Ilo-laulu Jesuxesta

    Cosca joutui colmas Amu,
    Herra Hengensä tacaisin
    Ottapi isän kädestä.
    Culci cuoleman cuilla,
    Hijtten vainiot vaels
    Paha paikka hämmästypi,
    Culkeissa caickein Luojan.
    Paiscais Porttinsa lujasti,
    Ovet luckohon osaisi,
    Sois ei pääsevän sisälle
    Pahoin pelkäis valdaansa.
    Jeesus astupi lähemmä,
    Lici Linnaa piruen,
    Potcaisi leviän Portin,
    Paiscais maahan Pihtipielet:
    Lucko coht Lumehen lensi,
    Naulat tuiscuvat tulehen,
    Salvat liecihin samahan:
    Tarttui kijnni cahlehisijn,
    Kijnni pannansa pahoja:
    Pani connat Cahleijsihin,
    Häjyn Helvetin hajotti…

"Salamniuksen Ilo-Laulu Jesuxesta, on 2000 säettä pitkä messiadi, eli se kuvaa Kristuksen syntymän ja elämänvaiheet. Aikana jolloin kirjakieli ei ollut vielä vakiintunut, ja kokeilut olivat varsin värikkäitä, Salamnius pyrki mahdollisimman vähäeleiseen ja luontevaan tyyliin. Hänen kielessään on sitä selkeää koruttomuutta, joka tuli ihanteeksi Lutherin kielen käytön myötä. Messiadi kertoo Kristuksen vaiheet tarkasti ja Uutta Testamenttia mukaillen, ainoa fiktiivinen poikkeus on kuvaus kuinka Kristus kävi ristiinnaulitsemisen jälkeen Tuonelassa."
Mathias Salamnius, Ilo-laulu Jesuxesta

............
Suomenkielinen wikipedia kertoo:

Mattias Salamnius (n. 1650 – 21. tammikuuta 1691, Parainen) oli suomalainen pappi ja runoilija.
Salamniuksen vanhemmista ja henkilöllisyydestä ei ole juurikaan tietoa, mutta hänen oletetaan syntyneen Pohjois-Pohjanmaalla. Hänen arvellaan opiskelleen Uppsalassa tai Tartossa, mutta siitäkään ei ole varmuutta. Se tiedetään, että Salamnius toimi pappina Inkerinmaalla vuosina 1680–1686.

Hänen jo 1681 Turussa painattamansa ruumissaarna on hävinnyt, mutta sen sijaan hänen tunnetuin teoksensa on säilynyt. Se on vanhaan suomalaiseen runomittaan kirjoitettu Ilo-Laulu Jesuxesta vuodelta 1690, joka kuvaa Jeesuksen elämää ja kärsimyshistoriaa. Se sisältää 29 laulua ja 2265 säettä. Teos on Suomen huomattavin Ruotsin vallan aikainen runokirja, josta otettiin kahdensadan vuoden aikana peräti kuusitoista painosta.

Samana vuonna eli 1690 painettiin toinenkin Salamniuksen teos, 1600 säkeen mittainen Juhana Gezelius vanhemman hautajaisiin kirjoitettu Surullinen ja Jumalinen Jälkimuisto. Se on taas kuivakiskoiseksi luonnehdittu kronikka piispan elämänvaiheista.