Seitsemän päivää kestävä viikko esiintyy heti Raamatun ensimmäisessä luvussa, vaikka itse sanaa (shavua) ei siinä käytetä. Kuusi päivää tehdään työtä ja seitsemäntenä levätään.
Mistä tämä määritelmä tulee en ole varma, sillä se ei suoranaisesti liity auringon eikä kuun liikkeisiin. Neljä seitsemänpäiväistä viikkoa toki antaa 28 päiväisen kuukauden, mutta se on ihmisen käyttämä matemaattinen käsite, joka ei liity taivaankappaleiden liikkeisiin. On mahdollista, että sekä Raamatun heprealaiset omaksuivat 7 päiväisen viikon Babyloniasta, joka oli Persian kanssa tieteen, etenkin astronomian ja astrologian huippukeskus jo 500-luvulla ennen Kristuksen syntymää.
Viikko käsitti etruskeilla ja roomalaisilla kahdeksan "markkinapäivän" kierron (nundinal). Ensimmäisillä kristillisillä vuosisadoilla sen korvasi raamatullinen seitsenpäiväinen viikko.
Viikonpäivien nimet
Raamatussa viikonpäivillä ei ole erisnimiä vaan ne numeroidaan kuten päivän hetket "ensimmäinen päivä", "viides päivä". Vain seitsemäs päivä saa oman nimen "Lepo" (sapatti).
Kreikkalais-roomalaisessa maailmassa viikon rytmiin kuuluvat päivät saivat "taivaan merkeistä" nimensä, auringon, kuun ja viiden paljain silmin näkyvän planeetan nimet tulevat Olympoksen jumalista.
Vettius Valens (120-175 jKr) kertoo niiden järjestyksen
Helios, Selene, Ares, Hermes, Zeus, Afrodite, Kronos.
Roomalaisten oli helppo "kansallistaa" nämä viikonpäivät
Sol, Luna, Mars, Merkurius, Jupiter, Venus, Saturnus
Euroopassa viikonpäivien nimet omaksuttiin latinasta, mutta niitä muutettiin omien kansallisten jumalten mukaisiksi
| Sun day | Aurinko | dies Solis |
| Moon day | Kuu | dies Lunae |
| Tiw day | pohjoismainen yksikätinen jumalhahmo | dies Martis |
| Wodan day | germaaninen jumalhahmo, Odin | dies Mercurii |
| Thor day | Skandinavian mahtava ukkosen jumala Thor, Donner | dies Jovis |
| Frige day | pohjoismainen Frige oli "Friggen tähti" | dies Veneris |
| Saturn day | vain tässä säilyi roomalainen Saturnus | dies Saturni |
Viikonpäivien nimet lauantaita lukuun ottamatta ovat kansainvälisiä auringon ja kiertotähtien ja näiden jumaluuksien nimiä. Lauantai on yhteispohjoismainen sana ja on alkujaan muinaisnorjan laugardagr ’pesupäivä’. Vuoden 1705 almanakassa viikonpäivien nimiä on vain yhdyssanan perusosana kohdissa, joissa nimetään jokin erityinen päivä:
scriptaLaski[ais] Tijst[ai]
Tuhca keskiwijko
Kirsi torstai ’kiirastorstai’
Pitkäperjan[tai]
Palmu S[unnuntai]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti