Kuukausi perustuu, kuten suomalainenkin nimi sanoo, Kuun vaiheisiin taivaankannessa. Se tuntuu olevan niin lähellä ihmistenkin elämää, johon naisten "kuukautisten" rytmi on jo varhain kytketty.
Yötaivasta niin kauniisti valaiseva salaperäinen kuu on suuri Jumalan sinne Raamatun mukaan asettama kalenteri, jonka ajan osoittajana on sen säännöllisesti muuttuva hahmo. "Uudenkuun" aikaan kuuta ei lainkaan näy ja "täysikuu" kumottaa etenkin Lähi-idän samettisessa yössä niin vaikuttavasti, ettei se jää keneltäkään huomaamatta.
Kuukausi on ajanjakso, joka kulkee uudesta kuusta uuteen kuuhun ja on vanhoissa kalentereissa jatkuvan ongelman lähde, kun se mokoma ei pidä tarkkaa 28 päivän rytmiä.
Kuukausien nimet
Raamatussa kuukausien nimet perustuvat paljolti maataloudesta elävän yhteiskunnan rytmiin ja siihen liittyviin vuotuisiin uskonnollisiin juhliin ja tapahtumiin.
Suuressa maailmassa on viikonpäivien tapaan useimmissa kielissä latinaan perustuvat kuukausien nimet
Tärkeitä ajankohtia olivat
Kalendae | kuukauden ensimmäinen | tästä tulee lainasana kalenteri) |
Nonae | kuukauden yhdeksäs | puolikuu |
Ides | kuukauden viidestoista | täysikuu |
Ianuarius | Janus kaksikasvoinen lopun ja alun jumaluus |
Februarius | februus, puhdistus täyden kuun aikaan |
Martius | Mars |
Aprilis | epävarma merkitys, ehkä "avaus", Aprillipäivä suomenkielessä |
Maius | kreikkalainen hyvä Maia jumalatar (tai maiores, vanhat) |
Iunius | Juno, Jupiterin vaimo (tai iuniores, nuoret) |
Quintilis | viides |
Sextilis | kuudes |
September | seitsemäs |
October | kahdeksas |
November | yhdeksäs |
December | kymmenes |
Kuten hyvin tiedämme, keisarit saivat nimensä roomalaiseen kalenteriin mukaan Julius Caesar ja Augustus Caesar.
Suomi
Suomalaiset kuukausien nimet perustuvat maamme vaihtelevaan ilmastoon, maatalouteen ja suureen juhlaan "Joulu".
Lounaissuomalaiset kuukausien nimet yleistyivät koko maahan painettujen almanakkojen myötä. Vielä Agricola käytti elokuusta nimiä mätä- ja kylvökuu ja joulukuusta nimeä talvikuu, mutta jo 1600-luvun virsikirjat ovat nykyisten nimien kannalla. (scripta)
Nimimerkki Kirlah kertoo blogissa Kielten ihmeellinen maailma
Tammi | Tammi tarkoittaa napaa, akselia, keskipuuta. (ruots. stam) | Tämä kuu jakoi vaikean talviajan kahtia ja on siten keskellä. Se on talven keskus. | |
Helmi | Suojasään jälkeen äkkipakkasella syntyy jäähelmiä. | ||
Maalis | Johdettu maa-sanasta. | Maaliskuussa näkyy jo vähän maata lumen alta, mistä nimitys. | |
Huhti | Huhta tarkoittaa kaskea | silloin lähdettiin kaatamaan suuret havupuukasket, jotka poltettiin myöhemmin. | |
Touko | toukotöiden kuukausi | ||
Kesä | Ei tarkoita alun perin kesää, vaan tässä yhteydessä on kyse kesantokuukaudesta. | Länsisuomalaisissa murteissa suvi on kesä ja kesä on kesanto. Vanhassa talonpojan työkalenterissa piti kesannoksi jätetty pelto kyntää tässä kuussa eli piti tehdä kesänajo. | |
Heinä | Heinätyöt tehdään tässä kuussa. | ||
Elo | Elonleikkuu alkaa elokuussa. | Kuukauden nimenä on joskus ollut myös mätäkuu ja kylvökuu. Kylvökuu siksi, että silloin kylvettiin ruis, mutta vielä mm. 1600-luvullakin on kuukauden nimenä ollut myös mätäkuu. | |
Syys | Syyskuu syksyn tuo | ||
Loka | Kuukauden luonnetta kuvaavat vanhat nimet loka-, lika-, ja ruojakuu. | ||
Marras | Marraskuu on kuoleman kuukausi, maa on martaana. | Marras kuuluu samaan sanaperheeseen kuin mm. muinaisintian marta, joka tarkoittaa kuolevaa ihmistä, latinan mors ja ranskan mort=kuolema. | |
Joulu | Vielä 1600- ja 1700-luvuillakin kuukauden nimenä oli talvikuu, jolloin talvi alkoi. | Mutta sitä mukaa kuin joulun merkitys on kasvanut, on se antanut nimen koko kuukaudelle. Muinaisruotsin jól, nykyruotsin jul on nimen antajana joululle. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti