tiistai 28. joulukuuta 2010

Äidin saarna tyttärelleen jouluna 2010

Jouluna 2010

Tämä on joulusaarnani sinulle, rakas T. (etunimi muutettu)

Et varmasti ollut ainoa, joka lähdit pettyneenä ja vihaisenakin joulukirkosta saarnan takia. Se mitä pappi sanoi ei sinänsä ollut väärää, mutta se ei tavoittanut sydämiämme.

Tulimme kirkkoon toivoen, että lähtisimme mukanamme joitain vastauksia moniin kysymyksiimme ja saaden iloa ja toivoa elämäämme. Nyt ei vain käynyt niin. Tunsimme, miten suuri ero on täydellisen ehjä elämä kirkon seinien sisällä ja arjen elämämme ankarien taisteluiden välillä.

Kysyit, mitä joulu merkitsee minulle.

Aikaisempina vuosina tiesin aina mitä sanoa ja kirjoittaa jouluaattona. Tänä vuonna mielessäni on vain harvoja sekavia ajatuksia, joita en saa kehiteltyä enkä koottua yhteen, On vain ajatuksia sieltä täältä ilman selvää alkua, huippukohtia, johtopäätöksiä tai onnellista loppua.

Kirjoitan ne niin kuin ajatukset mieleeni tulevat.


kun olit nuori, haastoit minua jatkuvasti erityisen vahvalla tahdollasi ja loppumattomalla voimallasi. (Vahva luonteesi on auttanut sinua tulemaan siksi, mitä tänään olet)

Olit utelias, tutkit kaikkea ja tahdoit tietää kaiken.

Nyt tahdot tietää mikä on Joulu, mitä on usko, kuka on tämä Jumala.



Kysyt minulta, mikä Jumala tämä on, joka sallii poikansa surman, mikä uskonto tämä oikein on? Tämä on julma ja yksipuolinen Jumala, kuka tällaiseen voi uskoa?



Ajattelen, että niinkauan kuin kysymme, emme ota asioita itsestään selvyyksinä, olemme uteliaita, väittelemme vastaan, etsimme totuutta - meillä on se.

Mutta kun ajattelemme, että jo tiedämme totuuden, menetämme sen.

tämä juuri suututti minua pastorin saarnassa - tunne, että tiedämme jo kaiken ja että hän vain toisti yleisiä tosiasioita, tuttuja lauseita.

saarassa ei ollut mitään kaipausta, uteliaisuutta, yllätyksiä tai liikettä.

kun taas joulukertomuksessa on toiminnassa olevia ihmisiä, Maria ja Joosef etsivät kotikaupunkiaan, paikkaa, jossa yöypyä, paimenet etsivät tallia, viisaat tietäjät etsivät äsken syntynyttä kuningasta.



Sinä, tyttäreni, olet matkalla kohtaamaan sen Jeesuksen, jota etsit.

Arvostan jokaista ihmistä uskonnosta riippumatta, joka tahtoo löytää Jumalan, joka totuudellisella ja nöyrällä sydämellä myöntää epäilevänsä ja kyselevänsä, mutta kuitenkin tahtoo löytää Jumalan tai toivoo, että Jumala löytäisi hänet.


En kirjoita nyt sinulle Mariasta tai muusta joulukertomuksesta, koska tunnet sen hyvin.

Haluan vain ottaa esille yhden asian Jeesuksen äidistä. Hän salli Jumalan puuttua elämäänsä niin syvällisellä ja intiimillä tavalla, että se olisi voinut koitua hänen kuolemakseen.

Ei Maria ollut sellainen ujo unelmoiva nainen, jollaiseksi hänet ikoneissa usein kuvataan. Minä piirtäisin hänen kasvonsa näyttäen hänen suuret, rakastavat silmänsä, terävän ja voimakkaan luonteensa, naisen jolla on voimakas tahto ja usko.



Maria salli Jumalan tarttua elämäänsä.

Joulu on sitä, että etsimme Jumalaa ja sallimme Hänen tarttua omaan elämäämme.

Usko Jumalaan merkitsee stiä, että Hän voi puhua meille. Joulu merkitsee sitä, että annamme Jumalan tehdä meille jotain.



Maria suostui. Ei Jumala tehnyt häntä raskaaksi vastoin hänen omaa tahtoaan.

Hän oli Jumalan palvelijatar. Kuule, kuinka kunnioittavasti enkeli puhuttelee ja tervehtii häntä.

Hän ei ollut orja, vaan suostui omasta tahdostaan Jumalan tahtoon.

Näin tulemme seuraavaan asiaan "meidän tahtomme"



Joulu merkitsee sitä, että Jumala tarvitsee ihmisiä, joilla on hyvä tahto.

Mitä se on?

Enkelit sanoivat

Kunnia olkoon Jumalalle korkeudessa, ja maassa rauha, ja ihmisille hyvä tahto!
Lk 2:14 Biblia 1776

Ei joulu tarkoita sitä, että istumme ja odotamme Jumalan muuttavan elämämme, yhteisömme, poliittisen tilanteemme, Hän tosin on Jumala, ja voi sen tehdä, mutta emme ole nukkeja Hänen langoissaan.

Meidät on luotu Hänen kuvakseen. Hän on Jumala, jolla on vapaa tahto, Hän voi olla kateellinen, vihainen, ystävällinen, Hän voi puhua tai vaieta, Hän voi olla kärsivällinen, Hän voi kostaa ja Hän voi armahtaa. Hän on Jumala ja meidät on luotu Hänen kuvakseen, samanlaisiksi.



Jumala tahtoo ihmisiä, jotka antavat kunnian Jumalalle ja jotka rakentavat rauhaa maanpäälle.

Me haluamme kunnian itsellemme, emmekä anna sitä Korkeimmalle Jumalalle. Tahdomme, että Jumala antaa meille rauhan korkeudesta, emmekä tahdo itse työskennellä ahkerasti rauhan edestä maan päällä.

Joulu merkitsee sitä, että meistä tulee ihmisiä, joilla on hyvä tahto.

Ihmiset, joihin Jumala on mielistynyt, eivät kävele kirkon ovesta ulos ottaen Jumalan kunnian vain omaksi ilokseen.



Anna Jumalan kunnian loistaa miehellesi, vaimollesi, lapsillesi, työntekijöillesi äläkä odota vain, että kyllä ne poliitikot tuovat rauhan maanpäälle.

Ahkeroikaamme rauhan hyväksi kotona, työssä, isänmaassamme. Tässä työssä et kyllästy etkä turhaannu, tehtävää kyllä riittää - älä ole huolissasi!


Joulu merkitsee sitä, että meille on annettu lapsi.

Pappi puhui meille seimen lapsesta, Jeesuksesta Kristuksesta, ja Jumalan Pojasta, joka on ristiinnaulittu meidän edestämme.

Minun kapinoiva ja vihainen sydämeni sanoo, kuka tarvitsee sellaista Jumalaa? Haluan vahvan Jumalan, en seimessä makaavaa köyhää ja avutonta lasta - sellaisia on paljon Intiassa ja Afrikassa. En sellaista Jumalaa, joka voimattomana kuolee ristillä.



Haluan Jumalan, joka pelastaa minut, nostaa minut vaikeuksistani, tuhoaa viholliseni ja ratkaisee ongelmani ja tämän hullun maailman ongelmat,

Hän lähettää kaikki nuo miehet, profeetat, ja sitten Hänellä ei ole parempaa annettavaa kuin vauva?

Kuka ihminen koko maailmassa voisi tällaisen hyväksyä?

Ja kuitenkin - vauva, Jeesus-lapsi, on Jumalan vastaus etsintäämme, pienokainen on vastaus ongelmiimme.

Kuinka tämä on mahdollista?


Jumala, joka on luonut sinut ja minut, maailman, koko maailmankaikkeuden ja jolla on kaikki valta, sanoo

"tällä tavoin Minä tulen luoksesi, tällä tavoin osoitan, että en ole sinua vastaan. Olen sinun kanssasi"

Immanuel - Jumala kanssamme.

Joulu merkitsee sitä, että Jumala tulee luokseni niin, että saan kantaa Häntä sylissäni ja tämä menee niin pitkälle, että ristillä Hän antaa minun lyödä itseään, huutaa Hänelle, surmata Hänet - Hän ottaa kaiken vastaan.


Jumala antaa itsensä maailmalle avuttomana pienenä lapsena, koska Hän on niin suuri että Hän voi olla aivan pieni.

Koska Hän on rakkaus, Hän voi tuomita.

Koska Hän kuoli edestämme, Hän voi antaa meille ikuisen elämän.

Jumala ei ole sellainen, kuin odotamme ja luulemme, eikä Hän käytä meidän keinojamme eikä voimaamme pelata voimapelejämme ja pettää ja valehdella.



Joulu merkitsee minulle

anna Jumalan olla Jumala omalla tavallaan

mene sinä ja etsi Jeesus-lasta, jonka kautta Jumala on meitä niin lähellä.

Aamen

Erään äidin joulusaarna tyttärelleen - ja meille kaikille -
armon vuonna 2010

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti