Galicia

näissä Jumalan valtakunnan kaivauksissa Euroopan vaiheissa ei meinaa nyt päästä Espanjasta eteenpäin Kaarlo Martelliin. Kun pitää tätä taustaa saada vielä selvemmäksi.

Hispanian osalta - jonne apostoli Paavali unelmoi päästä - asia on jokseenkin selvä, ibero-roomalainen kulttuuri, visigoottien saapuminen 416 taistelemaan maahan tunkeutuneita vandaaleja ja alaaneja vastaan ja heidän perustamansa kuningaskkunta. Olemme puhuneet siitä, kuinka visigootit olivat ottaneet vastaan Kristuksen areiolaisessa asussa ja kuinka 500-luvun lopulla he kääntyivät Nikaian uskoon.

ja kuinka 711 muslimit ylittivät meren ja saapuivat Gibraltarille, vallaten lyhyessä ajassa Hispanian.

mutta tuo erikoinen pohjoinen alue, Pyreneiden vuoristo ja nuo vaikeakulkuiset alueet, joihin islamin ote ei ulottunut.

olemme puhuneet Astoursin kuningaskunnasta, joka piti puolensa ja josta alkoi sitten Reconquista - koko Espanjan valtaaminen takaisin Kristukselle.

nyt aiheena on Galicia - jos Espanja olisi neliö, Galicia olisi neliön koillisnurkka. Myös Galicia voitti islamin - muslimien valtaa siellä kesti vain 19 vuotta. Mutta pian alue liitettiin Astoursin kuningaskuntaan ja jakoi sitten sen historian.

Kyseessä on siis Espanjan koillinen nurkkaus ja keskustelumme aiheena on Taivasten valtakunta - Euroopan lähetystyö ensimmäisellä vuosituhannella Kristuksen syntymän jälkeen.


Minun täytyy tehdä tässä semmonen teologinen korjaus omaan linjaani, että kun kovin olen kehunut meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen saamaa valtaa ja Hänen diplomaatin ja sotilaan taitojaan - niin kyllä se kuitenkin on Isänsä valtakunta - Jumalan valtakunta.

Näinhän Herra itse opettaa meitä rukoilemaan Isää - "tulkoon sinun valtakuntasi"

Nämä Jumalan valtakunnan vaiheet ovatkin niin kerta kaikkiaan syvältä kouraisevia ja koko ihmiskuntaa heiluttavia, että kyllä ne Isän Jumalan asioita ovat - onhan Hän Jumala.

tarkennus on siis siinä, että "Kristuksen valtakunta" ei ole nyt ihan oikein sanottu.

kyllä se Jumalan valtakunta on, Taivasten valtakunta - ja sen kuningas on Jeesus Kristus, herrojen Herra.

ehkä joku vallankahvassa oleva Häntä tänään halveksii - nöyrää Galilean miestä - mutta on Hänen johtamansa valtakunnan historia semmonen, että siitä ovat oksat poissa!

kerran jokainen ihminen on polvistuva ihan polvilleen tämän Herran edessä, tahtoi tai ei.

kantsis alkaa jo harjoitella tässä ajassa jota saamme elää tänään ....


Galicia on silleen tärkeä, että se on ensimmäinen Nikaian-Konstantinopolin uskoa tunnustava kristillinen kuningaskunta Euroopassa Rooman rajojen takana.

Visigootit ja Ostragootit kun olivat vielä 500-luvulla areiolaisa, kuten olemme väsyksiin asti toistaneet (kertaus on opintojen äiti).

Mites näin Espanjan kaukaisessa kulmassa nikaialainen oppi pyhästä Kolminaisuudesta, kun Hispania on areiolainen?

no näin se meni ja muistutan, että kaveri on Hermeric eikä Elmeri.


Pyhä Isidore Sevillalainen (560-636) sai Herralta tehtäväkseen kirjoittaa valtakuntansa historiaa Espanjassa. (Hänestä on ollut jo puhetta kun keskustelimme visigoottien kääntymisestä Nikaian uskoon).

Huomaamme tässä myös, että yleisen maailmanhistorian - tässä tapauksessa Euroopan historian - tutkimuksessa Jeesuksella on tärkeä roolinsa. Nämä ovat niitä tiedon ja viisauden aarteita, jotka meidän Kristuksessamme ovat kätkettyinä.

Sevillan arkkipiispa Isidoren laatima Historia de regibus Gothorum, Vandalorum et Suevorum on erityisen tärkeä ja arvostettu lähde Espanjan historian tuntemiseen.

Teos kertoo ensin maahan tunkeutuneista gooteista ajalta 260-624, vandaaleista ja lopussa on liitettynä kirjoitus Galician suebeista - palstamme aiheesta.



Tammikuu 409 oli tosi kylmä ja itse väkevä Rein virta jäätyi.

Kuningas Hermeric (k. 441) johti silloin kansaansa veden yli seuraten Eurooppaan vaeltavia vandaaleja ja Iranista asti tulevia alaaneja.

Kun oli kulkemaan lähdetty niin kuljettiin sitten!

Hermeric vei väkensä halki Gallian (Ranskaa) ja yli Pyreneiden ja pysähtyi vasta kun Atlantin valtameri tupsahti vastaan ja pysäytti reissun. Kauemmas ei enää jalan päässyt.

kuningas Hermericin johtamat suebit ovat indo-eurooppalaista kansainvaellusten liikkeelle panemaa porukkaa. Julius Caesar heidät jo mainitsee Gallian sodissaan - mokomat germaanit jotka Ariovistus johti häntä vastaan 58 eKr. Caesar voitti heidät kuuden legioonansa voimalla Alsacessa Ranskassa Vosguksen taistelussa ja ajoi porukat takaisin Rein virran taakse.

Vaan nyt 409 ei ollut Julius tiellä ja suebit painuivat sisään Eurooppaan kuin kuuma veitsi voihin muiden germaanisten kansojen myötä.


Vuonna 411 suebit asettuivat itäiseen Galiciaan ja Hermeric valtasi Bragan pääkaupungikseen (tänään Portugalissa, siellä asuu nykyään noin 117.000 ihmistä).

mutta ei ollut helppoa asuminen. Naapureiksi tulivat Puolan, Slovakian ja Unkarin suunnalta tullut vandaaleihin kuuluva suuri Hasdingi heimo, joka otti Galician länsiosat asuinalueekseen. Ainekset jatkuvaan kahakointiin suebien ja vandaalien välillä olivat siinä.

Mutta 429 vandaalit ottivat hatkat ja lähtivät asuttamaan ja ryöstämään pohjois-Afrikkaa jättäen suebit rauhaan. Pakanallinen Hermeric alkoi oitis taistella roomalaisia vastaan saadakseen koko Galician haltuunsa, vaan sairastui kesken yrityksen "10 vuotisen sodan" 438 ja kuoli 411.


Kuningas Elmerin (ei kun Hermeric) poika oli nimeltään Rechila (k. 441) ja hän jatkoi painostusta onnistuen valtaamaan Méridan 439 ja Sevillan 441 ja vahvistamaan suebien otetta koko Galiciasta. Roomalaiset olivat hätää kärsimässä näiden hurjien germaanien kanssa.

Rechilan hallitusaika 438-441 oli jatkuvaa sotaa Galician valtaamiseksi. Myös tämä suebien kuningas kuoli isänsä tavoin heimonsa jumaluuksien palvojana.



Kuningas Rechiar (k.456) nousi valtaan 448 isänsä kuoleman jälkeen ja on viimeinen Hermericin dynastian hallitsijoista - ja heistä kuuluisin.

Galician piispa Hydatius (400-469) kertoo meille tästä Euroopan ensimmäisestä Nikaian uskon omaksuneesta hallitsijasta.

Hydatius kävi muuten meilläkin - hänen äitinsä otti nuoren poikansa mukaan pyhiinvaellukselle Luvattuun maahan ja he tapasivat itse Hieronymoksen Beetlehemin syntymäkirkon tiloissa.

Espanjasta tuli Pyhään maahan porukkaa noihin aikoihin muutenkin - erityisen arvokas on espanjalaisen nunnan, Egerian, tarkka kuvaus matkastaan Egyptiin, Siinaille ja Pyhään maahan 381-384.


historian lähteet eivät kerro miten Rechiar kääntyi pakanuudesta kristityksi ja piispa Hyaditus kuvaa häntä melkoisena ronkelona, barbaarina, jolla oli vähän sivistystä.

Galician kuningas Rechiar kääntyi Nikaian uskoon 50 vuotta ennen frankkien Clovista (Ludwig I). Mutta toisin kuin frankkien parissa, kuninkaaksi tullut kristitty mies ei vetänyt suabien kansaa mukanaan.

Rechiar otti sitten vaimokseen areioksen uskoisen visigoottien kuningas Theodoric I tyttären.

Näyttää siltä, että kuninkaan Nikaian uskosta huolimatta suabien kansa alkoi sitten omaksua areiolaisen uskon, joka korostaa Isän suuruutta ja Pojan pienemmyyttä Hänen rinnallaan.



600-luvulla Galician rantamille tuli väkeä Brittein saarilta ja heidän asuttamiaan alueita Ranskassa yhden niemen nokassa ja Espanjassa Biskajan lahden rannalla kutsutaan yhä Brittaniaksi. Näiden joukossa oli jo kristittyjä ja heillä oli oma piispansa Malloc, jonka Braggian toinen synodi sinne asetti 572.

Koko hommeli, Galicia ja Brittonia, liittyi sitten erinäisten kuvioiden jälkeen Asturian kuningaskuntaan.

Näin olemme siis katsastaneet Espanjalaisen automme tämänkin lokasuojan...

laitan tähän vielä Galician suebin kuningaskunnan kunkut iloksemme ja antamaan tiettyä runkoa noille kaukaisille tapahtumille.


Hermeric, n. 409–438 (Elmeri)
Heremigarius, 427–429, Lusitania
Rechila, 438–448
Rechiar, 448–456 (kristitty)
Aioulf, 456–457 (ei suebi)
Maldras, 456–460
Framta, 457 (riiteli Maldrasin kanssa vallasta)
Richimund, 457–464 (Framtan seuraaja)
Frumar, 460–464 (Maldrasin seuraaja)

Historiassa epäselvä aika
Remismund, 464–469 (yhdisti taas suebit yhden vallan alle)
Hermeneric n. 485
Veremund n. 535
Theodemund 600-luvulla
Chararic, n.550–558/559 (liekö ollut olemassa ollenkaan)

Ariamir, 558/559–561/566
Theodemar, 561/566–570
Miro, 570–583
Eboric, 583–584 (vallankaappaus, Andeca lähetti hänet luostariin)
Andeca, 584–585 (vallankaappaus, visigoottien Leovigild lähetti hänet luostariin)
Malaric, 585 (yritti ottaa vallan visigoottien Leovigildilta mutta hävisi tappelun)