maanantai 13. joulukuuta 2010

Francis Xavier

Baskien Francis Xavier (1506-1552)

Baskien keskuudesta on noussut Ignatius Loyolan ohella myös toinen merkittävä kristillisen kirkon hahmo, Francis Xavier (1506-1552). Hän oli mukana tuossa historiallisessa tapaamisessa kun seitsemän miestä perusti jesuiittien veljeskunnan Montmatressa Pariisissa vuonna 1534.

"Jeesuksen yhteisön" ensisijaisena tarkoituksena oli tehdä lähetystyötä, mutta kuten hyvin tiedämme, jesuiittojen horjumaton uskollisuus paaville johti heidät vastauskonpuhdistuksen kärkeen.

Francis syntyi vuonna 1506 Xavierin perheen linnassa Navarren kuningaskunnassa korkea-arvoiseen perheeseen. Hänen isänsä Juan de Jaso oli kuningas Johannes III (1469–1516) neuvonantaja.

Äidillään on komea aatelinen nimi Doña Maria de Azpilcueta y Xavier. Hän oli kahden ylhäisen suvun ainoa perillinen ja Xavierin linnan omistaja.

Olen maininnut siitä, että baskien parissa naisilla on perinteisesti ollut sekä yhteiskunnassa että uskonnossa keskeinen rooli. Tämä juontuu varmaan sinne varhaiseen esihistoriaan jo ennen indo-eurooppalaisten saapumista ja on säilynyt heidän parissaan.

vertaisin tätä suomalaisen naisen asemaan - mahdollisesti suomalais-ugrilaiset heimot ja kansat edustavat myös varhaista Euroopan asujaimistoa ja ehkä meilläkin siitä syystä naisella on ollut keskeinen asema - ja Suomi on tässä ollut modernien yhteiskuntien edelläkävijänä.

Baskien tavan mukaan Francis sai sukunimensä äitinsä mukaan.


Xavieren perhettä kohtasi onnettomuus Ranskan johtamien sotatoimien seurauksena ja linnakin hävitettiin vallihautoineen vihollisten toimesta niin että vain sisällä ollut koti sai säilyä.

Fransiskuksen isä kuoli 1515. Näistä nuoruusvuosista varmaan on enemmänkin tietoa hänen elämänkerroissaan, mutta tarinan juoni jatkuu 1525 kun hän matkustaa Pariisiin opiskelemaan vuonna 1460 perustettuun Collège Sainte-Barbe yliopistoon.

Pariisissa Francis tutustui toiseen baskiin, Ignatius Loyolaan, ja liittyi tämän hengelliseen ryhmään vannoen vapauttavansa Pyhän maan takisin kristityille (kuten Espanjassa oli tuolloin voitettu islam ja myös juutalaiset karkoitettu kristitystä maasta).

Palava lähetysinto sai lopulta täyttymyksensä, kun Portugalin kuningas Johannes III Hurskas (1502–1557) teki hänestä korkean diplomaatin arvon omaavan "apostolisen lähettilään" eli nuncio.

Francis Xavierin lähetysmatkat 1541-1552

Lähetysmiehet, Francis Xavier ja kaksi muuta jesuiittaa, lähtivät Santiago nimisellä laivalla ensimmäiselle matkalleen Lissabonista huhtikuun 7. 1541.

Maailma oli tuohon aikaan mullistunut kerrassaan, kun Kristofer Kolumbus oli löytänyt Amerikan mantereen 1492 (vaikka luuli tulleensa meriteitse länsi-Intiaan!) Lähetystyolle riitti nyt työmaata.

Miehet viettivät ensin talven 1542 Mosambikissa ja astuivat sitten maihin 6.5. 1542 Portugalin Intian siirtokunnan pääkaupunkiin Goaan.

Kuningas Johannes III epäili, että siirtokunnan parissa kristillinen elämä oli päässyt rappeutumaan, ja lähetysmiehemme hoitivat porukan sielua siellä ahkerasti kolmen vuoden ajan.


Intian lähetys on äärimmäisen vaikeaa.

Hinduilla on jonkinlainen vahva perustava rokotus Kristusta vastaan, ja Taivasten valtakunta on työläästi saanut sijaa Intian niemimaalla. Yhä nykyään on raivokkaita kristittyjen vastaisia mielenosoituksia ja verta on vuotanut.

Hindut kamppailevat myös yksijumalista islamia vastaan kynsin hampain, ja Intian itsenäistymisen suurimpia tapahtumia oli muslimiväestön sijoittaminen Pakistaniin, josta tuli islamilainen valtio ja Intiasta hindujen valtio.

Intian lähetystyön pioneerina Francis Xavier toimi ensin 1544 Comorin niemen luona helmenkalastajien parissa. Hän asui Manadapin kylässä luolassa ja opetti intialaisille lapsille ahkerasti uskoa Jeesukseen ja kirkkonsa kristillistä oppia.

Kolmen kuukauden melko hyödyttömän ajan jälkeen - kukaan ei kääntynyt Jeesuksen omaksi - hän koetti saada Travankoren valtakunnan kuningasta kääntymään kristityksi. Sekään ei onnistunut ja matka Ceylonille (Sri Lankaan) jäi tuloksettomaksi.

Hindujen tuominen Jeesuksen luokse ei todellakaan ole helppoa!


Vuonna 1545 Francix Xavier matkusti laivalla Malesian Malaccaan, joka oli Portugalin uusi siirtomaa. Sieltä hän ei kuitenkaan päässyt toiveensa mukaan lähetystyöhön Makassarin kaupunkiin nykyisessä Indonesiassa.

Tammikuussa 1546 Xavier saapui kauniille ja viljavalle Ambon saarelle (Indonesiassa) ja vietti siellä kevään.

Vuosina 1546-47 Xavier vieraili Ambon lisäksi muillakin Malukun saarilla, Ternatessa ja Morotaissa.

Täällä, itäisessä Indonesiassa, ja etenkin Ambon saarella Francis Xavierin ja hänen tovereidens lähetystyö menestyi ja pian Kristuksen kirkkoon oli liittynyt 10.000 saarelaista. 1560 luvulla Maluku saarilla oli 50-60.000 kristittyä!

Syystä Xavierille annettiin kunnianimi "Indonesian apostoli".


Herralla oli suunnitelmansa Fransiskukselleen.

Kun Francis oli Malaccan kaupungissa joulukuussa 1547, sinne saapui kaukaa Japanista Satsuman maakunnasta merkillinen mies. Hänen nimensä on Anjirō ja hän oli paennut kotimaastaan tehtyään siellä murhan.

Anjirō hakeutui Xavierin luo ja kertoi tälle elämäntarinaansa ja kansan elämästä ja uskonnosta Japanissa.

Mikä kutsu työhön!

Xavier kysyi mieheltä, kääntyisivätkö japanilaiset Kristuksen puoleen, jos hän tulisi sinne saarnaamaan ja opettamaan.

Anjirō vastasi:


Japanilaiset eivät kääntyisi heti, vaan kysyisivät ensin monia kysymyksiä saarnaajalta nähdäkseen, mitä tämä tietää.

Sen jälkeen he seuraisivat tätä aikansa, nähdäkseen, vastaako hänen elämänsä hänen opetuksiaan.

... kuten tiedämme, kuten hindujen myös japanilaisten parissa kristillinen lähetystyö on erittäin vaikeaa.

Indonesian saarilla Xavier kohtasi luonnonuskontojen ihmisiä, joille uusi oppi oli tervetullut.

Hinduilla ja japanilaisilla sen sijaan on hyvin vanhat omat järjestäytyneet uskontonsa, jotka ovat olleet varsin tehokas rokotus Jeesusta vastaan.


Meni vielä pari vuotta ennenkuin Xavier pääsi lähtemään Indonesiasta Japaniin heinäkuun 27. 1549. Laivassa oli mukana kutsun tuonut Anjiro sekä kolme uskollista jesuiittaveljeä. Mukana oli lahjoja "Japanin kuninkaalle" johon Portugali halusi myös lähetysmiesten kautta saada kontaktia.

Pitkä ja vaarallinen merimatka kesti melkein kuukauden ja elokuun 15. lähetysmiehemme astuivat maihin Satsuman maakunnan pääkaupunkiin ja Anjiron kotiin Kagoshimaan Kyūshū saaren eteläkärjessä.

(nykyisin tässä vilkkaassa kaupungissa on 605.000 asukasta ja siellä on myös pyhän Xavierin kirkko lähetysmiehen muistoksi)

Portugalin kuninkaan nunciota kohdeltiin hyvin ja Francis asui ensin Anjiron perheen luona. Lokakuusta joulukuuhun 1550 hän oli Yamaguchin kaupungissa (siellä on tänään pyhän Xavierin katedraali).

Jouluna 1550 Francis Xavier matkusti Kiotoon, mutta ei saanut monen kuukauden odotuksesta huolimatta audienssia Japanin keisarin luokse.

Maaliskuussa 1551 hän luovutti tapaamisen yrityksen ja palasi Yamaguchin kaupunkiin evankelioimaan siellä paikallista väestöä.


Fransiskuksemme ei osannut itse japania ja kieli tuotti hänelle suuria vaikeuksia. Neitsyt Marian ja Jeesuksen kuvien avulla hän koetti - melko turhaan - kertoa japanilaisilla lapsille kristinuskosta.

Japanilaiset ovat buddhalaisia ja shintoja. Kun Fransiskus kertoi heille, että Jumala on luonut kaiken, sekä hyvän että pahan, nämä vastasivat että sellainen Jumala ei voi olla hyvä.

Samoin kuin friisiläinen Babo, japanilaiset esi-isien palvojat ja vanhusten kunnioittajat eivät voineet sietää opetusta, että porukat olisivatkin helvetin liekeissä.

Kun japanilaisten omat uskonnolliset opettajat alkoivat tajuta, että tässä on kilpailevan uskonnon apostoli, tilanne alkoi nopeasti kärjistyä.


Xavierin työ ja vaivannäkö Taivasten valtakunnan ensimmäisenä lähettiläänä Japanissa ei kuitenkaan aivan tyhjiin rauennut - pieniä seurakuntia perustettiin Hiradoon, Yamaguchiin ja Bungoon. Nämä Fransiskus jätti jesuiitta-veljiensä hoitoon.

Ja todella pieniä ovat kristillisen lähetystyön tuloksena syntyneet seurakunnat yhä tänään Japanin saarilla ja myös Taiwanilla.

Siihen nähden on aika ihmeellinen tämä viimeisten aikojen suuri Jumalan Hengen sytyttämä herätys etelä-Koreassa.

kun 1500-luvun puolivälistä asti on torjuttu aktiivisesti Kristuksen kirkko kauko-idässä, miksi tänään Koreassa ja Kiinassa hengen tuli palaa?

mutta ei samalla taovin Jaappanissa

vain Jumala tietää vastauksen.


Xavier oli palaamassa Japanista Intiaan mutta myrskytuuli pakotti ankkuroimaan Kiinan rannalle Guangzhoun saaren luo (Kanton).

Xavier tutustui täällä Diogo Pereira nimiseen rikkaaseen kauppiaaseen, joka tuli kanssaan takaisin Intiaan.

17.4. 1551 Fransiskus nousi Pereiran kanssa laivaan, Santa Cruz nimeltään, ja tahtoi matkustaa Kiinaan kertomaan siellä Jeesuksesta. Malaccassa laiva ryöstettiin ja Kiinan keisarin aarteet jäivät sinne.

Elokuun lopulla 1552 peräänantamaton Xavier saapui Shangchuanin saarelle lähelle Kiinan rannikkoa. Hänellä oli seuranaan vain yksi jesuiitta-oppilas, Álvaro Ferreira, kiinalainen krisitty António ja palvelijansa Christopher.

Lupaa matkustaa mantereelle ei koko syksyn aikana tullut.

Ja niin tämä Jumalan mies ja Kristuksen lähettiläs, jesuiitta Francis Xavier kuoli kuumeeseen Shangchuanin saarella 3. joulukuuta 1552 odottaen hartaasti laivaa, joka veisi hänet Kiinaan.


Baskien suurmies Francis Xavier on purjehtinut Portugalin lipun alla, ottaen lipun vain yhteen suuntaan - hän lähti Lissabonista huhtikuun 7. 1541 eikä koskaan palannut takaisin. Mies kuoli joulukuun 3. 1552 odotettuaan kolme kuukautta hartaasti pääsyä Kiinaan kertoakseen siellä Jeesuksesta.

Hän ei kulkenut toisten kalavesillä, vaan koetti tavoittaa tavallista kansaa, helmenkalastajien lapsia, siinä missä maharadjoja ja prinssejäkin tai "Japanin kuninkaan" Kiotossa.

Kauko-idän kristillisen lähetystyön pioneeri tämä baski. Ilmeisen määrätietoinen, koko elämänsä asialleen omistanut siinä missä ystävänsä Ignatius Loyolakin.

Kristillinen lähetystyö koki myöhemmin vaikeita takaiskuja ja käynnistyi uudelleen oikeastaan vasta Ison Britannian valtavan imperiumin aikaan 1800-luvulla, kun aurinko aina jossain sen kolkassa paistoi.


mitä tähän sanomme?

voimme tutustua Francis Xavierin elämään ja matkoihin kaukana idässä ja sanoa "mitä tämä meitä koskee?"

näin sanookin moni kristitty, jonka sydämessä ei pala tuli Kristuksen kikon lähetystyölle.

voimme tuhahtaa "jesuiitta" ja sanoa hyvä ettei onnistunut paavin kirkon harhojaan levittämään. Näinhän esikoiset suhtautuvat luterilaisen kirkon lähetystyöhön - eikö niin?

vaan on syttynyt joidenkin sydämiin se tuli. Evankelinen liike on kovasti ollut menossa Jaapponiin

Markku Koivisto on puuhaillut Intiassa ja OneWay on Suomesta käsin yhteistyössä intialaisten kanssa saanut ihania tuloksia.

Suomen lähetysseura on uskollisesti tehnyt työtä Taiwanilla, Jaapponissa, Kiinassa, missä se on ollut mahdollista.

että on niitäkin, joille Jeesuksen antama lähetyskäsky on vakava asia siinä missä se oli 1500-luvun jesuiitoille.

Jotenkin herkkä tuo Kiinaa evankelioimaan tahtovan yksinäisen Fransiskuksen kuolema, mantereelle vievää laivaa odottaen...

eikö olekin?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti