Baskit

Olemme seuranneet, kuinka muslimit ylittivät Gibraltarin vuonna 711 ja valtasivat kristittyjen visigoottien Hispanian ja perustivat Cordovan kalifaatin.

Katselimme, kuinka islma ei onnistunut valloittamaan pientä aluetta Espanjan koilliskulmassa, jossa Cantabrian vuoristossa syntyi Astoursin kuningaskunta. Tästä pienestä kristitystä jäänteestä alkoi sitten Reconquista - Espanjan valtaaminen takaisin islamilta. Tutustuimme hieman tuon seudun ihmeelliseen hyvin kauas muianisuuteen kulkeutuvaan henkiseen perintöön.

(Espanja on tietääkseni ainoa alue maailmassa, josta alueen kerran voittanut islam on karkoitettu. Palestiinassa on nyt käynnissä samanlaista poikkeuksellista kamppailua islamin ja juutalaisuuden välilllä. tilanne joka muslimin silmin on aivan päätön, kuinka tällaista voi olla?)

Mutta oli vielä toinen alue, jonne syyrialaisten Umaijjadien ja pohjois-Afrikan vastakääntyneiden berberien tuoma islam ei saanut jalansijaa - Baskien maa.

Baskit ovat meille paljon tutumpia kuin Astoursin kuninkaat, koska he yhä tänään ovat lehtien otsakkeissa. Astours sen sijaan sulautui jo keskiajan alussa Espanjaan.


Baskit asuvat Pyreneillä ja Biskajan lahden rantamilla kukkulamaastossa. Varmaan näiden asuinalueiden tähden he ovat saaneet säilyä - ja säilyneet he ovat!

Baskit nimittäin ovat ainoita esihistoriallisen Euroopan kansoja, jotka ovat säilyneet nykyaikaan (epäilen että me kummat suomalaiset saatamme olla myös).

Baskien historia ulottunee ylemmälle kivikaudelle Lascauxin luolamaalausten aikoihin ja heitä on asunut seudulla mahdollisesti jopa 40.000 - 50.000 vuotta sitten.

Baskit ovat siis Euroopan alkuperäisiä varhaisia asukkaita, jotka indo-eurooppalaiset kansat ovat sittemmin lykänneet sivuseuduille.

Vaan ei ole heillä ollut helppoa - ei sen enempää uuden ajan alussa Espanjan kristillisen kirkon kuin Francon diktatuurin aikana.

Meille baskeista ehkä tunnetuin henkilö on Ignatius Loyola ja Francis Xavier - uskonpuhdistusta vastaan luodun jesuiittaveljeskunnan perustajat.



Monet ovat nähneet ihmisiä, jotka juoksevat villien härkien edessä henkensä kaupalla.

Tämä tapahtuu Pamplonassa, josta on löydetty baskien pitkästä historiasta todistavia rahoja - niissä on toisella puolella hallitsijan kuva ja toisella puolella sana "barsque". Pamplona oli Navarron kuningaskunnan pääkaupunki ja baskien asuinalueen tärkeä keskus.

Katselimme nettiruuksusa Luxembourgissa vanhaa tanssivaa marssia, joka lienee friisiläisten kansojen esihistoriallista perua.

kiusaus olisi ajatella samaa ikivanhaa taustaa tuolle härkäjuoksusta ja muusta Pamplonan San Fermin juhlaan liittyvästä, joka alkaa heinäkuun 6. kello 12:00 ilotulituksella ja päättyy 14. keskiyöllä lauluun Pobre de Mí.

Espanjan kuuluisin fiesta tuo sanfermi ja sanotaan että miljoona matkaajaa ympäri maailmaa siihen nykyään osallistuu.

aina joku jää härän sarviin...

Taivasten valtakunta tavoitti baskit samoin kuin uljaan Astoursin kuningaskunnan asukkaat jo roomalaisajalla. Astoursin seudun piispat ja kuinka pyhä apostoli Jaakob päätyi sinne on ollut nettiruukussa jo puheenaiheena (Santiago de Campostella).

Baskien San Fermin on roomalaisajan marttyyri. Kerrotaan, että "Baskien apostoli" pyhä Honestus johdatti senaattori Firmuksen ja tämän vaimon Kristuksen uskoon kastoi heidät Pamplonassa.

Senaattorin poika oli nimeltään Firminus. Toisen tradition mukaan piispa Honestus kastoi pojan.

Mutta toisen perimätiedon mukaan Firminuksen kastoi pyhä Saturninus, Toulosin ensimmäinen piispa. (Saturninus surmattiin sitomalla hänet härän jalkaan ja vetämällä pitkin kotikaupunkinsa katuja vuonna 257).



Kristukselle elämänsä antanut Fermin (Firminus) lähti Toulousin kaupunkiin ja valmistui siellä papiksi. Hänestä tehtiin myöhemmin Pamplonassa baskien ensimmäinen piispa.

pyhä Fermin sai surmansa Amiensin kaupungissa 27.9.303 keisari Diocletianuksen määräämissä vainoissa. Hänet ilmeisesti teloitettiin Rooman kansalaisena lyömällä miekalla pää pois - saaden näin saman kuoleman kuin Jeesuksen valitsema apostoli Paavali oli saanut Roomassa vuonna 63 tai 64 keisari Neron vainoissa.



Sanfermin juhla tunnetaan historian asiakirjoista 1300-luvulta lähtien. Kyseessä olivat kesäkuun markkinat, johon tultiin kaukaakin ja tuotiin myös karjaa myyntiin. Näin ryhdyttiin järjestämään alueen tavan mukaan härkätaisteluita.

Toisaalta keskiajan kirkko juhli pyhää Ferminiä syksyisin lokakuun 10. Vuonna 1591 uskonnollinen juhla siirrettiin kesäkuun 7. eli markkinoiden tuntuun ja näin meillä on tämä maailmankuulu Pamplonan baskien kesäjuhla.


Mutta kun kyseessä on esihistoriallinen väestö, esihistoriallinen baskien kieli, niin varmaan hyvin vanhat uskomukset ovat säilyneet myös heidän kristillisessä uskossaan.

Katolisissa maissa kun on tapana sulattaa paikallista uskonnollista perintöä evankeliumin sanomaan ja näin syntyy varsin mielenkiintoista jälkeä, jota me Pohjolan kristityt kovasti tietenkin protestoimme.

Ei tarvitse Sanfermin juhlaa paljon raaputtaa, kun sieltä alkaa löytyä jotain todella vanhaa ja mielenkiintoista - näillä virtuaalisilla "baskien kristillisen kulttuurin kaivauksilla"



vanhalle eurooppalaiselle kulttuurille on mielestäni ominaista naisen aseman erityinen korostaminen ja baskien kohdalla kuvassa on myös härkäkultti.

mutta katsotaan ensin miten tämä Sanfermo-juhla menee Pamplonassa perinteisen kaavan mukaan.



Pamplonan kaupungintalon parvekkeelta ammutaan raketti taivaalle heinäkuun 6. kello 12 ja kaikki kansa on riemuissaan. Espanjan chupinazo tulee baskien sanasta txupinazo.

Ja tämä on mielenkiintoista muistaen Luxembourgin muinais-eurooppalaisen ja YK:n suojeleman tanssivan marssin.

Riau-Riau marssi alkaa Pamplonan kaupungintalolta ja kulkee pyhän Fermin kappelin luo. Nuorison tehtävänä on estää matka ja he marssivat Astrain valssin tahdissa kunnes kunnialliset marssijat "pääsevät läpi".

(Baskien vaikeissa poliittisissa oloissa nykyaikana tämä marssi on jätetty pois, kun tappelusta meinasi tulla oikeaa tappelua poliisien kanssa).



Pamplonan festivaalin tärkein päivä on 7.7. jolloin pyhän Fermin patsaasta tehtyä kopioita kannetaan juhlallisesti vanhan kaupungin kaduilla.

Tuhannet ihmiset ovat vaelluksella mukana ja mukana on yhteiskunnan eri ryhmien tärkeitä edustajia.

Katutanssijat ja jonglöörit huvittavat väkeä ja mukana ovat myös Jättiläiset (Gigantes ja Cabezudos) - 150 vuotta vanhoina veistoksina.



Juhlan aikana - jossain 7. ja 14. päivän välisenä aikana on tuo päivä, jolloin juostaan härkien edellä.

Kello kahdeksalta ammutaan paukahtava raketti ja samalla päästetään irti kuusi sonnia ja kuusi härkää. Sadat ihmiset juoksevat niiden edellä tuon 825 metrin vaarallisen kujanjuoksun Pamplonan härkätaisteluareenalle.

Juoksu kestää noin kolme minuuttia - vuodesta 1929 laskien 15 ihmistä on saanut siinä surmansa ja joka vuosi 200-300 ihmistä loukkaantuu, harvat kuitenkaan vakavasti.

Joten hartaat kristityt juoksijat polvistuvat ja tekevät ristinmerkin pyhän Fermin patsaan edessä, joka on juoksupaikan alussa.

Iltapäivällä on sitten areenalla härkätaistelut, joissa nuo aamun kaksitoista eläintä surmataan toreadorien ja matadorien näyttäessä taitojaan ja kansan hurratessa.



Jättiläiset ja Isot-päät, gigantes y cabezudos, marssivat joka aamupäivä Pamplonan kaduilla. Nämä 1800-luvulla tehdyt nuket edustavat kuitenkin hyvin vanhaa, esihistoriallista baskien uskontoa, tosin kovin lempeässä muodossa tänään.

(Muistutan arvoisalle lukijalle, ettei tätä uskontojen ja kulttuurien päällekkäistymistä tapahdu vain Pamplonassa vaan myös Pohjolassa kuten esimerkiksi monet suomalaiset ja ruotsalaiset jouluperinteet kertovat)



Pamplonan linnan luona olevalla torilla, Plaza de los Fueros, pidetään sanfermi juhlan aikaan monenlaisia urheilukilpailuja.

nämäkin Herri Kirolak kuten baskit niitä kutsuvat lienevät keskiaikaisia ja sitä vanhempia traditioita ja hauskoja taitoa ja voimaa vaativia kisoja.

Kisojen eri lajien takana on toisaalta baskien maanviljelijöiden ja toisaalta kalastajien maailmaan liittyviä voimankoetuksia, kantamisia (ei eukon-kantamista) ja muuta. Näistä myös on tullut baskeille kansallisen identiteetin ilmaisua.

Jai alai ottelu sanfermin aikana on eräänlainen baskien pelotan juhlakisa, jonka voittamiselle annetaan suuri arvo. Se on tosi nopea pallopeli - José Ramón Areitio on saanut 140 gr painavan vuohennahalla päällystetyn pelota pallon lentämään 302 km sekunnissa.

ota se sitten kiinni ja heitä takaisin omalla mailallasi?



baskien kesäjuhlan aikana on joka päivä härkätaistelu. Sanotaan että Pamplonan areena on maan kolmanneksi suurin ja että otteluiden liput myydään loppuun jo kauan ennen kisojen alkua.

Jokaisena iltana on tietysti upeat ilotulitukset.

Melkoinen viikko siis pyhän Fermin juhlana Pamplonassa - sen on tehnyt erityisen kuuluisaksi kirjailija Ernest Hemingway, etenkin teos Ja aurinko nousee (1926).

Juhla päättyy sitten haikeaan keskiyöllä 14.7. yhdessä laulettuun vanhaan Pobre de mí ("minä raukka")



että semmottia baskeja ... ja miljoonakunta vierailijaa ympäri maailmaa Pamplonan festareilla nykyisin.

Islamin valloituksen jälkeen 800-luvulla baskit muodostivat Kastiljan ja Pamplonan kuningaskunnat, jotka Astoursin kanssa säilyivät kristittyjen käsissä.

Baskien kuningaskunnat Kastilja ja Pamplona yhtyivät myöhemmin sitten Navarran kuningaskunnaksi, jonka pääkaupunki oli Pamplona.


Baskien muinaisuskonto - ja varmaan yhteiskuntakin - oli naisen hallitsema. Hänen nimensä oli Mari Urraca (kristinuskon tultua sekaantui helposti Jeesuksen äidin nimeen) ja hän asui miehensä Sugaar jumalan kanssa korkealla Anboton vuorella (1331 m).

Mari ja Sugaar olivat sään haltijoita, ja heidän kulkemisensa yksin tai yhdessä, luolissa tai vuorilla, vaikutti baskien ylleen saamiin sateisiin, lumituiskuihin, kuivuuteen tai raeilmoihin.

Samaan tapaan hieman kuin kanaanilaisten Baal ja suomalaisten Ukko ylijumala (Ukkonen yhä jylisee).

Kristuksen valtakunnan saavuttua baskien maahan Mari taisi "saada kasteen" ja hänestä tuli Santa Marina, jota hurskaat katoliset baskiäidit pyytävät avuksi kirouksia vastaan ja lapsen synnyttämisessä.



En rupea tätä baskien ikivanhaa perintöä sen enempää kaivelemaan. Mutta monin tavoin hauskaa on tosiaan tuo muinainen porukka, joka heidän keskeltään nostaa päätään tonttulakin kanssa tai ilman:

jentilak ovat jättiläisiä (mahdollisesti alunperin Iberian niemimaan Neandertal ihmisiä, jotka ovat meitä romuluisempia ja suurempia)

lamiak ovat kauniita metsän ja lähteiden neitoja, nymfejä

mairuak rakensivat vanhan kansan mielestä nuo oudot kivikehät ja nostivat pöytäkivet paikalleen

iratxoak tonttuilevat!

sorginak ovat Marin papittaria, kristittyjen silmissä noitia


Reconquistan vahvistuessa Espanjasta tuli vankasti katolinen valtakunta ja 1100-luvun taitteessa alkoi jo nousta tuo sen ajan Kirkon tutkimuslaitos, inkvisitio.

Baskien asuinseuduilla on monenlaista murheellista tapahtunut ja yhä tapahtuu.

Heidän ikivanha pakanuutensa kävi kovin inkvisition hermoille ja siihen varmaan yhdistyi vielä tuo naisten keskeinen rooli vanhakantaisessa yhteisössä, myös uskonnossa.

Vuonna 1609-10 Espanjan inkvisitio pisti Ebro-joen rannalla olevassa Logroñon kaupungissa pystyyn erään inkvisition historian pahimmista noitavainoista. Kaikkiaan 7000 ihmistä joutui syytteeseen, kun kirkonmiehet halusivat kerrassaaan juurineen kitkeä pakanuuden pois baskeista.

murheellista.

auto da fe pidettiin 1610 jossa 31 ihmistä - 12 poltettiin, heistä viisi symbolisesti, koska olivat kuolleet jo "oikeuskäsittelyssä".

syytetyissä oli enimmäkseen baskien naisia, mutta myös lapsia ja joitan pappejakin, jotka olivat parantaneet amulettien ja pyhimysten nimien avulla.


1611 aikana - koska itsensä ilmiantaneet "noituuden harjoittajat" saivat armon, 2000 ihmistä ilmottautui inkvisitiolle - heidän joukotsaan 1368 lasta (alle 14 v)...

Logroñossa säilyneen baskien vanhan uskonnon tuhoamisessa kirjoitettiin inkvisition toimesta 11.000 sivua asiakirjoja...

toisaalta näitä kauhun aikoja, kristikunnan historian synimpien lukujen maailmaa, miettiessämme voinemme pitää mielessä myös kristittyjen espanjalaisten toimet keski-Amerikassa ja etelä-Amerikassa.

konkvistadorit olivat kyllä ristin merkissä liikkeellä, vaan taisvat muutkin asiat olla mielessä, sillä mikä on kultaa kalliimpaa?

enempi ajatteluttavat nämä papit ja munkit, jotka siellä hävittivät Mayojen kulttuuria ja uskontoa uskomattomalla teholla ja täällä pistivät esihistoriallista baskien maailmaa roviolle.

kaikkea se uskonto meillä teettää.


Zugarramurdissa on näiden inkvisiittori Pierre de Lancren johdolla tehtyjen hirveiden tapahtumien museo, jossa kirkon vainoamien ihmisten muistoa pidetään yllä ja myös puhdistetaan.

siellä sijaitsee myös "noitaluola" jossa nykyisin on meidän "juhannustamme" vastaava kesän valon juhla 23.6.


Espanjalainen "Akellare" elokuva vuodelta 1984 kuvailee näitä tapahtumia, Siitä on joitain aiheeseen johdattelevia kuvia



Tämän päivän uutisissa baskit ovat useimmiten esillä yrityksessään saavuttaa kansallinen itsenäisyys.

mokomat kun eivät tahdo olla espanjalaisia... Ranskan puolella Biskajan lahden rannoilla taitaa sen sijaan ranskalaisuus baskiuden voittaa...

ETA tyypit eivät vain koeta puhua, järjestää kansanäänestyksiä, vaan myös pommein ja räjähtein terrorisoivat Espanjaa baskien maan itsenäisyyden saavuttamiseksi.

saa nähdä kuinka käy.