syvälle ongelman ytimeen, lankeamisen syyhyn.

Suomen kansa tuskin on tällaista evankeliumia saanut näin julkisesti kuulla aikoihin, kyynelten, veren ja hien makuista raudanlujaa totuudellisuutta omasta itsestä.

Olin henkilökohtaisesti jo valmis nostamaan Perkeleelle hattua, että hän saavutti tohtori Markku Koivistosta mojovan täystyrmäyksen ja hän jää kirkkohistoriassa monien Paholaisen uhrien joukkoon, jotka aloittivat Hengessä ja läjähtivät rapakkoon.

Vaan ei - nyt on tapahtunut aidosti kristillinen asia, julkinen syntien tunnustaminen seurakunnan edessä ja niiden anteeksi julistaminen.

Kaikki muuttuu nyt sekä Markun itsensä että Nokia Mission kohdalla, sillä Jumala on armollinen eikä kutsumustaan kadu.

Ilkka Kantola

Kuva hänen kotisivultaan

Entä ex-piispa Kantola?

SDP kansanedustaja Ilkka Kantola on löytänyt uuden vaimon, saanut uusia merkittäviä tehtäviä yhteiskunnan parissa ja on valittu nyt YLE:n hallintoneuvoston puheenjohtajaksi. (HS).

Ei mitään erityisen kristillistä tässä varsin lahjakkaan ihmisen uudessa elämässä Turun arkkihiippakunnan piispan viran hoitamisen jälkeen.

Jumala on armollinen niille, jotka syntinsä tunnustaen kääntyvät Hänen puoleensa.

Rikkaan miehen tuomio

Rikas mies ja Lasarus - muonaa piisaa!

Tuntematon Alankomaalainen taiteilja n. 1610 (wikimedia)

Mistä syystä rikas mies sai niin kammottavan kohtalon Jeesuksen vertauksessa?

"Sitten köyhä kuoli, ja enkelit veivät hänet Abrahamin huomaan. Rikaskin kuoli, ja hänet haudattiin. Kun hän tuonelan tuskissa kohotti katseensa, hän näki kaukana Abrahamin ja Lasaruksen hänen rintaansa vasten. Silloin hän huusi: 'Isä Abraham, armahda minua! Lähetä Lasarus tänne, että hän kastaisi sormenpäänsä veteen ja vilvoittaisi kieltäni. Näissä liekeissä on kauhea olla.' Mutta Abraham sanoi: 'Muista, poikani, että sinä sait eläessäsi hyvän osan, Lasarus huonon. Nyt hän saa täällä vaivoihinsa lohdun, mutta sinä saat kärsiä tuskaa." Luukas 16:22-25 KR 1992

Köyhä mies kuoli ja sai enkelihoitoa.

Rikas mies kuoli ja sai ihmisten hoitoa: hänet haudattiin.

Miksi rikas mies joutui tuonelan tuskiin, liekkeihin, joissa on kauhea olla?

Jeesuksen vertaus ei suoraan kerro syytä, vaan alkaa yksinkertaisella - ja niin todelta kuulostavalla - tilannekuvauksella heidän elämästään:

"Oli rikas mies. Hänen vaatteensa olivat purppuraa ja hienointa pellavaa, ja päivästä päivään hänen elämänsä oli pelkkää ylellisyyttä ja juhlaa.

Mutta hänen porttinsa pielessä virui köyhä Lasarus, täynnä paiseita. Köyhä olisi nälkäänsä halunnut syödä niitä ruokapaloja, joita rikkaan pöydältä putoili. Koiratkin tulivat siihen ja nuolivat hänen paiseitaan."
Luukas 16:19-21 KR 1992

Saamme kuulla miehestä, joka pukeutui kalleimpiin mahdollisiin vaatteisiin, purppurasimpukan verellä värjättyihin pellaviin. Päivästä päivään hänen elämänsä oli pelkkää ylellisyyttä ja juhlaa.

Siinäpä rikkaan ihmisen osa!

Mitä pahaa siinä on? Ehkä hänen vanhempansa olivat tehneet ankarasti työtä ansaitakseen pojalleen suuren perinnön, ehkä hän oli muuten rikastunut laillisin keinoin ja nautti nyt työnsä hedelmistä?

Jeesuksen vertaus ei sinänsä tuomitse miestä sen tähden, että hän oli rikas ja eli ylellistä elämää.

Vanhurskaan Tuomarin katse kohdistuu sen sijaan miehen komean asunnon portille - missä se Ontuva Erikson makaa. Saamme käsityksen, ettei edes suurten juhlien aikana pöydästä putoilevia ruokapaloja köyhälle annettu. Ja että paiseet peittivät köyhän ihoa siinä rikkaan miehen portin vieressä, paiseet, joita vain saastaiset koirat nuolivat.

---
Jeesuksen vertaus kertoo, että tällainen asiantila ei ole jäänyt Abrahamilta huomaamatta ja osat vaihtuvat kuoleman jälkeen.

Mistä syystä rikas mies sai niin kammottavan kohtalon Jeesuksen vertauksessa?

Ymmärrämme vertauksen sisällöstä, että elämän tuomiossa kyse ei ollut siitä, mitä rikas mies teki.

Sen sijaan se, mitä rikas mies jätti tekemättä porttinsa vieressä lojuvalle köyhälle, toi hänelle kuoleman jälkeen mitä ankarimman tuomion.


Rikas saarnamies!
Näin kristillinen kirkko asettaa julistuksessaan ja opetuksessaan tämän maailman arvot päälaelleen.

Joel Osteen saarnaamassa (linkki)

Kristuksen kirkko ei kuitenkaan opeta niinkuin amerikkalainen saarnaaja  Joel Osteen, joka opettaa, että Jumala on parhaillaan siirtämässä rikkaiden jumalattomien maallisen omaisuuden uskoville, jotka osaavat sitä oikein käyttää köyhienkin hyväksi!

Resomointi

Resomoija - Glasgowssa kehitetty laite ruumiin hävittämiseksi (BBC)

Kuoleman kohdattua kristityjen tapana on haudata vainaja maatumaan maahan - pehmeät osat mätänevät ja luut säilyvät tai murenevat hautapaikan olosuhteista riippuen. Juutalais-kristillisen kulttuurin levitessä eri puolille maailmaa kansojen hautaustavat muuttuivat ja yleisesti käytetty juhlava polttohautaus päättyi.

Ruumiin polttaminen, kremaatio, on yleistynyt nykyaikana monestakin eri syystä ja myös jotkut kristityt antavat vainajansa tuhkattaviksi.

Resomointi on tieteen ja tekniikan aikakaudellamme kehitetty uusi tapa ihmisen ruumiin hävittämiseksi - sananmukaisesti likvidointi! Ruumiimme pehmeät osat liukenevat kokonaan alle kolmessa tunnissa, kun 0x ilmakehän paineesessa kammioon pumpataan 180 C kuuma alkaliinipitoinen liuos (vettä ja kalium hydroksidia). Luut murskataan jauhoksi samalla tavalla kuin krematoriossa ja ympäristölle haitalliset hampaan paikat (elohopea) ja muu metalli voidaan kerätä talteen.

Kattilaan laitetaan ihmisen ruumis ja sieltä tulee puhdasta vettä, joka voidaan vaarattomasti laskea takaisin luontoon. Jäljelle hänen ruumiistaan jää vain luujauhoa, joka haudataan lepoon uurhahautausmaalle.

Puhdas, nopea, energiaa säästävä ja luonnolle ystävällinen tapa hävittää kuolleen ihmisen ruumis! Resomointilaitteelle haetaan parhaillaan patenttia USA:ssa ja muualla.

Tuota miettiessä herää hyvin konkreettisesti taas kysymys "kuka olet, ihminen?"

Lopputulos eri hautaustavoista on sama Raamatun alussa oleva jykevä ja naseva Jumalan sana Adamille - "maasta sinä olet tullut, maaksi sinä olet taas tuleva".

RUUMIIN KEMIALLINEN KOOSTUMUS
Nykyään tämä "maa" on tarkemmin analysoitu - 99% ihmisen ruumiista koostuu kuudesta elementistä: happi, hiili, vety, typpi, kalsium ja fosfori. Miesten kehosta noin 60% on vettä, naisten kehosta noin 70%.
Se viimeinen prosentti alkuaineita on toki ylen tärkeä, kuten lääketieteestä tiedämme: kali, rikki, kloori, natrium, magnesium, rauta. Ja hivenesti vielä kobolttia, kuparia, sinkkiä, jodia, seleniumia ja fluoria. (No on siellä vielä pikkariikkisen magnesiumia, molybdeniumia ja nikkeliä). Varmaan vielä muitakin, niin että noin 60 eri ainesta maapallon pintakuoressa olevaa ainesta meissä on tarkasti määritellyissä suhteissa.

Näistä kemikaaleista, tästä maan tomusta, Jumala teki Adamin ja Eevan. Ja näiksi alkuaineiksi ruumiimme kuoleman jälkeen taas hajoaa ja vesi palaa luontoon.

IANKAIKKISUUS OLENTO
Kun ruumiimme on mädäntynyt haudassa, poltettu krematoriossa, hukkunut meren syvyyksiin, likvidoitu resomoinnissa, aivot ja sisäelimet levitelty patologin työpöydälle, onko ihminen silloin lakannut olemasta.

Tämä on se ikuisuuskysymys, johon tieteen aikakaudella usein vastataan - totta kai! Kaikki muu ajattelu ihmisen ikuisuudesta on uskonnollista hömpötystä.

Ateisti kiteyttää tämän joskus "mihin puu kaatuu, siihen se maatuu". Ja entiset ja nykyiset epikurolaiset sanovat "se siitä, syökäämme ja juokaamme sillä huomenna kuolemme".

Jos minä ihmisten tavoin olen taistellut petojen kanssa Efesossa, mitä hyötyä minulle siitä on? Jos kuolleet eivät heräjä, niin: "syökäämme ja juokaamme, sillä huomenna me kuolemme.
1 Kor. 15:32

Antiikin kreikkalainen  - ja moni muu - uskoi, että ihmisen ruumiissa asuu sielu, joka kuoleman jälkeen jatkaa olemista tuolla puolen tuonelan virran (Egyptin Niili), Haadeksessa tai jossain muussa paikassa.

Raamatun ajan juutalainen sen sijaan katsoi, että ihminen on kokonaisuus - ruumis, sielu ja henki - ja sen tähden kremaatio on uskonnolliselle juutalaiselle kauhistus (Auschwitz). Jeesuksen aikana rikollista ei poltettu roviolla, vaan suuhun kaadettiin kuumaa metallia niin että ulkonainen ruumis säilyisi ylösnousemukseen. Palestiinan kalliohaudoissa luut koottiin huolellisesti luuarkkuihin (ossuari).

Raamatulliselta pohjalta kristillinen kirkko uskoo "ruumiin ylösnousemukseen" ja on pitänyt siitä kiinni, vaikka ajatus on niin järjen vastainen.

"ja Pyhään Henkeen, pyhän yhteisen seurakunnan(, pyhäin yhteyden, syntien anteeksiantamisen, ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen elämän." (apostolinen uskontunnustus)

Resomointi asettaa tämän uskon kirkkaaseen valokeilaan - sielu, henki, ehkä, okay, maybe, mutta mitä ihmettä on ruumiin ylösnousemus?

Raamattu ilmoittaa meille, että ihmisistä vain yksi on tämän tähän mennessä kokenut - Jumalan ainoa Poika, Herramme Jeesus Kristus, joka ristiinnaulittiin, haudattiin ja joka kolmantena päivänä nousi kuolleista kirjoitusten mukaan. (Nikaian uskontunnustus)

Raamattu ilmoittaa meille, että jokainen ihminen tulee kokemaan tämän saman, minkä Jeesus esikoisena kuolemaan nukkuneista on jo kokenut.

Mutta nyt Kristus on herätetty kuolleista, esikoisena niiden joukosta jotka ovat kuolleet. Kun kerran kuolema sai alkunsa ihmisestä, samoin kuolleiden ylösnousemus on alkanut ihmisestä. Sillä niin kuin kaikki ihmiset Aadamista osallisina kuolevat, niin myös kaikki Kristuksesta osallisina tehdään eläviksi, jokainen vuorollaan: esikoisena Kristus ja sen jälkeen Kristuksen omat, kun hän tulee. Sitten seuraa kaiken päätös, kun hän luovuttaa kuninkuuden Jumalalle, Isälle, kukistettuaan kaiken vallan, mahdin ja voiman. Kristuksen on näet määrä hallita, kunnes hän on saattanut kaikki vihollisensa jalkojensa alle. Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema. Sillä "Jumala on alistanut hänen jalkojensa alle kaiken". Kun sanotaan, että kaikki on alistettu hänelle, tämän ulkopuolelle jää tietysti Jumala, joka itse on kaiken alistanut Kristuksen valtaan. Sitten kun kaikki on saatettu hänen valtaansa, silloin hän itse, Poika, alistuu sen valtaan, joka on saattanut kaiken hänen valtaansa, ja niin Jumala hallitsee täydellisesti kaikkea.
1 Kor 15:20-28 KR 1992
-----------

Rukous kuolonuneen nukkuneiden puolesta

Henkien ja kaiken lihan Jumala, joka olet murskannut kuoleman, kukistanut saatanan, ja antanut maailmallesi elämän: Anna lepo, oi Herra, kuolonuneen nukkuneiden palvelijoittesi sieluille, patriarkoille, metropoliitoille, arkkipiispoille, piispoille, papeille ja diakoneille, munkeille ja nunnille, ja kaikille, jotka ovat palvelleet Sinua Kirkossasi; kirkkojen ja luostarien perustajille, ja kaikille oikeauskoisille esi-isille, isille, veljille ja sisarille, jotka lepäävät täällä ja kaikkialla maailmassasi; upseereille ja sotilaille sekä laivaston miehille, jotka ovat antaneet elämänsä uskon ja maansa puolesta; kaikille uskoville, jotka ovat kuolleet kansalaissodissa; kaikille niille, jotka ovat palaneet, hukkuneet, jäätyneet kuoliaaksi, villipetojen repimille, kaikille niille, jotka ovat yllättäen kuolleet ilman katumusta tai eivät ole ehtineet sovittaa itseänsä Kirkkosi kanssa; kaikille niille, jotka mielen järkkyessä ovat riistäneet itseltään hengen; kaikille niille, jotka ovat käskeneet meitä rukoilemaan puolestaan ja niille, joilla ei ole ketään, jotka rukoilisivat heidän puolestaan; kaikille niille, jotka ovat haudatut ilman kristillistä hautausta, (nimet), siinä valoisassa, viheriöivässä, rauhallisessa paikassa, josta ovat paenneet kaikki kipu, suru ja huokaukset. Anna heille anteeksi kaikki heidän syntinsä, joita he ovat sanoin, teoin ja ajatuksin, sillä Sinä olet hyvä ja ihmisiä rakastava Jumala. Sillä ei ole ketään, joka ei olisi syntiä tehnyt, vain Sinä yksin olet synnitön, ja Sinun vanhurskautesi on vanhurskaus iankaikkisesti, ja Sinun sanasi on totuus.
Sillä Sinä olet nukkuneiden palvelijoittesi (nimet) ylösnousemus, elämä ja lepo, Kristus, meidän Jumalamme. Ja me kunniaa edes kannamme Sinulle, iankaikkiselle Isällesi ja hyvälle ja eläväksi tekevälle Hengellesi nyt, aina ja iankaikkisesti.
Aamen.
(Akatistos kuolonuneen nukkuneiden puolesta ref

Homot, Pasi ja Paavali

Café Raamattu on TV7:ssä jo vuosia pyörinyt virkeä ja ajankohtainen Leif Nummelan toimittama ohjelma Kansanlähetyksen kiintiössä.

Toimittaja, kirjailija ja radiopersoona Pasi Turunen oli siellä mukana keskustelussa homoseksuaalisuudesta tässä linkissä näkyvässä ohjelmassa.

Pasi Turusen omissa ajankohtaisissa "Uskon puolesta" blogeissa on myös paljon keskustelua tästä aikamme kirkossa nyt niin keskeisestä aiheesta.

Jäin miettimään Pasin näkemystä Paavalin ajatuksista Roomalaiskirjeen ensimmäisen luvun kuuluisan jaksossa, kuinka apostoli ehdottomasti ja yksiselitteisesti tuomitsee homoseksuaalisuuden. Raamatulle uskolliset kristityt eivät voi muuta kuin noudattaa apostolin opetusta ja esimerkkiä. 

Pasi torjuu ajatuksen, että tässä olisi kyse heteroiden irstailusta ja käsittää sen myös ns. homoseksuaalisia ihmisiä koskevana tuomiona.

Kuitenkin, jos ajattelemme tuntemiamme "aidosti homoseksuaalisia" ihmisiä, joita tunnemme, apostolin sanat eivät jotenkin kuvaa heitä. Monet homot etsivät kirkoltakin tänään suhteelleen esirukousta ja siunausta, siis Jumalalta kirkkonsa kautta.

Mielestäni apostolin kuvaus ihmisten turmeluksesta kohdistuu suoraan roomalaiseen elämään, jonne kirje on kirjoitettu, ja vaikka vanhurskas tuomio on yksin Jumalan käsissä uskallan ajatella keisari Neroa esimerkkinä tämän kohdan tavoitteesta.

"Aidosti homoseksuaalisen" käsitteen torjumisesta tietenkin seuraa, että oma näkemykseni ei niin ajatteleville kelpaa. Tällainen vähemmistö kuitenkin on olemassa eikä ymmärtääkseni Raamattu tiedä siitä mitään.


Mistä apostoli tässä siis kirjoittaa - heteroiden irstailuista vai siveästä, uskollisesta homoseksuaalisesta parisuhteesta?

Mikä on ihmisten syyllisyyden todellinen alkusyy tässä vankassa jaksossa. Eikö se olekin epäjumalanpalvelus?

Tekeekö apostoli Paavali ero ahneen ja homoilevan ihmisen välillä? Mielestäni ei, homoilu on vain erityisen synkkä esimerkki luonnottumuuksista, joihin Jumalan hyljännyt ylpeä ihminen syöksyy.

Mielestäni apostoli puhuu heteroista, jotka ovat luopuneet luonnollisesta.

Homoille luonnollinen yhteys on oman sukupuolen kanssa, eivätkä he usein voi sietää ajatusta toisesta sukupuolesta partnerina.

+++++++
Ihmisten syyllisyys
Jumalan viha ilmestyy taivaasta ja kohdistuu kaikkeen jumalattomuuteen ja vääryyteen, jota ihmiset tekevät pitäessään totuutta vääryyden vallassa. Sen, mitä Jumalasta voidaan tietää, he kyllä voivat nähdä. Onhan Jumala ilmaissut sen heille. Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan. Sen vuoksi he eivät voi puolustautua. Vaikka he ovat tunteneet Jumalan, he eivät ole kunnioittaneet ja kiittäneet häntä Jumalana, vaan heidän ajatuksensa ovat käyneet turhanpäiväisiksi ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt.

He väittävät olevansa viisaita mutta ovat tulleet tyhmiksi, ja he ovat vaihtaneet katoamattoman Jumalan kirkkauden katoavaisten ihmisten ja lintujen, nelijalkaisten ja matelijoiden kuviin. Sen vuoksi Jumala on jättänyt heidät mielihalujensa valtaan sellaiseen saastaisuuteen, että he keskinäisissä suhteissaan häpäisevät oman ruumiinsa. He ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen, he ovat kunnioittaneet ja palvelleet luotua eivätkä Luojaa -- olkoon hän ikuisesti ylistetty, aamen. Siksi Jumala on jättänyt heidät häpeällisten himojen valtaan. Naiset ovat vaihtaneet luonnollisen sukupuoliyhteyden luonnonvastaiseen, ja miehet ovat samoin luopuneet luonnollisesta yhteydestä naisiin ja heissä on syttynyt himo toisiaan kohtaan. Miehet ovat harhautuneet harjoittamaan keskenään säädyttömyyttä ja saavat ansaitsemansa palkan.

Koska he eivät ole antaneet arvoa Jumalan tuntemiselle, on Jumala jättänyt heidät arvottomien ajatusten valtaan, tekemään sellaista mikä ei sovi. He ovat täynnä kaikenlaista vääryyttä, halpamaisuutta, ahneutta ja pahuutta, täynnä kateutta, murhanhimoa, riitaisuutta, petollisuutta ja pahansuopuutta, he panettelevat ja parjaavat, vihaavat Jumalaa, ovat röyhkeitä ja pöyhkeitä, rehenteleviä ja pahanilkisiä, vanhemmilleen tottelemattomia, ymmärtämättömiä ja epäluotettavia, rakkaudettomia ja säälimättömiä. Vaikka he tietävät Jumalan säätäneen, että ne, jotka käyttäytyvät tällä tavoin, ovat ansainneet kuoleman, he toimivat itse näin, vieläpä osoittavat hyväksymistään, kun muut tekevät samoin.

Apostoli Paavali
Roomalaiskirje 1:18-32

Mietteitä kristillisestä seksuaalietiikasta

Otetaan lähtökohdaksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon avioliittoon vihkimistä ja laillisten parisuhteiden siunaamista koskevat ohjeet ja päätökset. Kuinka kamala on tilanne tämän pahan ja avionrikkojan sukupolven keskellä?

Rukoilemme että kirkkomme papisto ja työntekijät saisivat säilyä puhtaina opissa ja elämässä ja olla hyvänä ja siunaavana esimerkkinä kirkkokansalle Jumalan Sanan antamasta lahjasta myös näillä elämänalueilla.

Yksiavioisuus
ei ole mikään itsestäänselvyys ja Vihreät nuoret ovatkin ehdottaneet useamman miehen tai naisen liiton mahdollisuutta valtion lainsäädännön suojissa. Olen kohdannut sekä arabinaisia että joitain venäläisiä ja eurooppalaisia vaimoja, joiden puolisot ovat Palestiinassa ottaneet toisen vaimon. Voisin hiukan siis tältäkin taustalta valottaa Vihreiden nuorten vihreyttä ihmisen pahuuden suhteen.

Kerrotaan, että Rooman aikaan kristityistä sanottiin "he jakavat kaiken keskenään paitsi vaimojaan".

Uskollinen koko elämän kestävä parisuhde on kristityille luonnollinen ja itsestään selvä asia, ja avioerot ja niihin liittyvät asiat aiheuttavat vakavaa huolta ja pohdintaa. Avioliittoon suhtaudutaan hyvin vakavasti ja katsotaan, että se suojelee parisuhdetta ihmissuhteisiin liittyvien ylämäkien ja alamäkien kanssa.

Neitseys
Pyhä Raamattu antaa erinomaisen suuren painoarvon neitseydelle ja Jeesuksen äiti Maria lienee tästä klassisista klassisin esimerkki.

Nuoren naisen tai miehen neitseydelle nauraminen on tyypillistä tälle pahalle ja avionrikkojalle sukupolvelle, joka ei ymmärrä immenkalvon merkitystä laisinkaan vaan etsii yhä nuorempana aikuisen seksuaalista elämää ikäänkuin parinkymmenen vuoden kasvu ja sisäinen kehittyminen, vastuun ja äitiyden isyyden vaatiman kypsyyden saavuttaminen olisi joku naurunasia.

Yksi liha
Tämä luomiskertomukseen perustuva ilmaus tulee mm Jeesuksen omista sanoista, kun Häneltä kysyttiin avioerosta: "Ja minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako." (Matt. 19:6)

Mielestäni Jeesus ei tässä viittaa rabbin tai pastorin sanomaan Aameneen - siis vihkitoimitukseen - vaan yhdyntään. Se on jumalallinen tapahtuma, miehen ja naisen suhteen ruumiillinen, lihallinen, täyttymys, ja näistä kahdesta tulee yksi.

"Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät." (1 Ms. 1:27)

Tämä ei tarkoita, että on kaksi jumalaa, tai jumalallista alkuvoimaa kuten taolaisuudessa ajatellaan, vaan Jumala on yksi. Kun mies ja nainen yhtyvät, heistä tulee yksi liha.

Näin Jeesuksen siunaavat ja ankarat sanat ohjaavat yksiavioisuuteen ja oman itsensä säästämistä tulevalle aviopuolisolle ja elinikäistä avioliittoa, uskollista parisuhdetta.


Homoseksuaalisuus
Kirkko on päättänyt, että Suomen lakien mukaisen parisuhteen solmineet ihmiset saavat myös kirkon esirukouksen liitolleen.

Raamattu on yksiselitteisen jyrkkä suhteessa homoseksuaalisuuteen, Vanhassa testamentissa kuolemanrangaistuksen ansaitseva teko ja Roomalaiskirjeessä merkki Jumalan hylkäämäksi joutuneesta epäjumalanpalvelijasta ja sitä seuraavasta äärimmäisestä heittäytymisestä tämän maailman muhinoihin.

Raamattu ei käsittääkseni tunne uskollista ja siveää homoseksuaalista parisuhdetta.

Ymmärtääkseni apostoli Paavali tarkoittaa heteroseksuaalisen homoilusta, esimerkiksi keisari Neron tapaan.

Tästä ei suinkaan seuraa vapaat markkinat vaan ehkä tiukempi seksuaalieettinen linja kuin moni hillitön haluaa.


Jumala on järjestyksen Jumala ja samaa sukupuolta olevien uskollinen liitto täyttää monella tavoin järjestyksen asiaa.

Viettelyksistä
Sukupuolielämän luonne on sellainen, että viettelyksiä ja viettelijöitä löytyy vähän joka lähtöön.

Jeesus puhuu erityisen vakavasta kaikenlaisesta lasten viettelemisestä

Mutta jos joku johdattaa lankeemukseen yhdenkin näistä vähäisistä, jotka uskovat minuun, hänelle olisi parempi, että hänet heitettäisiin mereen myllynkivi kaulassa. 43 Jos kätesi viettelee sinua, hakkaa se pois. Onhan parempi, että käsipuolena pääset sisälle elämään, kuin että molemmat kädet tallella joudut helvettiin, sammumattomaan tuleen [ 44 , missä 'mato ei kuole eikä tuli sammu'].* 45 Jos jalkasi viettelee sinua, hakkaa se pois. Onhan parempi, että jalkapuolena pääset sisälle elämään, kuin että sinut molemmat jalat tallella heitetään helvettiin [ 46 , missä 'mato ei kuole eikä tuli sammu']. 47 Ja jos silmäsi viettelee sinua, heitä se pois. Onhan parempi, että silmäpuolena pääset sisälle Jumalan valtakuntaan, kuin että sinut molemmat silmät tallella heitetään helvettiin, 48 missä 'mato ei kuole eikä tuli sammu'. 49 "Jokainen tullaan suolaamaan tulella. 50 Suola on tarpeellista. Mutta jos se menettää suolaisuutensa, millä te sen suolaatte? Olkoon teissä suola itsessänne ja eläkää sovussa toinen toisenne kanssa."
Markus 9:42-50 KR 1992


Soveltaisin Jeesuksen sanoja näin:
jos hetero etsii ja viettelee homoseksuaalista ihmistä saadakseen uusia kokemuksia tai muusta syystä, hän tekee syntiä omaa olemustaan ja toista ihmistä vastaan ja rikkoo Jumalan luomisjärjestystä.

jos homo etsii ja viettelee heteroseksuaalista ihmistä saadakseen tyydyttää halunsa tai muusta syystä, hän tekee syntiä omaa olemustaan ja toista ihmistä vastaan ja rikkoo Jumalan luomisjärjestystä.

suutari pysyköön lestissään.

jos parisuhteessa elävä, homo tai hetero, hakeutuu toisten ihmisten pariin etsimään seksuaalista tyydytystä tai muusta syystä, hän tekee syntiä omaa olemustaan ja toista ihmistä vastaan ja rikkoo Jumalan luomisjärjestystä.

Risti vain kerskaus on mulla

Yksinäinen kalastaja Kinneretin järvellä (kuva)

Hiljainen kesätuuli painaa venettäni muille kalavesille, ohi Kalliosaaren isommille selille niin että Enonsaarikin jää taakse. En tiedä, mihin tuuli vie, mutta ainahan niihin verkkoihin jokunen outo kala tarttuu, jos ei aina Paimelan iso lahnan köriläs kurkkuun tarttuvine haaraisine ruotoineen. (Savustettuna aivan mainio!)

Tahdon tässä tuoda esiin erään näkökulman, hieman toisenlaisen näkökulman, rististä, jonka Jeesus joutui kohtaamaan Golgatalla.

Mielessäni soi tuttu hengellinen laulu

"Ristis luokse salli mun jäädä Jeesus aina.
Siinä kuormat kiusatun eivät enää paina.
Risti vain, risti vain kerskaus on mulla,
kunnes rauhan valkamaan täältä saan mä tulla.

Ristis luona armon saan. Rakkaus mun voittaa.
Ristis luona yöhön maan aamutähti koittaa.
Risti vain, risti vain...

Ristin luona Karitsan armohos mua sulje.
Täytä minut rauhallas, rinnallani kulje.
Risti vain, risti vain...

Ristis luona Jeesus sun toivon valvon kiitän,
kunnes enkel-lauluhun ääneni mä liitän.
Risti vain, risti vain kerskaus on mulla,
kunnes rauhan valkamaan täältä saan mä tulla."


Monenlaiset ajatukset tulvivat mieleemme sanasta risti, oman elämämme raskaista taakoista, "rististämme", Jumalan lapsen saamaan pilkkaan ja ivaan, "ristiin" ja Jeesuksen ristiin Golgatalla.

Ristintie oli Jeesukselle äärimmäinen:

Eikö se, että hän nousi korkeuteen, merkitse, että hän oli laskeutunut alas, aina maan alimpiin paikkoihin?
Ef 4:9 KR 1992


Niin alhaalla ei kukaan kulje
ettei siellä Jeesus ois
Ei ketään Hän luotansa sulje
eikä karkoita yhtään pois

Maan alimpiin paikkoihin astui
Hän kantaen ristiään
ja viittansa verehen kastui
repi piikit ne puhtaan pään

Niin alas vei polkunsa mainen
tuo tuskien raskas tie
kuin missä vain syntinen nainen
sekä ryöväri yössä lie

Ei kieltäjän kurjankaan kohtaa
Hän vältä vaan luokseen käy
ja rakkaus silmistään hohtaa
eikä kostoa vihaa näy

Ja alemmas vieläkin tulla
Hän tahtois jos siellä ois
joku tunnolla haavoitetulla
hänet korjaisi taltehen


Ja todellakin.

Herramme Jeesus Kristus kohtasi ajallisen elämänsä lopussa julman ristin.

Elämän Herra kohtasi raatelevan kidutusvälineen, jota julmat roomalaisetkin pelkäsivät, ja käyttivät vain orjien surmaamiseen (ja kapinallisten).

Väline, joka tuli repimään Jeesuksen herkät siunaavat kädet, lävistämään ne jalat, jotka olivat kulkeneet Gennesaretin järven pinnalla, hidas kuoleman kauhu, yhä uusiutuva tukehtumisen tunne, raastava kipu ja tuska, häpeä ja pilkka.

Jeesus kohtasi siis synkimpiin ihmisen keksimiin liittyvän laitteen, jossa Perkeleen koko kauheus ja hirmuisuus näkyy - miten ihmistä rääkätään päiväkaudet ja hiljaa ja mahdollisimman tuskallsiesti tapetaan Jumalan luoma olento.


Tämän ristin Jeesus kohtasi.

Ja Hän muutti sen Jumalan voimalla voiton symboliksi, jota Perkele kaikkine joukkoineen vavisten pelkää ja pakenee!

Jeesus kävi maan alimpiin paikkoihin asti, oli vangittuna yöllä synkässä kallioluolassa vihollisten vartioidessa ja ilman pakopaikkaa.

Lähimpien ystäviensäkin hylkäämänä, yksin, Jumalan kääntäessä selkänsä syntiselle.

Ja minkä voiton Hän saikaan!

Ihmisen Pojan merkki näkyy nyt kaikkialla maailmassa voiton ja ylösnousemuksen armon ja anteeksiantamuksen merkkinä, iankaikkisen elämän merkkinä

Hyvyyden voimien merkkinä (vaikka tätä merkkiä on usein myös pahaan käytetty, me ihmiset kun olemme semmottia)


Meille tänään tämä merkitsee sitä, että saamme kulkea Kristuksen voittokulkueessa.

Se ei ole tämän maailman triumfia, jossa tämän maailman ihmiset taputtavat ja hurraavat.

Se on tulevan elämän voittokulkua, joka kulkee maan alimpiin paikkoihin asti.

Jeesuksen seurassa sinä kuljet ihmisen elämän synkimpiin loukkoihin, alkoholin, huumeiden, vankilan, syöpäsairaalan terminaaliosaston, armeijan verisen säteilevän taistelukentän kauhuihin.

Ja Hän saavuttaa sinun kauttasi voiton.

Katso, kyynelten laakso muuttuu lähteiden maaksi.

Katso, vaikka sinä kulkisit Kuoleman varjon maassa (tzal mavet) et sinä pelkäisi mitään pahaa.

Jeesus Kristus kävi itse Kuoleman kimppuun ja suurella äänellä huutaen antoi henkensä julmalla ristin puulla.

Niin kylmä on tämä maailma.

Mutta Jumala ei jättänyt hurskastaan pimeyteen ja yöhön ja pimeyden valtojen käsiin.

Katso, aurinko nousee, uusi päivä alkaa, aloita se Jeesuksen Kristuksen nimessä ja rukoile, että tämä päivä olisi Jumalan nimelle kunniaksi myös sinun elämässäsi!


"Ristis luokse salli mun jäädä Jeesus aina.
Siinä kuormat kiusatun eivät enää paina.
Risti vain, risti vain kerskaus on mulla,
kunnes rauhan valkamaan täältä saan mä tulla.

Ristis luona armon saan. Rakkaus mun voittaa.
Ristis luona yöhön maan aamutähti koittaa.
Risti vain, risti vain...

Ristin luona Karitsan armohos mua sulje.
Täytä minut rauhallas, rinnallani kulje.
Risti vain, risti vain...

Ristis luona Jeesus sun toivon valvon kiitän,
kunnes enkel-lauluhun ääneni mä liitän.
Risti vain, risti vain kerskaus on mulla,
kunnes rauhan valkamaan täältä saan mä tulla."


Toivotan Nettiruukun väelle hyvää kesää ja hyviä kala-apajia Mestarin ohjatessa taitavasti veneitämme ja neuvoessa ja opettaessa ja lohduttaessa näillä suurilla kalavesillä.

Hän tekee meistä ihmisten kalastajia.

mikkoL


Kun Jeesus kulki Galileanjärven rantaa, hän näki Simonin ja tämän veljen Andreaksen. He olivat järvellä kalastamassa heittoverkolla; he olivat näet kalastajia.

Jeesus sanoi heille: "Lähtekää minun mukaani. Minä teen teistä ihmisten kalastajia."

He jättivät heti verkkonsa ja lähtivät seuraamaan Jeesusta.

Mk 1:16-18 KR 1992

Lähemmä, Jeesus, lähemmä vaan kaipaan mä ääntäsi kuuntelemaan. Sulje oi Jeesus armohosi. Siellä on turvaisi satamani.

Lähemmä vielä, lähemmä ain. Oi ota vastahan Vapahtajain. Syntiä tuskaa mulla on vaan. Vain Sinun luonasi rauhan mä saan.

Lähemmä yhä auta mua vaan tahtosi tietä ain noudattamaan. Sinulta lohdun mä ihmeisen saan. Luonasi olla mun suo ainiaan.

Lähemmä aina, lähemmä vaan, kunnes Sun taivaassa kohdata saan. lauluni silloin Herralle soi. Kiitosta armosta jonka Hän toi.

Ristiinnaultise hänet!

Nikolai Ge Golgata

οἱ δὲ πάλιν ἔκραξαν· σταύρωσον αὐτόν            at illi iterum clamaverunt crucifige eum

Ja Pilatus puhui taas heille ja sanoi: "Mitä minun sitten on tehtävä hänelle, jota te sanotte juutalaisten kuninkaaksi?" Niin he taas huusivat: "Ristiinnaulitse hänet!"
Markus 15:12-13

Uskonnollinen pieteetti, hartaus ja palvonta, käärivät Golgatan tapahtumat kauniiseen viittaan ja suojelevat meitä maailman pahuudelta. Jeesuksen risti näkyy meille urkujen hiljaa soidessa Bachin upeaa koraalisovitusta ja kynttilöiden liekkien lepattaessa tunnelmallisesti Jeesusta Kristusta kunnioittavien ja rakastavien ihmisten muistellessa Hänen kallista uhrikuolemaansa.

Näin meiltä tämän sanomattoman näyn edessä myös katoaa helposti taju siitä, mitä todella Jeesukselle tehtiin ja mitä Hän itse on kokenut ja käynyt läpi juodessaan tämän katkeran kalkin. Getsemanen raju itku ja huuto ja rukoustaistelu Isän kanssa on ohi - "tapahtukoon Sinun tahtosi" voitti.

Raamattu antaa joitain välähdyksiä todellisuudesta paikallaolleiden kautta, ja saamme seurata mitä ristillä Jeesus itse sanoi ja teki ja rukoili ja myös joitain kommentteja.

Ymmärrämme, että Häntä ei siellä suinkaan ympäröinyt uskovien Jumalan lasten kaunis lauma vaan melkoisen ronskeja sotilaita teloitusyksikössä, uskonnollisia johtajia ja tavallista kansaa, jotka pilkkasivat ja herjasivat kuolevaa.  Kuinka katkeraa onkaan viha kun joku voi sanoa "muita hän on auttanut, auttakoon nyt itseään jos voi" - myönnetään, että Hän on auttanut muita.

Venäläisen taiteilijan Nikolai Gain (Ge) valmistelut Golgata maalaukseen (jota ei koskaan saanut valmiiksi) sisältävät myös blogin alussa olevan työn. Siinä taiteilija aivankuin samaistuu Jeesukseen, jonka hän näissä yhteyksissä maalaa melko ruman näköisenä ja hyljeksittynä ihmisenä. (Siinä määrin, että hänen Jeesusta kuvaavia töitään poistettiin taideakatemian näyttelystä.)

Tässä maalauksessa, Golgata, kohtaamme Jeesuksen kauhistuneena maassa olevan ristin luona.

Julma teloitusvälinen odottaa ihmisen herkkää ja tuntevaa ruumista aiheuttaakseen mahdollisimman paljon sekä henkistä että fyysistä kipua, tuskaa, ahdistusta ja kuolemankauhua uhrilleen.

Koska Jeesus on Jumalan Poika, Hänen ruumiinsa on täyteläinen, kaikella voimalla kokeva ja tunteva ja juuri sellainen mestariteos, joksi Jumala on ihmisen luonut.

Maalaus tuo mieleemme todelliset tapahtumat ja voimme aivan hyvin ymmärtää, että vaikka Jeesus oli henkisesti valmis kulkemaan hamaan ristinkuolemaan asti, Hän siitä huolimatta kauhistui ja pelästyi ja kammoksui ristiä.

Me olemme tottuneet näkemään ristin kirkontornissa, krusifikseja joka paikassa, hopeisia ristejä kaulalla ketjussa roikkumassa, uskonnollisessa taiteessa ja kaikkialla, missä Jeesuksesta kerrotaan.

Näin lapsesta asti totumme tähän näkyyn ja se yhdistetään aina niin hyviin ja ihaniin asioihin, anteeksiantamukseen, Jeesuksen vuodattamaan uhrivereen, joka ehtoollisella annetaan ja Jumalan rakkauteen ihmiskuntaa kohtaan,

"Niin kuin Mooses autiomaassa nosti käärmeen korkealle, niin on myös Ihmisen Poika korotettava, jotta jokainen, joka uskoo häneen, saisi iankaikkisen elämän. Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän
Joh 3:14-16 KR 1992

Mikä on tätä ihanampaa, tätä kauniimpaa.

Nikolai Ge näkee näiden sanojen taakse, minkä hinnan Jeesus Nasaretilainen joutui maksamaan, miten ihmisen keksimä mitä julmin teloitusväline raastoi rikki Hänen pyhän ruumiinsa, kädet jotka olivat siunanneet, jalat, joka olivat Kinneretin laineilla kulkeneet, hiukset, joita Maria Magdalena oli rakkaudella hoitanut, ja kuinka kylmä roomalaiseen keihään terä rikkoi sydämen, joka oli rakastanut niitä, jotka eivät ole rakkauden arvoisia, ja muuttanut heidän elämänsä.

Kertoo jotain Jeesukestamme, että Hän tämän ihmisen keksimän hirveän härvelin on muuttanut siunauksen merkiksi, Ihmisen Pojan merkiksi, jonka luota perkele joukkoineen pakenee.

Larin Paraske

Inkeriläinen runoniekka Larin Paraske (1833-1904)

Kansallismielisille suomalaisille tsaarinajan lopulla on varsin tuttu inkeriläinen Larin Paraske (1833-1904). Hän näet osasi ulkoa yli 32,000 runoa ja lausui niitä uskomattomalla muistillaan Kalevalan rytmiin.

Jean Sibeliuksen Kullervo (Op. 7) sisältää hänen lähes hypnoottista runonlausuntaansa, Itkuvirsiä, kuvaavaa musiikkia ja sekä Albert Edefelt että Eero Järnefelt maalasivat hänen muotokuvansa. Hänen patsaansa on Hakasalmen puistossa Helsingissä (1949) ja Kaarelassa on Parasken mukaan nimetty katu.

Tyttö syntyi hyvin köyhään perheeseen Lempaalassa pohjois-Inkerissä. Isänsä Mikitta Mikitanpoika (1802–1851) oli lampuoti, maanomistajalta vuokrattua peltoa viljelevä mies. Äiti Tatjana Vasilovna (k. 1848) hoiti yksinkertaista kotia ja lapsia.

Larin solmi avioliiton itseään 20 vuotta vanhemman ja sairaalloisen Kaurila Teppananpojan kanssa 1853. Miehensä oli kotoisin Sakkolasta (Metsäpirtti) Viipurin läänistä. He saivat yhdeksän lasta, joista vain kolme eli aikuisikään asti.

Larin Paraske oli omasta köyhyydestään ja elämän ankaruudesta huolimatta sangen suuri apu niille, jotka ovat Jeesukselle rakkaita.

Omien lastensa lisäksi Paraske näet hoiti 50 orpolasta Pietarin seudulla ja perheensä sai tästä toimeentulon.

Kansallismielisiä suomalaisia kiinnostivat Karjalan runoniekat, sillä Elias Lönnrotin kokoamat Kalevala ja Kanteletar antoivat meille tunteen, että olemme kansa kansojen joukossa ja että meilläkin on historia ja kansalliseepos.

Tämän kansallista merkitystä tsaarin vallan alle Ruotsin kuninkaan käsistä joutuneille suomalaisille on nykyään Euroopan yhteisön aikana vaikea edes kuvitella.

Adolf Neovius niminen pappi oli liikkeellä runoniekkoja etsimässä ja tapasi hämmästyttävän muistin omaavan Larin Parskeen vuonna 1887.


A. Borenius-Lähteenkorva oli kirjoittanut vuonna 1877 muistiin 26 Parasken tuntemaa runoa.

Mutta A. Neovius ryhtyi tositoimiin ja maksoi Larinille ruplan tunnissa runojen lausumisesta. Näin hän tallensi käsin kirjoittaen kaikkiaan 1200 runoa, 1750 sananlaskua ja 336 arvoitusta!

Aikaahan siihen meni ja saamillaan ruplilla Larin Parske sai kotinsa pelastettua vasaran alta.

Paraske matkusti pastorin kanssa Suomeen ja vuosien 1891-1894 aikana he saattoivat runojen tallennustyön loppuun. Näinä vuosina Larin antoi julkisia runonlausunnan näytöksiä, jotka tulivat sangen suosituiksi ja siellä myös Jean Sibelius häntä sai kuulla.



On Suomi köyhä ja siksi jää...

Larin Paraske palasi kotiseudulleen Sakkolan Valaskaan 1894, eikä suomalaisten kiinnostus ja tuki häntä pitkälle taloudellisesti auttaneet.

1899 talonsa joutui sittenkin vasaran alle ja hän joutui muuttamaan naapurin saunaan asumaan - Suomalaisen Kirjallisuuden Seurvan vuodesta 1901 antama taiteilijaeläke ei myöskään auttanut taloudellisissa huolissa.

Larin Paraske kuoli köyhyydessä vuonna 1904, mutta hänet äänestettiin 87 merkittävimmäksi "suomalaiseksi" YLE:n äänestyksessä 2002.


(teksti on ohuesti kommentoitua yhteenvetoa engl.wikipedian )

Inkeriläiset

Koirankankaan muistoristi Toksovan lähellä. 

Kommunistit (NKVD) surmasivat täällä 30.000 ihmistä 1937-30 

wikimedia

Inkerin alkuperäisiä asukkaita, inkeriläisiä (ižoralaine, inkeroine, ižora, ingermans, ingers, ingrian) on vielä jonkin verran jäljellä Narvan ja Nevan välisellä alueella.

Toinen säilynyt kansa ja kieli samoilla seudulla, vieläkin pienempi porukka, ovat vadjalaiset (vadjalain, vote, vod). Nämä ovat alueen varhaisinta tunnettua asujaimistoa, Vaigan kaupunki saanee heistä nimensä. Ehkä jo kreikkalainen historioitsija Herodotos mainitsee profeetta Jeremian aikoihin 6. vuosisadalla ennen Kristuksen syntymää (kutsuen heitä nimellä budini).

Inkeriläiset ovat Karjalan asukkaita ristiretkien aikaan ja sieltä lähteneitä tavataan Novgorodin valtakunnassa 1400-luvulla.

(Nämä arviot kansojen alkukodeista ja liikkeistä ovat tarkan todistusaineiston puuttuessa hyvin hataria oletuksia. Näinhän on myös meidän suomalaisten kanssa, sangen hämäräperäistä väkeä olemme...)

Inkeriläisiä on ollut vähän ja etenkin Toisen maailmansodan ajan tapahtumat ja Leningradin piiritys oli heille kohtalokas.

P. von Köppen laski vuonna 1848 että heitä on 17,800. Vuoden 1926 väestönlaskussa inkeriläisiä on 26,137.

Mutta sodan jälkeen vuoden 1959 väenlaskussa löydettiin vain 1100 inkeriläistä koko Neuvostoliitossa.

Huh.

Vain 820 ihmistä sanoi olevansa inkeriläinen vuonna 1989 ja heistä 449 puhui Inkerin kieltä.

Venäjän väestönlaskussa 2002 lasketaan 327 inkeriläistä, näistä 177 Leningrad oblast alueella ja 53 henkilöä Pietarissa.

Vuonna 2001 Ukrainassa on Stalinin tekemien väestönsiirtojen jäljiltä 812 inkeriläistä ja Eestissä heitä asuu 358.

Karjalan Inkerin kielessä on neljä murretta, Soikola (Soikinon niemi), Hevaha (Heva), ala-Luuga ja Oredezhi (jokien nimien mukaan).

Josef Stalin koetti tuhota Inkerin kielen ja kansan ja sen oppikirjatkin hävitettiin 1930-luvulla.

Inkeriläiset ovat ortodokseja ja Toksovaan he saivat ensimmäinen kirkkonsa 1995.

Samoihin aikoihin vihittiin Inkerin suomalaisten evankelis-luterilainen kirkko.

Rukoilemme pyhän Jumalan varjelusta ja siunausta tälle pienelle ja paljon kärsineelle sukulaisheimollemme.


tiedot ovat englantilaisesta wikipediasta. Olen kiitollinen kaikesta korjauksesta ja täydennyksestä!

Sain täydennystä ja korjausta nettiruukusta - sekoitan täysin "inkeroiset" nimisen alkuperäiskansan, joita on tosi vähän, ja Suomen inkeriläiset, Karjalan suomalaisväestöä Inkerinmaalta.

Tämä tekstini kertoo siis "inkeroisista" eikä laisinkaan "inkeriläisistä"

Toksova 16.7. 2011

 Toksovassa vietetään 16. heinäkuuta Inkerin kirkon 400-vuotis juhlaa.
Toksovon kaupunki То́ксово (suomeksi Toksova) sijaitsee Karjalan kannaksella noin 20 kilometria Pietarista pohjoiseen. Seutu on tunnettu kauneudestaan, järvistään ja metsistään ja hiihtomäistään - "Suomen Sveitsiksi" sitä on joskus kutsuttu. Kauniita dachoja ovat venäläiset sinne maisemiin rakentaneet ja hiihtokisoja pidetään yhä.

Toksova on inkeriläisten aluetta - heistä on joitain mainintoja jo 1300-luvulta alkaen. Itse kaupunkiasutus on perustettu joskus 1500-luvulla ja ilmeisesti 1611 perustettiin Inkerin protestanttinen kirkko.

Karjala on raja-aluetta ja myös Toksova on saanut sen tähden kokea monenlaista. Latvian sodan (1558–1583) jälkeen Toksovan alue tuli Ruotsin kuninkaan haltuun mutta Ison vihan aikana 1708 tsaari otti sen takaisin.

Venäjän vallankumouksen aikana koko pohjois-Inkeri irtautui bolshevikkien vallasta ja tahtoi kuulua itsenäiseen Suojmeen.

Suomen ja Neuvostoliiton välisessä Tarton rauhassa 1920 Inkeri jäi Venäjälle ja bolshevikkien haltuun, kaunis Toksova sen myötä.


Toksavo oli Kuivaisin kansallinen hallintoalueen keskuksena vuodesta 1928 Talvisotaan asti.

Tähän kauteen liittyy hyvin murheellinen aika, kun Toksovan eteläpuolella oleva suuri metsäinen Rzhevskin tykistön ampuma-alue otettiin Stalinin salaisen poliisin käyttöön. Siellä, kenenkään tietämättä metsien piilossa, NKVD eli Народный комиссариат внутренних дел Narodnyy komissariat vnutrennikh del (Kansan sisäasioiden ministeriö) teloitti Josef Stalinin määräämissä Leningradin alueen "puhdistuksissa" vangittuja ihmisiä.

Vuonna 2002 löydettiin Koirangakankaalta Toksovan läheltä 30.000 ihmisen joukkohauta.


Leningradin piiritys 1942 oli äärimmäisen kriittistä aikaa Suomen ja Venäjän suhteille.

Adolf Hitler vaati liittolaistaan Carl Gustaf Emil Mannerheimia liittymään piiritykseen ja sulkemaan pohjoisesta Leningradiin vievät reitit.

Vaan suomalainen järki voitti - eivät olisi venäläiset ikinä koskaan milloinkaan unohtaneet tuota tekoa, ja reitti pysyi auki ja Leningrad kesti.

Mutta näissä tuoksinoissa Toksovan vanha inkeriläisväestö ja siellä asuvat suomalaiset siirrettiin tältä alueelta muualle. Kaikki konsanaan. Vaikea sitä on meidän kuvitella.

Stalinin kuoltua 1953 väestö sai palata sinne takaisin.

Toksovon ensimmäinen venäläinen ortodoksinen kirkko rakennettiin 1995, suomenkielinen Toksovan Sanomat alkoi ilmestyä 2000 ja suomalaisuudesta kertoo myös 2003 pidetyt hiihtokilpailut tällä perinteisellä talviurheilun paikalla.

 (Toksovan vaiheista koskevat tiedot olen ottanut englantilaisesta wikipediasta)



"Nykyisessä Toksovassa on lähes 10 000 asukasta, joista pieni osa on inkerinsuomalaisia. Pietarin ja Käkisalmen välinen rautatien varrella on kaksi asemaa Toksovan ja Kaukolan (Kavgolovo) asemat.

Toksova on tunnettu pietarilaisten kesänviettopaikka, mutta myös talvella alueella on toimintaa.

Toksova on myös tunnettu urheilupitäjä. Kaukolan eli Kaukolovon talviurheilukeskus sijaitsee nimenomaan Toksovassa. Paikkaa on kutsuttukin Pietarin Sveitsiksi. Kaukolassa on pidetty hiihdon maailmancupin osakilpailuja. Alueella on myös visenttifarmi."


Suomenkielistä kuvausta Toksovan seudusta - pitäjästä - ja kuvia inkeriläisten sivulla "Nykyinen Toksova"


Inkerin evankelis-luterilaisen kirkon sivuilla kerrotaan:

"Toksova on kaunis paikka, sil” ei ole vertaa"

Niin lauletaan kuuluisassa Toksovan laulussa, jonka tekijana oli Toksovan kirkon urkuri ja lukkari Paavo Räikkönen, v 1907-1918 Inkeri- lehden toimittaja, Inkerin kuuluisa yhteishenkilö. Tarinan mukaan Toksova-nimi tuli tuoksuva-sanosta, koska ympäristössä oli ollut paljon metsäkukkia."

Kirkon ylösnousemus

Vain v. 1990 seurakunta sai takaisin kirkonsa. Piispan Leino Hassisen kirkon vihkeminen remontin jälkeen 4 joulukuuta v. 1994 oli suurina juhlana.

Se olisi mahdotonta ilman kaikien seurakunnalaisten ahkeraa työtä, sekä ilman Suomen Evankelis-luterilaisen kirkon Ulkotoimiston myös ystävyys-seurakuntien apua.

Neljan vuoden aikana suoritettiin vaikeimat rakennustyöt.
Remonttityön johtajana toimii seurakunnan jäsen Eino Lankinen.
Ensimmäiseksi kirkoherraksi tuli Ants Punts. Alttaarikuvan teki taitelija Santeri Ikko.
Nyt kirkon kello joka sunnuntaina kutsuu ihmisia rukoukselle niin kuin monta vuosisataa ennen."

"Toksovan seurakunta tänään v. 2004

Toksovan kirkoherra nyt on Eero Kuukauppi. Kirkossa toimivat diakoni Toivo Airikainen, katekeettit Antti Savolainen ja Wladimir Vasiljev, lastentyöntekijat Sylvi Gavrilenko, Irina Sokolova, Nadeshda Nikiforova, Ekaterina Ikko, Dimitri Tihanov, sihteeri Larisa Kaplina, vartija Nikolai Hiisku.

Kirkossa toimii pyhä- ja rippikoulu, diakoniryhmä. Joka kesä järjestetään kristilliset lastenleirit.

Monta seurakuntalaisia opiskelivat suomea Inkerin Liiton kurssilla Aili Myllärin johdolla.

Olga Minkinan klaassisen myysikin konserttit ovat olleet monta vuotta koko Toksovan kylän kulttuurieälmän erottomaton osa.

v. 2002 kirkon luona oli yhteisinkeriläinen Juhannus-juhla. Nykyiseen seurakunnan piiriin kuuluu entisen Toksovan seurakunnan paitsi Vuola ja Lemppaala naappuriseurakuntien maat.

v. 2000 lähtien toimi Lemppaalan kappeliseurakunta Steklyannij -kylässä."

Inkerin kirkko tänään
 .......................
JUHLA LEMPAALASSA JA TOKSOVASSA 16.7. 2011

KLO 12. PÄÄJUHLA ON LEMPAALAN KIRKON MUISTOMERKILLÄ

KLO 14 RUOKAILU STELTJANISSA

KLO 15. INKERIN KIRKO LEMPAALASSA 400 vuotta

KLO 16. KAHVI JA TEE

KLO 19 KONSERTTI TOKSOVAN KIRKOSSA


17.7.
KLO 10 MESSU lEMPAALASSA
KLO 11 MESSU TOKSOVASSA

Ukkonen ja salamointi

Salama iskee sähköjakajaan Slovakiassa (wikimedia)

Suomen tietotoimisto kertoo että "lauantaina Suomen yli kulkeneet ukkosrintamat aiheuttivat vahinkoja monilla paikkakunnilla.

Porissa kadut tulvivat ja olivat monesta kohtaa poikki illansuussa.
...
Keski-Suomessa Uuraisilla iltapäivän ukkonen kaatoi satoja puita...Pelastuslaitos järjesti mökkiläisille kuljetuksen vesiteitse.
...
Ukkonen sytytti myös useita palonalkuja ja maastopaloja Lounais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa. Lyhyet sähkökatkot häiritsivät tuhansia kotitalouksia."
STT:n uutisesta 2.7. 2011

Useista kuolemantapauksista on kerrottu, salama on lyönyt sotilaiden puolijoukkueteltan pystysalkoon, lentokentän parkkipaikalla kävellyt mies on saanut surmansa salaman iskusta...

Uutiset ovat vakavia kun luonnonvoimat jylläävät.

Erityisesti tuo salamana iskevä salamanisku hirmuisella sähkövoimallaan on pelottava ja vaarallinen, ja sitä tulee varoa.

 Jos taivaankannen yli jylisevä ukkonen ja yössä kirkkaana leimuavat salamat tekevät vaikutuksen tieteellis-teknisen ajan ihmiseen, millaisen vaikutuksen se onkaan tehnyt ihmisiin aikaisemmin!

Ennen ei ollut mitään keinoja ymmärtää ukkosen ääntä tai salamavaloa, kun ei sähköstäkään ollut mitään tietoa.

Vanhempana aikana luonnonvoimat saivat persoonallisuuden, ihmisenkaltaisen hahmon, ja liitettiin jumalolentoihin.

Näin voitiin järkevästi selittää muuten salaperäisiä, mystisiä ja vaarallisia asioita ja ehkä niitä hieman hallita.

Pitämällä jumalat ja henget ja tontut hyvällä tuulella, estämällä salaman isku jumaliin vetoamalla.


Suomenkielen sana ukkonen tulee Ukko ylijumalasta, joka siellä tavalla tai toisella jyristelee. Salamat aiheuttivat joskus Ukon nuolia, maasta löytyviä mustia outoja kiviä pitkän vaon päässä.

Skandinaavien Thor Ukkkosen Jumala salamoita nuolena heittelee, samoin germaanien Donner ja muut jumaluudet.

Antiikin kreikkalaiset ymmärsivät Zeuksen vaunuillaan kolistelevan taivaalla, kun sellainen metakka kävi, ja Olympos vuoren huipulla ja pilvissä tämä suuri jumala asui hoveineen.


Suomenkielen sana salama tulee vanhemmasta suomalais-ugrilaisesta kantasanasta "sala"

näin sanovat viisaammat, en ymmärrä itse miten tuo on sitten kehittynyt salama sanaksikin.


Raamatussa ukkonen ja salamaniskut eivät kovin paljon ole esillä vaikka ilmiö kuuluu ja näkyy Välimeren maiden talvessa.

En löydä sanaa "ukkonen" lainkaan, ehkä Agricola vältti sitä koska se on pakanallinen suomalainen ylijumala.

Salaman löysin näistä kohdista


Minä nostan käteni taivasta kohti ja sanon: Niin totta kuin minä elän iankaikkisesti, kun minä teroitan miekkani salaman
5 Ms 32:40

kun hän vetää ulos selästään nuolen, käy hänen sappensa lävitse miekan salama. Kauhut valtaavat hänet,
Job 20:25

Taidatko lähettää salamat menemään, niin että sanovat sinulle: 'Katso, tässä olemme'?
Job 38:35

Siellä hän mursi jousen salamat, kilven ja miekan ja sodan.
Ps 76:3


Sinun pauhinasi ääni vyöryi, salamat valaisivat maan piirin, maa vapisi ja järkkyi.
Psa 77:18

.. tuossa viitataan ukkosen ääneen "Sinun pauhinasi"


Hänen salamansa valaisevat maanpiirin; maa näkee sen ja vapisee.
Ps 97:4

-- todellakin, yhä tänään!

hän, joka nostaa pilvet maan ääristä, tekee salamat ja sateen ja tuopi tuulen sen säilytyspaikoista;
Ps 135:7

-- ukkonen ja salama eivät ole jumalia, vaan Israelin Jumalan tekoa


Kun hän jylisee, käy vetten pauhina taivaalla, ja hän nostaa pilvet maan ääristä, tekee salamat ja sateen ja tuo tuulen sen säilytyspaikoista.
Jer 10:13

-- Jumala siellä jylisee pilvissä

Kun hän jylisee, käy vetten pauhina taivaalla, ja hän nostaa pilvet maan ääristä, tekee salamat ja sateen ja tuo tuulen sen säilytyspaikoista.
Jer 51:16


Ja olennot kiitivät edestakaisin ja olivat nähdä kuin salamanleimaus.
Hes 1:14

että sydän pelkoon menehtyisi, että kompastuksia olisi paljon. Kaikille heidän porteillensa minä olen asettanut miekan välkkymään. Voi, se on tehty salamaksi, on hiottu teurastukseen!
Hes 21:15


Hänen ruumiinsa oli kuin krysoliitti, hänen kasvonsa olivat kuin salaman leimaus, hänen silmänsä kuin tulisoihdut, hänen käsivartensa ja jalkansa kuin kiiltävän vasken välke; ja hänen sanojensa ääni oli kuin suuren kansanjoukon pauhina.
Dan 10:6

Sotavaunut karkaavat hurjasti kaduilla, syöksyvät sekaisin toreilla; ne ovat nähdä kuin tulenliekit, ne kiitävät kuin salamat.
Naah 2:4

Aurinko ja kuu astuvat majaansa sinun kiitävien nuoltesi valossa, sinun keihääsi salaman hohteessa.
Hab 3:11

Herra on näkyvä heidän yllänsä, ja hänen nuolensa lähtee kuin salama. Herra, Herra puhaltaa pasunaan ja kulkee etelän myrskytuulissa.
Sak 9:14


Sillä niinkuin salama leimahtaa idästä ja näkyy hamaan länteen, niin on oleva Ihmisen Pojan tulemus.
Mat 24:27


--- huh

Hän oli näöltään niinkuin salama, ja hänen vaatteensa olivat valkeat kuin lumi.
Mat 28:3

Silloin hän sanoi heille: "Minä näin saatanan lankeavan taivaasta niinkuin salaman."
Luk 10:18

Sillä niinkuin salaman leimaus loistaa taivaan äärestä taivaan ääreen, niin on Ihmisen Poika päivänänsä oleva.
Luk 17:24

... tämä on tietääkseni viimeinen maininta salamasta pyhässä Raamatussa