Beetlehemin lastenmurha

Kuningas Herodeksen palatsi ja mausoleumi Herodion hallitsee yhä Beethlehemin maisemia

Viattomien lasten päivänä muistetaan ainoastaan Matteuksen evankeliumin toisessa luvussa esiintyvää kertomusta Beetlehemin lastenmurhasta


Kolmiosainen kertomus
Kertomuksessa on kolme jaksoa, joista jokainen nojaa Herran ennalta profeetan suulla antamaan ilmoitukseen Jeesuksen elämänvaiheista. Matteus tahtoo osoittaa, että näin kirjoitukset täyttyivät:

1. Pako Egyptiin
2. Beetlehemin lastenmurha
3. Paluu Egyptistä



1. Jakeet 13-15

Hoosea 11:1 Egyptistä minä kutsuin poikani
Tietäjien lähdettyä Herran enkeli ilmestyi unessa Joosefille ja sanoi: "Nouse, ota lapsi ja hänen äitinsä mukaasi ja pakene Egyptiin. Pysy siellä, kunnes käsken sinun palata. Herodes aikoo etsiä lapsen käsiinsä ja surmata hänet."

Joosef heräsi unestaan, otti heti yöllä mukaansa lapsen ja hänen äitinsä ja lähti kulkemaan kohti Egyptiä. Siellä hän pysytteli Herodeksen kuolemaan asti. Näin kävi toteen, mitä Herra oli profeetan suulla ilmoittanut: "Egyptistä minä kutsuin poikani."

2. Jakeet 16-18

Jer 31:15 Raakel itkee lapsiaan
Kun Herodes huomasi, että tietäjät olivat pitäneet häntä pilkkanaan, hän raivostui. Hän antoi käskyn, että Betlehemissä ja sen lähistöllä oli surmattava kaikki kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat pojat, sen ajan perusteella, jonka hän oli tietäjiltä saanut selville. Näin kävi toteen tämä profeetta Jeremian lausuma ennustus:

"Ramasta kuuluu huuto, itku ja kova valitus. Raakel itkee lapsiaan eikä lohdutuksesta huoli, sillä heitä ei enää ole."


3. Jakeet 19-23

KR 1992 ilman VT viittausta Häntä kutsutaan Nasaretilaiseksi

"Kun Herodes oli kuollut, Herran enkeli ilmestyi Egyptissä Joosefille unessa ja sanoi: "Nouse, ota lapsi ja hänen äitinsä mukaasi ja palaa Israelin maahan. Ne, jotka halusivat surmata lapsen, ovat kuolleet."

Joosef heräsi, otti mukaansa lapsen ja hänen äitinsä ja palasi Israelin maahan. Mutta kun hän kuuli, että Juudean kuninkaaksi oli Herodeksen jälkeen tullut tämän poika Arkelaos, hän ei uskaltanut mennä sinne. Saatuaan sitten unessa ohjeen hän meni Galileaan ja asettui siellä kaupunkiin, jonka nimi on Nasaret. Näin tapahtui, jotta kävisi toteen profeettojen ennustus: häntä kutsutaan Nasaretilaiseksi."

Historiallinen kritiikki
Uuden testamentin historiallis-kriittinen tutkimus koettaa selvittää myös Matteuksen evankeliumin kertomuksen todenperäisyyttä. Kertomuskokonaisuuden selkeä rakenne, Joosefin uni, Joosefin toimenpiteet, raamatullinen perustelu pistää silmään. Olisiko mahdollista, että Matteus halusi keksiä kertomuksen itämaiden tietäjien jälkeen, joka osoittaisi, miten Jeesus on toinen Mooses. Tahtoihan faaraokin tuhota Mooseksen ja kaikki Israelin poikalapset? Tiedemiehen korvaan särähtää myös lause "Herran enkeli ilmestyi unessa..."

Saahan näin kysyä. (Kirjoitan toiseen tekstiin itämaan tietäjistä, joita koskevan kertomuksen ymmärtämiseen on paljon uutta tietoa.)

Matteus mainitsee useampia maantieteellisiä paikkoja, Beetlehem, Egypti, Israelin maa, Nasaretin kaupunki. Kohdassa esiintyy myös Herodes Suuri (73-4 eKr) ja hänen Malthaken kanssa saamansa poikan Herodes Arkelaos (16 eKr-18 jKr.). Molemmat ovat historiallisia henkilöitä, jotka vaikuttivat Rooman Palestiinan provinssissa Jeesuksen syntymän aikaan.

Herodes Arkelaoksen hallitusaika Juudean, Samarian ja Edomin etnarkkina 4 eKr-6 jKr isänsä kuoleman jälkeen antaa alle 10 vuoden tarkkuudella ajoituksen Matteuksen evankeliumissa oleville Jeesuksen syntymään liittyville tapahtumille. Hakemalla saa hakea vastaavaa tarkkuutta muualta Rooman ajan provinssien henkilöhistoriasta!


Jeesuksen syntymävuosi ennen ajanlaskumme alkua
Herodes kuoli ennen ajanlaskumme alkuam nykyisten arvioiden mukaan vuonna 4 eKr. Jeesuksen syntymän ajankohta laskettiin bysanttilaisella ajalla sen ajan tietojen ja lähteiden perusteella. Skyytialainen munkki Dionysios Exiguus laski ajankohdan Rooman kaupungissa vuonna 525 jKr.

Täytyy nostaa hattua, melko hyvin hän tehtävässään onnistui. Aika monet historiantutkijat ajoittavat Jeesuksen syntymän jonnekin vuoden 7 ja 4 välille eKr.

Itämaan tietäjien antaman tiedon mukaan Herodes antoi tappaa kaikki kaksivuotiaat tai sitä nuoremmat poikalapset, joten samaan haarukkaan tuokin menee, vuoteen 6 eKr. Jos näin on, vallanhimoinen Herodes kuoli hyvin pian Beetlehemin lasten surmaamisen jälkeen.


Keksittyä profetioiden toteutumista?
Väite keinotekoisesta keksimisestä perustuu ajatukseen, että Matteus olisi tahtonut todistella, että Jeesus on Israelin Messias keksimällä tarinoita, jotka vastaisivat Israelin kansan messiasodotuksia roomalaisaikana.

Tämä on kuitenkin tässä tapauksessa melko väkinäisen näköistä. Nykyajan kriittinen tutkija - eikä tarvitse olla edes tutkija - nostaa vähän kulmakarvojaan miten Hoosea tai 2 Ms 4 "Egyptistä minä kutsuin poikani" olisi niin väistämätön ennustus, että sitä varten pitää tämmöistä tarinaa kehitellä.

Jeremian profetian "Raakel itkee lapsiaan" Matteus muistaa ja käyttääkin sanaa Jeremia. Tämä liittyy Beetlehemin lastenmurhaan, koska Raakelin hauta on Beetlehemin, Efratan tien varrella.

Vaan entä tuo "pitää kutsuttaman Nasaretilaiseksi". Siihen ei Matteus suoralta kädeltä edes löytänyt linkkiä eikä varsin hyvin Raamatun tunteva käännöskomitea löytänyt mitään linkkiä Vanhasta testamentista tähän jakeeseen. Miksi Matteus menisi keksimään tarinaa, jonka profeetallinen tausta on hieman ongelmallinen.

Päin vastoin,Natanael kysyi innostuneelta Filippukselta perustellusti "Voiko Nasaretista tulla mitään hyvää" Joh 1:43-46

Ei tunnu kovin pakottavalta tähän sepustaa tarinaa. Pikemmin Matteuksen tavasta käyttää Raamattua saa vaikutelman, että hän kertoo kuulemistaan tapahtumista ja tahtoo sitten löytää niille profeetoista ennustuksia, näin oli jo etukäteen ilmoitettu Israelin profeettojen suulla.

No, ehkä joku tahtoo silti pitää kiinni teoriasta, että Matteus keksi näitä tarinoita etenkin sen tähden, että Markus ja Luukas, joka tarkkaan tutki asioita ja olisi voinut haastatella Maria-äitiäkin, eivät tällaista mainitse. Kaikenlaisia teorioita voidaan rakentaa ja synoptikkojen tutkimus historiallis-kriittisin menetelmin on sangen vaativaa hommaa, johon monet tiedemiehet ovat uhranneet elämäntyönsä. Se on melkein kuin suo, johon helposti uppoaa ennenkuin oppii arvioimaan ja luokittelemaan tätä arvokasta ja laajaa Uuden testamentin tutkimuksen aluetta.


Käsinkosketeltavaan aikahistoriaan paalutettu
Vaan on mielestäni kuin Israelin Jumala olisi oikein tahtonut paaluttaa nämä Beetlehemin tapahtumat väkevästi ja konkreettisesti historian todellisuuteen.

Apostolisessa uskontunnustuksessa isketään Jeesuksen ristinkuolema historiaan vankalla rautanaulalla "kärsi Pontius Pilatuksen aikana".

Samoin voisimme aivan hyvin sanoa "sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta kuningas Herodeksen aikana".

Eikä ole mikä tahansa kuningas tai Pilatuksen tapainen pikkupoliitikko, josta pitää etsiä tietoja kuin neulaa heinäsuovasta! Koko Pyhän maan arkeologian laajan skaalan sisällä ei ole ketään muuta hallitsijaa, josta meidän päiviimme olisi säilynyt yhtä vakuuttava ja valtava käsinkosketeltava ja omin silmin nähtävä todistusaineisto: Jerusalemin temppelialue, Hebronin Makpelan luola, Samarian Augustus-temppeli, Kesarean satama ja rannikkokaupunki vain muutamia monumnetaalisia kohteita mainitakseni.

Ja tämän lisäksi Herra antoi juutalaisen Josefuksen kirjoittaa paksuja kirjoja, joissa on valtavasti tarkkaa tietoa juuri tästä yhdestä kunkusta, Herodes Suuresta, Beetlehemin lasten murhaajasta.

Josefuksen antama kuvaus tästä voimakkaasta ja traagisesta kuninkaasta sopii Matteuksen evankeliumin kertomuksen taustalle hyvin














Rikottu sarkofagi Herodes Suuren mausoleumista

Samoin kuin Josefuksen henkilökuvaus kuninkaasta antaa historialliset puitteet Beetlehemin lastenmurahlle, samoin yhä olemassaoleva Herodium, Herodeksen palatsi ja hautamausoleumi luo synkän historian varjon Beetlehemin kaupungin taustamaisemaan.

Kuten aina uskonasioiden kanssa, nytkään kenenkään ei ole pakko uskoa. Todisteet eivät siihen riitä. Mutta riittävästi on todistusaineistoa sille, joka tahtoo uskoa.

Kukaan ei ole pystynyt kumoamaan Matteuksen kertomuksen todenperäisyyttä, vaikka epäilyksiä sitä vastaan on sekä aiheellisesti että aiheettomasti heitetty!