keskiviikko 2. tammikuuta 2013

Tiedon teoriaa - Puolimatkan kirjan teemoista

Tapio Puolimatka kirjoittaa kirjassaan
Tutkimusohjelmallinen naturalismi ei anna perusteita uskoa tajunnan ulkopuolisten esineiden olemassaoloon
joten arvelin, että ilmeisesti jokin muu tutkimusohjelmallinen ... antaa perusteita uskoa tajunnan ulkopuolisten esineiden olemassaoloon.

Anonyymi kommentoija tahtoo kumota päättelyni:
Väärin. Puolimatkahan on tietoteorian osalta foundationalistisen tietoteorian nykymuodon kannattaja (jonka edustaja mm. Alvin Plantinga on). Se tarkoittaa sitä, että Puolimatkankaan mukaan ei ole tutkimusohjelmallista tajunnan ulkopuolisten esineiden olemassaolon todentamiseen, vaan jossain vaiheessa perustelua joudutaan vetoamaan ns. perususkomuksiin.

Tämä on aivan perusasia Puolimatkan ajattelussa, ja niin keskeisesti esillä Puolimatkan kirjoissa, että ihmetyttää, oletko Puolimatkan kirjoja edes lukenut, kun tuollaisen kommentin kirjoitit.

Alvin Plantinga
Alvin Plantinga (s.1932)
Kuva wikimedia
Alvin Carl Plantinga (born November 15, 1932) is an American analytic philosopher, the John A. O'Brien Professor of Philosophy Emeritus at the University of Notre Dame and the inaugural holder of the Jellema Chair in Philosophy at Calvin College. Plantinga is widely-known for his work in philosophy of religion, epistemology, metaphysics and Christian apologetics. He is the author of numerous books including God and Other Minds (1967), The Nature of Necessity (1974), and a trilogy of books on epistemology, culminating in Warranted Christian Belief (2000). He has delivered the Gifford Lectures three times and was described by Time Magazine as "America's leading orthodox Protestant philosopher of God".
wikipedia

TP lauseen logiikka
Lause: Tutkimusohjelmallinen naturalismi ei anna perusteita uskoa tajunnan ulkopuolisten esineiden olemassaoloon.

Käänteinen: Tutkimusohjelmallinen X antaa perusteita uskoa tajunnan ulkopuolisten esineiden olemassaoloon.

Jos käänteinen lause on väärin, TP lauseella itsellään ei ole mitään sisältöä suhteessa ateismiin, tietoon ja uskoon. Asia voitaisiin sanoa yksinkertaisesti

Tarkennettu: Mikään tutkimusohjelmallinen lähtökohta ei anna perusteita uskoa tajunnan ulkopuolisten esineiden olemassaoloon.

Eikö niin?

Joten käänteinen versioni ei ole väärin Puolimatkan tekstin kontekstissa.


TP lauseen käännösongelma
Ilmaus "uskoa tajunnan ulkopuolisten esineiden olemassaoloon" pohjautunee johonkin englanninkieliseen tekstiin, koska siinä on tuo vaikea ilmaus "esine".

Englantilainen teksti on voinut olla jotain tällaista
"belief in the existence of objects beyond human conciousness"


Tiedon rajat
Myönnän, etten varmuudella ymmärrä, millaista olemassaoloa tuossa tarkoitetaan, mutta koska mukana ovat ilmaukset "usko" ja "tajunnan ulkopuoliset esineet" se liikkunee tiedon ja uskon rajamailla.

Havainnollistan ongelmaani ymmärtää tässä olevaa tietoteoreettista rajanvetoa tiedon ja uskon rintamilla

Tajuntamme, jos sillä tarkoitetaan inhimillisen älymme mahdollisuuksia hahmottaa olemassaolevaa todellisuutta, on luonnostaan kolmiulotteisen geometrian maailmassa. (Einstein puhuu aika-avaruus todellisuudesta lisäten ajan neljänneksi).
  • Yksiulotteinen piste
  • Kaksiulotteinen viiva, joka voidaan projisoida 1-ulotteisena pisteenä
  • Kolmiulotteinen kuutio, joka voidaan projisoida 2-ulotteisena piirroksena
  • Neliulotteinen "kuutio", joka voidaan projisoida 3-ulotteisena mallina (metallilanka-häkkyrä)
Geometrinen viisiulotteinen "kuutio" voitaisiin projisoida 4-ulotteisena mallina, mutta sellainen malli on ihmisen tajunnan ulkopuolella oleva esine (object). Emme mitenkään kykene sitä aivoillamme projisoimaan tuttuun 3-ulotteiseen maailmaamme.

Tämä ei ole vain leikkiä sanoilla, sillä on kosmologeja joiden mielestä maailmankaikkeus on 11-ulotteinen. Yleensä näin ajattelevat kosmologit arvelevat korkeampia ulottuvuuksia käpertyneiksi mikromaailmoiksi 3-ulotteisessa todellisuudessamme.

Korkeampia ulottuvuuksia voidaan käsitellä geometriassa matemaattisesti, mutta niitä ei ihminen voi "tajuta". Ne eivät suoranaisesti kuulu uskon-tiedon rajamaailmaan vaan ovat puhtaasti matemaattisia malleja, joiden suhdetta todellisuuteen vakavasti tutkitaan.


Usko on todellisuutta, näkemistä, ymmärtämistä 
Uudessa testamentissa on varsin vahvaa tiedon ja uskon suhteen kuvausta. Paavalin soteriologisen opetuksen lisäksi löydämme esimerkiksi Heprealaiskirjeestä melkoista hermeneutiikkaa
Usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä.
Uskoon perustuu se todistus, jonka Jumala on isistä antanut.
Uskon avulla me ymmärrämme, että maailmat on luotu Jumalan sanalla: näkyvä on syntynyt näkymättömästä.
Hep 11:1-3 KR 1992

6 kommenttia:

  1. "Myönnän, etten varmuudella ymmärrä, millaista olemassaoloa tuossa tarkoitetaan, mutta koska mukana ovat ilmaukset "usko" ja "tajunnan ulkopuoliset esineet" se liikkunee tiedon ja uskon rajamailla."

    Puolimatka viittaa vanhaan filosofiseen ongelmaan, josta käytiin kovasti keskustelua joitain satoja vuosia sitten, yhtenä tunnetuimpana esimerkkinä Descartes toteamuksineen "Cogito, ergo sum”, "ajattelen, siis olen". Sen jälkeen sitä ei ole kauheasti enää edes koitettu ratkaista. Kysymys on siitä, että voiko sen jotenkin todistaa, että mielen ulkopuolella on olemassa yhtään mitään, olettamatta jo alunperin että on. Tämän filosofisen ongelman perusongelma on se, että esimerkiksi havainto jostain objektista ei käy perusteeksi, koska tällöin oletetaan jo se havaituksi, mitä vasta piti todentaa...

    Tuo on yksi sellainen kohta, jossa foundationalismin mukaan joutuu käyttämään ns. perususkomuksia; ihminen vain joutuu uskomaan, että havainnot, joita tekee, ovat todellisia, kykenemättä asiaa varsinaisesti todistamaan.

    Sen sijaan tuo huomio ei liity siihen, montaako ulottuvuutta voi havainnoida tms.

    "Tarkennettu: Mikään tutkimusohjelmallinen lähtökohta ei anna perusteita uskoa tajunnan ulkopuolisten esineiden olemassaoloon.

    Eikö niin?"

    Jos ihan tarkkoja ollaan, ei välttämättä näin. Jos sanottaisiin vain, että "tutkimusohjelmallisesti", niin silloin väite olisi foundationalistisesti ajateltuna varmaan paikkansa pitävä. Mutta tuossa puhutkin "lähtökohdasta", eli perustasta, josta foundationalismi on saanut nimensä. Ja nimenomaan niiden osalta eroja voikin olla. Tietyntyyppinen teistinen peruslähtökohta voi antaa perusteita uskoa oman itsensä ulkopuolisiin asioihin; etenkin teistinen realismi on sellainen lähtökohta, jossa nimenomaan lähtökohtana on olettaa, että havainnot ovat pääasiassa realistisia. Ilman lähtökohtaa, että havainnot ovat realistisia, asia pitäisi jotenkin päätellä, tai sitten vain olettaa. Jälkimmäinen ei anna perusteita, ja ensimmäinen päättely ei ilman sopivaa perususkomusyhdistelmää onnistu... suunnilleen tällaisesta filosofisesta ongelmakentästä on kyse.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ei vaan pohdin TP lauseen logiikkaa.

      A mukaan ei B
      joten oletin
      B mukaan ei B

      mutta sanot ei A eikä B mukaan B
      joten lause jää täysin tyhjäksi

      Poista
    2. "ei vaan pohdin TP lauseen logiikkaa.

      A mukaan ei B
      joten oletin
      B mukaan ei B"

      Logiikkasi ei seuraa ainakaan logiikan säännöistä. Koulumatematiikassa tuollaista loogista päättelyketjua olisi pidetty virheellisenä. Katso vaikka itse. Olkoot (suluissa vaihtoehto logiikan virheellisyyden todentamiseksi):

      C1 = tutkimusohjelmallinen naturalismi (tai aurinko paistaa)
      Cx = tutkimusohjelmallinen x (tai x paistaa)
      D = antaa perusteita uskoa tajunnan ulkopuolisten esineiden olemassaoloon (tulee kylmä)

      Puolimatka: C1->eiD
      Louhivuori: Cx->D

      Eli suluissa olevassa vaihtoehdossa:
      P: aurinko paistaa -> ei tule kylmä
      L: Jokin paistaa -> tulee kylmä

      Tuossa logiikassa on päättelyvirhe. Siitä, jos A:sta ei seuraa B, ei seuraa, että x:stä seuraisi B.

      Poista
    3. merkintäni on tosiaan virheellinen. mutta jos katsot semanttista analyysiäni, niin minulla ei ole mitään B vaan "jokin X"

      Puolimatka tahtoo torjua sellaiset lähtökohdat, jotka tekevät mahdottomaksi nähdä uskon kohteiden (tajunnan ulkopuolisten) todellisuuden tutkimuksessa tai tuoda mukaan supranaturalistisia elementtejä.

      tästä hän käyttää nimeä naturalismi

      oletan, että on olemassa jotain muuta, joka kyllä tekee mahdolliseksi nähdä uskon kohteiden (esineiden) todellisuuden eli tehdä "kristillistä tiedettä"

      en ole suinkaan ainoa, joka hänen linjaansa näin ymmärtää, vaikka Puolimatka ei ole suostunut selittämään, mikä sellainen supranaturalistinen metodi olisi esimerkiksi hiukkastutkimuksen alalla.

      Poista
    4. jos oletukseni on väärä, kuten väität, Puolimatkan alkuperäisestä lauseesta menee sisältö, se ei silloin sano yhtään mitään.

      Poista
    5. Eihän mene. Lause:

      "Tutkimusohjelmallinen naturalismi ei anna perusteita uskoa tajunnan ulkopuolisten esineiden olemassaoloon."

      tarkoittaa sitä, että naturalismi ei tutkimusohjelmallisesti anna syytä uskoa siihen, että tajunnan ulkopuolella on mitään objekteja - vaan että se uskomus pitää omaksua jotain muuta kautta, jos se halutaan omaksua.

      Kyllä tuo lause sanoo yhtään mitään.

      Loogisestihan tuon voi kääntää toisinkin päin. Mutta silloin se (sama väite) kuuluu siis tietenkin logiikan sääntöjen mukaan näin:

      "Jos on peruste uskoa tajunnan ulkopuolisten esineiden olemassaoloon, sitä perustetta ei ole tuottanut tutkimusohjelmallinen naturalismi."

      Tuota väitettä Puolimatka on kirjoissaan ihan menestyksekkäästi myös puolustanut. Väite on "helppo" kumota: täytyy vain ilman kehäpäätelmän tekemistä osoittaa tutkimusohjelmallisen naturalismin antavan perusteen. Mutta käytännössä se ei onnistu tekemättä kehäpäätelmää, koska havaintoa ei voi tehdä ulkomaailmasta, luottamatta ulkomaailman olemassaoloon. Vaan kyse on ns. perususkomuksesta, kuten edellä todettiin.

      Poista