lauantai 5. tammikuuta 2013

Alex Rosenberg Jerry Fodorin kirjasta

Kirjoitin edellä: "Mutta uskova evoluutiobiologi joutuu ateistisen ja hindulaisen kollegansa kanssa toimimaan luonnontieteen säännöillä etsien luonnosta selitystä luonnonilmiöille. Eräs - mutta ei suinkaan ainoa - selitysmalli on luonnonvalinta."

Anonyymi kommentoi tekstiäni näin:
Biologian filosofian kirjallisuudessa ollaan täysin toista mieltä. Luepa vaikka uusin European Journal for Philosophy of Science -lehden numero (Vol. 3. Issue 1), jossa on Alex Rosenbergin artikkeli, joka alkaa sanoin:

"There is only one physically possible process that builds and operates purposive systems in nature: natural selection. What it does is build and operate systems that look to us purposive, goal directed, teleological. There really are not any purposes in nature and no purposive processes ether. It is just one vast network of linked causal chains. Darwinian natural selection is the only process that could produce the appearance of purpose."

Artikkelin takana on joukko maailman tunnetuimpiin lukeutuvia biologian filosofeja (Elliot Sober jne.), ja se on käynyt läpi vertaisarvioinnin. Ja näiden keskeinen väite on se, että luonnonvalinta nimenomaan on AINOA prosessi, joka voi synnyttää mitään tarkoituksellista, eikä siinä vielä kaikki: se on kuulemma myös ainoa MAHDOLLINEN prosessi. Muut ovat tuon vertaisarvioidun artikkelin mukaan täysin mahdottomia.
Taas arvokas ja asiallinen viite Anonyymiltä, josta olen kiitollinen. Asiat tarkentuvat ja kyseessä on varsin ajankohtainen tuore teksti samaisesta Jerry Fodorista, jonka teosta Michael Ruse samaten arvostelee (aiemmissa blogi teksteissä).




Vertaislukijat
Rosenberg kiittää artikkelinsa lukeneita kommentoijia:  "Thanks to Elliot Sober, Robert Brandon, Mohan Matthen, Karen Neander, Alan Love, Fred Dretske and two referees of this journal for comments on a previous draft."

Elliot Sober
Elliott Sober (born 6 June 1948, Baltimore) is Hans Reichenbach Professor and William F. Vilas Research Professor in the Department of Philosophy at University of Wisconsin–Madison. Sober is noted for his work in philosophy of biology and general philosophy of science. Sober taught for one year at Stanford University and has been a regular visiting professor at the London School of Economics. He earned his Ph.D in philosophy from Harvard University under the supervision of Hilary Putnam. His work has also been strongly influenced by the biologist Richard Lewontin, and he has collaborated with biologist David Sloan Wilson. Sober has been a prominent critic of intelligent design.

Robert Brandon

Robert Brandom (born 1950) is an American philosopher who teaches at the University of Pittsburgh. He works primarily in philosophy of language, philosophy of mind and philosophical logic, and his work manifests both systematic and historical interests in these topics. He earned his B.A. from Yale University and his Ph.D. from Princeton University, under Richard Rorty and David Kellogg Lewis.
Brandom is broadly considered to be part of the American pragmatist tradition in philosophy.





Mohan Matthen

PhD (Stanford), MA (Delhi), B. Sc. (Hons) Physics (Delhi)
Professor
Canada Research Chair in Philosophy, Perception, and Communication
His areas of research are Philosophy of Mind, Philosophy of Biology and Ancient Philosophy.
Seeing, Doing, and Knowing: A Philosophical Theory of Sense Perception (Oxford: Clarendon Press, 2005): xxii + 362 pp. Paperback edition, 2007.


Karen L. Neander

Philosophy Arts & Sciences Duke University


Specialties 
Philosophy of Mind
Philosophy of Biology
Cognitive Science



Alan Love



Associate Professor | Department of Philosophy | University of Minnesota, Twin Cities
Areas of specialization  Philosophy of Biology, Philosophy of Science, Biology
Areas of competence Darwin, History of Biology, Logic, Modern Philosophy/Science, Science and Religion



Fred Dretske

Frederick Irwin Dretske (born 1932) is a philosopher noted for his contributions to epistemology and the philosophy of mind. His more recent work centers on conscious experience and self-knowledge. Additionally, he was awarded the Jean Nicod Prize in 1994. Dretske received his Ph.D from The University of Minnesota and taught for a number of years at the University of Wisconsin–Madison before moving to Stanford University. After retiring from Stanford, he moved to Duke University where he is now Senior Research Scholar in Philosophy.
Dretske holds externalist views about the mind, and thus he tries in various writings to show that by means of mere introspection one actually learns about his or her own mind less than might be expected.



Lainauksia artikkelin yhteenvedosta
Alex Rosenberg
How Jerry Fodor slid down the slippery slope to Anti-Darwinism, and how we can avoid the same fate
European Journal for Philosophy of Science
January 2013, Volume 3, Issue 1, pp 1-17 
  • There is only one physically possible process that builds and operates purposive systems in nature: natural selection. What it does is build and operate systems that look to us purposive, goal directed, teleological. 
  • There really are not any purposes in nature and no purposive processes ether. 
  • It is just one vast network of linked causal chains. 
  • Darwinian natural selection is the only process that could produce the appearance of purpose. That is why natural selection must have built and must continually shape the intentional causes of purposive behavior. 
  • Fodor ... shows how getting things wrong in the philosophy of biology leads to mistaken conclusions with the potential to damage the acceptance of a theory with harmful consequences for human well-being. 
  • Fodor has shown that the real consequence of rejecting a Darwinian approach to the mind is to reject a Darwinian theory of phylogenetic evolution. 
  • This forces us to take seriously a notion that otherwise would not have much of a chance: that when it comes to the nature of mental states, indeterminacy rules. 
  • This is an insight that should have the most beneficial impact on freeing cognitive neuroscience from demands on the adequacy of its theories that it could never meet.
linkki


Kommentti
Toisin kuin Anonyymi väittää, artikkeli ei kuulu biologian alaan vaan edustaa tieteen filosofiaa. Kaikki tekstin vertaislukijat ovat myös filosofeja, eivät luonnontieteilijöitä.

Filosofit muodostavat mielellään koulukuntia, ryhmittyvät tiettyjen lippujen taakse. Tässä on joukko darwinisteja (evolutionisteja), jotka ilmaisevat uskonsa siihen että luonnonvalinta on kaiken selittävä avain luonnonhistoriaan.

Vertaan näitä toisessa blogissani marksilaisiin yhteiskuntatieteilijöihin, joiden tuotannolle Charles Darwinin aikalaisen Karl Marxin ideat ovat ratkaisevia.

Tässä esitetyt ajatukset ovat siis filosofisten koulukuntien keskusteluja tieteen äärellä, mutta evoluutiobiologit tekevät työtään uskonnollisista tai filosofisista lähtökohdistaan riippumatta oman tieteenalansa metodein, välinen ja kysymyksenasetteluin.

On aivan selvää, että "luonnonvalinta" on aikamme biologiassa erittäin keskeinen selitysmalli ja se on siitä syystä niin arvokas, että teorioita voidaan "kokeellisesti" tutkia. Samalla kun tietomme maapallon elämän historiasta kasvaa ja tarkentuu, myös teoriat koetellaan.

Hyvä esimerkki on Suomenkin koulukirjoissa ollut biologinen selitys sille ihmeelle, että eläimiä alkaa esiintyä myös kuivalla maalla. Biologit käyttivät luonnonvalinnan periaatetta selittääkseen tämän, ja arvelivat että Devon kaudella ns tetrapodit elivät sekä vedessä että pystyivät hengittämään myös maalla (amfibious). Kauden lopulla merenpinta laski ja "kuivalle joutuneista" selvisivät sukua jatkamaan nämä lihaseväiset.

Uudempi tutkimus on täysin romuttanut tämän "luonnonvalintaan" perustuvan teorian osoittamalla, että kyseiset tetrapodit elivät vedessä.

Tiede korjaa itseään ja teoriat ajavat tutkimusta eteenpäin.

Astronomit ovat nöyrempiä kuin nämä esimerkkisi artikkelin filosofit - tähtitieteilijät sanovat "emme tiedä mikä linnunratoja kiihdyttää vasten painovoiman lakeja" ja kutsuvat sitä "dark energy" ja "dark matter".

Biologit ovat korskeita, ja väittävät vastoin totuutta ymmärtävänsä, mikä kiihdyttää elämää kohti biodiversiteettiä ja monimutkaisuutta vastoin entropian ankaraa lakia.

Elämän tutkimus on tavattoman mielenkiintoista. Sitä ei saa pilata sekottamalla salattu Jumala tutkimukseen ikäänkuin muka näkisimme, miten Jumala toimii luonnossa, historiassa ja omassa elämässämme.

Näemme Hänen työnsä jäljet, totta, ja ylistämme Häntä niistä!

10 kommenttia:

  1. Mikko Louhivuori:

    "Toisin kuin Anonyymi väittää, artikkeli ei kuulu biologian alaan vaan edustaa tieteen filosofiaa."

    Minä sanoin kyllä artikkelin kuuluvan "biologian filosofian" alaan. Lue vaikka itse, miten ensin siteerasit minua:

    "Biologian filosofian kirjallisuudessa ollaan täysin toista mieltä. "

    Biologian filosofia on se ala, jossa tutkitaan mm. sitä, mitä biologit ajattelevat, ja että mitä erilaiset biologiset teoriat, kuten evoluutioteoria tarkoittavat. Biologian filosofian julkaisuja julkaistaan sekä biologian alan lehdissä että tieteenfilosofian alan lehdissä. Mainittu Alexander Rosenbergilla on kaksi samanaikaista professuuria Duken yliopistossa. Hän on siellä sekä filosofian professori (filosofisessa tiedekunnassa), filosofisen tiedekunnan johtaja, biologian filosofian yksikön apulaisjohtaja että biologian professori (biologian tiedekunnassa). Duken yliopiston Biologian tiedekunnan henkilökuntalistaus, jossa Alexander on, löytyy täältä:
    http://fds.duke.edu/db/aas/Biology/faculty/otherfac.html

    "Tässä esitetyt ajatukset ovat siis filosofisten koulukuntien keskusteluja tieteen äärellä, mutta evoluutiobiologit tekevät työtään uskonnollisista tai filosofisista lähtökohdistaan riippumatta oman tieteenalansa metodein, välinen ja kysymyksenasetteluin."

    Nyt siis nimenomaan biologian filosofit, jotka asiaa ovat tutkineet, ovat kyseenalaistaneet tuon. Heistä iso osa on sitä mieltä, että evoluutiobiologia ei ole uskonnollisista ja filosofisista lähtökohdista riippumaton teoria.

    Voimme halutessasi laajentaa keskustelua myöhemmin myös biologisen varsinaisen tiedekirjallisuuden puolelle. Myös biologian alan ei-filosofisista julkaisuista on nimittäin esitettävissä aika lailla vastaavia sitaatteja. Kyse ei ole vain yhden pienen filosofisen koulukunnan kannasta. Vaan nimenomaan iso osa evoluutiobiologeista on tuota mieltä.

    Tutkimusten mukaan noin 80 prosenttia evoluutiobiologeista on sitä mieltä, ettei Jumalaa missään tapauksessa voi olla olemassa (ja moni heistä katsoo asian olevan niin nimenomaan evoluutioteorian takia). Vain noin 5 prosenttia evoluutiobiologeista sanoo uskovansa Jumalaan (edes jonkinlainen teismi, ei siis kristinusko kuin osalla näistä), ja pari prosenttia isompi osuus sanoo uskovansa jumalan olevan olemassa, mutta että tällä ei ole mitään tekemistä tämän maailman kanssa (deismi). Yksi aiheesta vuonna 2007 julkaistu tutkimus löytyy tästä:

    http://faculty.bennington.edu/~sherman/Evolution%20in%20America/evol%20religion%20free%20will.pdf

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. I stand corrected!

      keskustelu on edennyt minusta varsin arvokkaaseen ja antoisaan vaiheeseen, kiitos siitä.

      edelleen alkuperäinen haaste pitää paikkansa - Puolimatka tahtoo tehdä kristillistä tiedettä tuomalla Jumalan kuvaan.

      mutta kolikon toisen puolen, ateismin tuominen tieteeseen mukaan metodisella tasolla, on yhtä torjuttava asia.

      evoluutio jos mikään kertoo Jumalan ihmeellisestä viisaudesta ja majesteetista. mutta se on tieteen tekemien löytöjen kasvaessa selvästi jotain muuta kuin "natural selection"

      vertaan tätä sattumaa usein Demokritoksen atomi-teoriaan - sattumanvarainen läiskintä atomosten klimppiytyessä kaiken olevaisen perusta.

      atomien parempi tuntemus on sitten osoittanut, että niiden sisäinen rakenne ja keskinäiset voimat ym ovat äärimmäisen tarkan matematiikan ohjaamia.

      samoin perintötieteissä, genetiikassa, evoluutiobiologiassa... "sattuma" on ensi-ihastuksen ruusutarha, joka sitten muuttuu luomakunnan arjeksi, kun sitä paremmin tutkitaan.

      Poista
    2. "edelleen alkuperäinen haaste pitää paikkansa - Puolimatka tahtoo tehdä kristillistä tiedettä tuomalla Jumalan kuvaan."

      Tulosten tulkintapuolelle kyllä.

      "evoluutio jos mikään kertoo Jumalan ihmeellisestä viisaudesta ja majesteetista. mutta se on tieteen tekemien löytöjen kasvaessa selvästi jotain muuta kuin "natural selection""

      Mitä tuolla tarkoitat?

      Poista
    3. darwinistit sanovat mielellään "emme ole dogmaatikkoja. luonnonvalintaa parempaa selitystä ei vain ole löydetty 150 vuoden aikana"

      luonnonvalinta, sopeutuminen, ovat ilmeisiä Jumalan luonnossa, onhan meillä ihmisilläkin eroja asummeko alaskassa tai afrikassa ja sopeudumme viruksiinkin jotenkin.

      mutta se, ettei muita selityksiä ole tuotu ei merkitse etteikö niitä olisi!

      luonnonvalinta ei yksin kykene selittämään biologista moninaisuutta ja monimutkaisuutta, tai edes sitä, miksi mikään eliö kehittyy!

      oletan siis, että samoin kuin kosmologiassa nöyrästi tunnustetaan, että emme tiedä kaikkea, monet evoluutiobiologiankin edustajat myöntävät Sir Isaac Newtonin olleen oikeassa... olen löytänyt joitain kauniita kiviä mutta tiedon ääretön valtameri aukenee tutkimattomana edessäni"

      Poista
  2. Miksipä emme palaisi vanhaan käsitykseen siitä , että meidän biologinen hahmomme ja se ympäristö missä se elää ja vaikuttaa, on se luotu ympäristö jossa sielu jumalisena ihmisen osana vaikuttaa.
    Silloin ei ole itse ihmisen biologisella muodolla väliä. Kun elämä lähti kehittymään, niin ainoa tarpeellinen oli, että se saavutti tietyn kehitysasteen voidakseen tiedostaa ja heijastaa luojaansa.
    Silloin ei tarvita myöskään ohjaavaa prosessia vaan pallo pantiin vyörymään niiden luonnonlakien mukaan jotka olivat välttämättömiä fyysisen maailmankaikkeuden koossa pitämisessä ja kehittymisessä.
    Jos oletetaan ohjauksen olemassaolo niin luonnonlait eivät voi vapaasti vaikuttaa ja koko maailmankaikkeuden dynamiikka häiriintyisi, niinkuin se tekikin ihmisen tietoisuuden syntymisen myötä ,puhumattakaan inkarnatiosta.
    Sanoma on sielun mahdollisuus kehittyä täyteen potentiaaliinsa ja sen ekologian varjeleminen eikä päinvastoin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin kuten kuvaat voidaan ajatella elämän kehityksen merkityksestä (tavoite, teleologia Jumalan kanssa kommunikoimaan pystyvä ihminen, ei väliä miten siihen tullaan).

      Minun varsinainen väitteeni on, että tulee torjua sekä ateistinen että kreationistinen (ID) tulkinta evoluutiobiologian kenttätyöstä ja tutkimuksesta, ja keskittyä havaintojen tekemiseen ja tulkitsemiseen biologian sääntöjen ja käytäntöjen mukaan.

      ateistien väite, että biologit ovat osoittaneet Jumalan tarpeettomaksi on varsinaista huuhaata. Heillä ei ole tarvittavaa pätevyyttä sellaisen asian toteamiseen.

      Poista
    2. Marcus Sr on hyvä että otat esiin sanan "sielu" (soul)

      materialistisella ateismilla kun on suuria vaikeuksia tuon sanan kanssa, saati "henki" (spirit) sanan kanssa.

      vaan ei ole helppoa niiden kanssa idealisteillakaan...

      Poista
    3. Marcus, en tunne teidän uskontokunnan ajattelua tuolla saralla, mutta itse kyllä luterilaisena kristittynä ajattelen että koko ihminen ruumiineen ja sieuluineen on jumalallista alkuperää, ei vain sielu.

      En tiedä, mikä on "sielun potentiaali", tai mitä tarkoittaa sen sielun "kehittyminen täyteen potentiaaliinsa", mutta luonnonlakiosaa voin hieman kommentoida.

      Itse näen jotenkin siihen tapaan, että Jumala on looginen, koska hän on sama eilen ja tänään. Siitä seuraa se, että toiminta luonnossa, joka on Luojansa käsissä, on johdonmukaista. Sieltähän koko sana "luonnonlakikin" tuli alunperin. Luonnonlait ovat osa Jumalan toimintaa ja hänen luomiaan lakeja monessa mielessä samalla tavoin kuin hänen ihmiselle antamat laitkin. Hän itse pitää koko maailmankaikkeutta (jota ihminen voi kuvata luonnonlakien kielellä, joskin vajavaisesti) pystyssä sanallaan, samoin kuin hän pitää ihmiskuntaakin Sanallaan (jota ihminen voi kuvata sanojen kielellä, joskin vajavaisesti). Jumalan johdatus ei ole ristiriidassa luonnonlakien kanssa. Luonnonlait ovat seuraus Jumalasta, eikä toisinpäin.

      Poista
  3. On totta että koko luomakunta on Raamatusta lähtevälle Jumalan sanan työtä, mutta Jumala pani oman henkensä sieluna ihmiseen, joten sillä on erityisasema kehittyvän ja katovan luomakunnan osana.

    Oma tehtävämme on yrittää ymmärtää ja varjella luomakuntaa Jumalan puutarhureina, koska se on se ekosysteemi, joka tekee kaiken elämisen mahdolliseksi myöskin tuon ihmisen olemista tarvitsevan sielulle ja hengelle.

    Kun tutustuu alkeellisestikin, niinkuin minä, luomisen jatkuvaan prosessiin ,joka tapahtuu Jumalan antamassa evolution muodossa, niin Hänen suuruutensa ja käsittämättömyytensä paljastuu jokaisessa tähtisumussa ja solun elämän monimuotoisuudessa.

    Jumalan johdatus koskee maailmankaikkeutta ,jonka draamassa meillä on pieni osamme. Tuo osa ei kulje toiveidemme mukaan, vaan luomisen ehdoilla joka voi olla katastrofi yksilöille.

    Jos otamme todesta ajatuksen Jeesuksen seuraamisesta, niin meidän tulee olla valmiina tulemaan epäoikeudenmukaisesti ristiinnaulituksi missä muodossa se sitten tapahtuukin ja kuolemaan, siihen luottaen, että Hän on vastaanottamassa meitä tuonelan syvyyksissäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä ovat luodun ajatuksia Luomakunnassa, jotka johtavat Luojan ylistämiseen!

      Poista