Virsi 304
1.
Oi Jeesus Kristus, autuuden
ja armahduksen lähde,
nyt kuule pyyntö syntisen
lunastustyösi tähden.
On Vapahtaja nimesi,
sen turvin tohdin eteesi
sydämen tuskan tuoda.
2.
Jo syntymästä syntinen
ja turmeltunut aivan
vain rangaistuksen ansaitsen
ja kuoleman ja vaivan.
Puun kielletyn söin hedelmän,
menetin onnen, elämän.
On siinä synnin palkka.
3.
Nyt kiitos, armon ruhtinas,
kun uhrin täyden annoit
ja puolestamme, laupias,
myös tuomiomme kannoit.
Pois pyyhit kaikki syntimme,
kun verelläsi maksoit ne.
Tie taivaaseen on auki.
4.
Oi Jeesus, lippu elämän
on sinun kädessäsi.
Sait kantaa tuskan hirveän,
sait voiton ristilläsi.
Puu kielletty toi turmion,
vaan ristinpuu toi sovinnon.
Sielumme haavat hoidat.
5.
Nimesi tähden minua
nyt auta parannukseen.
Suo, että tunnon vaivoissa
turvaan vain armahdukseen.
Sinua tahdon rakastaa
ja armon voimin vaeltaa,
sinulle elää, kuolla
Ruotsalainen 1656.
Suom. virsikirjaan 1701.
Uud. Julius Krohn 1880,
komitea 1937, 1984.
O Jesu Christ, du nådenes brunn
Virsi Oi Jeesus Kristus, autuuden on ruotsalainen arkkivirsi 1600-luvun puolivälistä.
Se suomennettiin vuoden 1701 virsikirjaan eli Vanhaan virsikirjaan, johon muuten tuli yli 40 uutta ruotsalaista virttä.
Tämän kansanomaisen syntiinlankeemus- ja lunastusvirren tekijää ei tiedetä.
Virsi mainitsee kaksi puuta: "Puu kielletty toi turmion, / vaan ristinpuu toi sovinnon."
Tämä kahden puun välinen jännite on virsirunouden vanhaa perinnettä.
Niinpä se esiintyy antiikin viimeiseksi runoilijaksi sanotun Venantius Fortunatuksen virressä "Nouse mieli, käänny kieli" (93), vaikkakin se kohta puuttuu suomennoksesta.
Virsi alkoi edellisessä, vuoden 1938 virsikirjassa näin: "Mun Herrani Kristus, sä Lunastaja, / sä autuuden elävä lähde." Miksi runomitta on muuttunut ja rytmin eloisuus samalla kadonnut?
Virressä oli alkuaan 11 säkeistöä; määrä väheni nykyiselleen vuoden 1938 virsikirjassa, jossa virsi myös jaettiin kahdeksi.
Kolmesta loppusäkeistöstä tuli virsi "Minä vaivainen, vain mato, matkamies maan" (622).
Virsien 304 ja 622 kuulumista yhteen ei enää ilman muuta huomaa.
Nykyisessä virsikirjassa virren 304 sävelmä on nimittäin saatettu yhdenmukaiseksi virsien 11 ja 313 kanssa. Joukko perättäisiä neljäsosanuotteja vaihdettiin puolinuoteiksi, jolloin runomitta muuttui, tavujen lukumäärä väheni ja säkeistöt niin muodoin lyhenivät. (Virren 622 sävelmä on kansantoisinto samaisesta koraalista.)
Tauno Väinölä
Se suomennettiin vuoden 1701 virsikirjaan eli Vanhaan virsikirjaan, johon muuten tuli yli 40 uutta ruotsalaista virttä.
Tämän kansanomaisen syntiinlankeemus- ja lunastusvirren tekijää ei tiedetä.
Virsi mainitsee kaksi puuta: "Puu kielletty toi turmion, / vaan ristinpuu toi sovinnon."
Tämä kahden puun välinen jännite on virsirunouden vanhaa perinnettä.
Niinpä se esiintyy antiikin viimeiseksi runoilijaksi sanotun Venantius Fortunatuksen virressä "Nouse mieli, käänny kieli" (93), vaikkakin se kohta puuttuu suomennoksesta.
Virsi alkoi edellisessä, vuoden 1938 virsikirjassa näin: "Mun Herrani Kristus, sä Lunastaja, / sä autuuden elävä lähde." Miksi runomitta on muuttunut ja rytmin eloisuus samalla kadonnut?
Virressä oli alkuaan 11 säkeistöä; määrä väheni nykyiselleen vuoden 1938 virsikirjassa, jossa virsi myös jaettiin kahdeksi.
Kolmesta loppusäkeistöstä tuli virsi "Minä vaivainen, vain mato, matkamies maan" (622).
Virsien 304 ja 622 kuulumista yhteen ei enää ilman muuta huomaa.
Nykyisessä virsikirjassa virren 304 sävelmä on nimittäin saatettu yhdenmukaiseksi virsien 11 ja 313 kanssa. Joukko perättäisiä neljäsosanuotteja vaihdettiin puolinuoteiksi, jolloin runomitta muuttui, tavujen lukumäärä väheni ja säkeistöt niin muodoin lyhenivät. (Virren 622 sävelmä on kansantoisinto samaisesta koraalista.)
Tauno Väinölä
Puu kielletty toi turmion,
vaan ristinpuu toi sovinnon.
Sielumme haavat hoidat.
Nimesi tähden minua
nyt auta parannukseen.
Suo, että tunnon vaivoissa
turvaan vain armahdukseen.
Sinua tahdon rakastaa
ja armon voimin vaeltaa,
sinulle elää, kuolla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti