 |
| Vertaus suurista pidoista Luukas 14 Maalaus Eugene Burnand (1900) kuva adlibchristians |
Tämän kuullessaan eräs pöytäkumppaneista sanoi hänelle: "Autuas se, joka saa olla aterialla Jumalan valtakunnassa!"Augustinus viittasi tähän vertaukseen, kun hänen vanha ystävänsä Vincentus kauhistui, kuinka tämä hyväksyy donatolaisiin kohdistuvan väkivallan ja vainon. Jeesuksen sanojen mukaan harhaantuneita donatolaisia pakotetaan tulemaan Jumalan valtakuntaan.
Niin hän sanoi hänelle: "Eräs mies laittoi suuret illalliset ja kutsui monta. Ja illallisajan tullessa hän lähetti palvelijansa sanomaan kutsutuille: 'Tulkaa, sillä kaikki on jo valmiina'.
Mutta he rupesivat kaikki järjestään estelemään. Ensimmäinen sanoi hänelle: 'Minä ostin pellon, ja minun täytyy lähteä sitä katsomaan; pyydän sinua, pidä minut estettynä'. Toinen sanoi: 'Minä ostin viisi paria härkiä ja menen niitä koettelemaan; pyydän sinua, pidä minut estettynä'. Vielä toinen sanoi: 'Minä otin vaimon, ja sentähden en voi tulla'. Ja palvelija tuli takaisin ja ilmoitti herralleen tämän.
Silloin isäntä vihastui ja sanoi palvelijalleen: 'Mene kiiruusti kaupungin kaduille ja kujille ja tuo köyhät ja raajarikot, sokeat ja rammat tänne sisälle'. Ja palvelija sanoi: 'Herra, on tehty, minkä käskit, ja vielä on tilaa'. Niin Herra sanoi palvelijalle: 'Mene teille ja aitovierille ja pakota heitä tulemaan sisälle, että minun taloni täyttyisi; sillä minä sanon teille, ettei yksikään niistä miehistä, jotka olivat kutsutut, ole maistava minun illallisiani'."
Luukas 14:15-24 KR1938
και ειπεν ο κυριος προς τον δουλον εξελθε εις τας οδους και φραγμους και αναγκασον εισελθειν ινα γεμισθη μου ο οικος μου
Nykyään tuo Luukkaan evankeliumin sana anagkazo ymmärretään toisenlaisena pakottamisena kuin Augustinus. Väkivallan sijasta kyseessä on estelevän ujon vieraan vakuuttamisena ja painostamisena tulla yllätysjuhliin mukaan. KR 1992 kääntääkin toisella suomenkielen sanalla kuin KR1938 "pakottaa"
"Silloin herra sanoi: 'Mene maanteille ja kylien kujille ja vaadi ihmisiä tulemaan, jotta taloni täyttyisi."
Luuk 14:23
Muita esimerkkejä
Kun donatolainen piispa Petilian valitti Augustinukselle, että katoliset käyvät heitä vastaan sotaa. Kuinka hän voi perustella donatolaisten surmaamisen, kun Jeesus ei koskaan tappanut ketään? Augustinus vastasi, että kristillinen rakkaus on kirkon yhteyttä. Miksei Kirkko voisi käyttää väkivaltaa ojentaakseen donatolaisia, kun nämä käyttävät väkivaltaa sen hajottamiseen (circumcellion)? Petilin sanoi, ettei rakkaus toimi näin, rankaisten ihmisiä, kiihota keisaria näitä vastaan, ryöstä heidän omaisuuttaan. Augustinus sanoi, että Kristus rankaisi ajaessaan rahanvaihtajat ruoskalla pois temppelin luota.
...
Näemme näistä esimerkeistä, että pyhä Augustinus on täydessä vauhdissa tukemassa valtiovallan oikeudenkäyttöä ja kurinpitoa. Kristityn ystävän ja donatiolaisten arvokkaan piispan vetoomukset menevät kuuroille korville, ja Augustinus lyö Raamatulla takaisin että pää kolisee!
On paljon mahdollista, että 400-luvun pohjois-Afrikan levottomat olot, kapinamieliala ja vandaalien saapuminen Italiaan kovensivat Augustinuksen sydäntä ja paksuntivat hänen nahkaansa ihmisten kärsimyksiä kohtaan. Hän oli nähnyt paljon, ja näki lisää Rooman pakolaisten virratessa Hippokseen ja Karthagoon.
Nuijanutukus donatolaisille - bye bye
Augustinuksen vaikutuksesta keisari Honorius lähetti vuonna 411 tehokkaan Marcellinuksen (k 413) hoitamaan Afrikan provinssin asioita. Miehet ystävystyivät ja sanotaan, että De Civitate Dei on osittain vastausta Marcelliuksen Augustinukselle esittämiin kysymyksiin. Kaksi ensimmäistä lukua on omistettu hänelle.
Katolist ja donatolaiset piispat kokoontuivat kerran vielä Karthagoon, jossa Marcellius sai kuulla molempia osapuolia ja asettui sitten täydellisesti katolisten puolelle.
Kokouksen jälkeen alkoi valtiovallan puolelta entistä tehokkaampi dontolaisten vaino.
Todellinen nuijanukutus tuli sitten vandaalien mukana 428 heidän ottaessaan suuria osia pohjois-Afrikkaa valtaansa. Vandaalit olivat kristittyjä, jotka noudattivat Areios Alexandrialaisen opetuksia. Heidän saapumisensa sitten käytännössä tuhosi berberien donatolaisen kirkon, jonka pieniä jäänteitä säilyi aina islamin saapumiseen asti.
...
Katolisen kirkon myöhempiä aikoja ajatellen on tärkeä pitää mielessä, että augustinolaismunkit eivät ole olleet uskonnollisen väkivallan kärjessä. Varhaisen keskiajan julma inkvisitio alkoi espanjalaisten dominikaanien keskuudesta, Saint Dominic de Guzmán (1170-1221).
Muita esimerkkejä
Kun donatolainen piispa Petilian valitti Augustinukselle, että katoliset käyvät heitä vastaan sotaa. Kuinka hän voi perustella donatolaisten surmaamisen, kun Jeesus ei koskaan tappanut ketään? Augustinus vastasi, että kristillinen rakkaus on kirkon yhteyttä. Miksei Kirkko voisi käyttää väkivaltaa ojentaakseen donatolaisia, kun nämä käyttävät väkivaltaa sen hajottamiseen (circumcellion)? Petilin sanoi, ettei rakkaus toimi näin, rankaisten ihmisiä, kiihota keisaria näitä vastaan, ryöstä heidän omaisuuttaan. Augustinus sanoi, että Kristus rankaisi ajaessaan rahanvaihtajat ruoskalla pois temppelin luota.
...
Näemme näistä esimerkeistä, että pyhä Augustinus on täydessä vauhdissa tukemassa valtiovallan oikeudenkäyttöä ja kurinpitoa. Kristityn ystävän ja donatiolaisten arvokkaan piispan vetoomukset menevät kuuroille korville, ja Augustinus lyö Raamatulla takaisin että pää kolisee!
On paljon mahdollista, että 400-luvun pohjois-Afrikan levottomat olot, kapinamieliala ja vandaalien saapuminen Italiaan kovensivat Augustinuksen sydäntä ja paksuntivat hänen nahkaansa ihmisten kärsimyksiä kohtaan. Hän oli nähnyt paljon, ja näki lisää Rooman pakolaisten virratessa Hippokseen ja Karthagoon.
Nuijanutukus donatolaisille - bye bye
Augustinuksen vaikutuksesta keisari Honorius lähetti vuonna 411 tehokkaan Marcellinuksen (k 413) hoitamaan Afrikan provinssin asioita. Miehet ystävystyivät ja sanotaan, että De Civitate Dei on osittain vastausta Marcelliuksen Augustinukselle esittämiin kysymyksiin. Kaksi ensimmäistä lukua on omistettu hänelle.
Katolist ja donatolaiset piispat kokoontuivat kerran vielä Karthagoon, jossa Marcellius sai kuulla molempia osapuolia ja asettui sitten täydellisesti katolisten puolelle.
Kokouksen jälkeen alkoi valtiovallan puolelta entistä tehokkaampi dontolaisten vaino.
Todellinen nuijanukutus tuli sitten vandaalien mukana 428 heidän ottaessaan suuria osia pohjois-Afrikkaa valtaansa. Vandaalit olivat kristittyjä, jotka noudattivat Areios Alexandrialaisen opetuksia. Heidän saapumisensa sitten käytännössä tuhosi berberien donatolaisen kirkon, jonka pieniä jäänteitä säilyi aina islamin saapumiseen asti.
...
Katolisen kirkon myöhempiä aikoja ajatellen on tärkeä pitää mielessä, että augustinolaismunkit eivät ole olleet uskonnollisen väkivallan kärjessä. Varhaisen keskiajan julma inkvisitio alkoi espanjalaisten dominikaanien keskuudesta, Saint Dominic de Guzmán (1170-1221).
Tulee mieleen Luther ja talonpoikais sota. Mitä oikeastaan tapahtuu kunnon kristityissä , mikä saa heidät hyväksymään ja kättämään hyväkseen valtiovaltaa omien riitojensa ratkaisemiseksi? Miten korkea ihanne, esimerkiksi "puhdas usko" voi tulla niin tärkeäksi että voi tuomita lähimmäisen tuhoon? Mukamas sielun autuuden nimissä? No sama ilmiö tapahtuu politiikassakin . Pienet poikkeamat luovat uusia puolueita. Muorsuomalaiset ja vanhasuomalaiset tai bolshevikit ja menshvikit.
VastaaPoistaMiten on lestadiolaisten laita? mitkä ovat ne inhimilliset tekijät jotka ovat aiheuttaneet niin monta jakautumista?
Eikä Jeesus parka ilmeisesti tarkoittanut minkäänlaista väkivaltaa... Augustinus oli noina vuosina 400 jälkeen todella sotajalalla oikean uskon puolesta. Surullista, ettei vain hän, kuten sanot.
PoistaKerran vielä: Ei Lutheria sovi syyllistää talonpoikaissodasta.
VastaaPoista