sunnuntai 27. syyskuuta 2009

Calvin ja Luther

Lakatkaa te huolehtimasta!
Tietäkää, että minä olen Jumala.

Ps. 46:11 KR 1992


Uskonpuhdistus alkaa 31.10.1517

Rooman paavin johtamaa kirkkoa kohtasi maanjäristys 1500-luvun alussa. Hän haki tukea maalliselta esivallalta.

Tuon ajan suurin mahti oli Pyhän roomalaisen keisarikunnan ja Espanjan keisari Kaarle V (1500-1558), jota pelkäsivät niin Ranskan kuningas Fransis I kuin Englannin kuningas Henri VIII.

Kaarle V Suuren valtakunnassaan ei aurinko laskenut ja pinta-alaa oli mahtavat neljä miljoonaa neliökilometria.

Valtakunnan armeijan runkona oli peloton ja tappava espanjalainen jalkaväki ja ratsuväki, joille ei kukaan oikein voinut mitään.

Augsburgin tunnustus on omistettu keisari Kaarle V:lle.


Uskonpuhdistuksen katsotaan alkavan siitä hetkestä, kun augustinolainen munkki Martti Luther käveli lokakuun 31, 1517, Wittenbergin linnankirkon ovelle, ja naulasi siihen vasarallaan paperin.

(keskiajan tiedotus oli hieman alkeellisempaa kuin nettiruukun keskustelut...)

95 teesiä paavin anekauppaa vastaan kävi suoraan hermoon ja kansa oli valmis kuulemaan Lutherin sanoman: Kristuksen ansiota ei saa rahalla kaupitella.

Liekit leimahtivat kaikkialla ja saavuttivat pian myös Pariisin, jossa Jean Calvin innostui Lutherin vaikutuksesta kirkkonsa uudistamiseen.


Nämä kaksi, Martti Luther (1483-1546) ja häntä paljon nuorempi Jean Calvin (1509-1564) ovat paavin kirkon uskonpuhdistuksen ytimessä.

Paavi ei siitä ollenkaan tykännyt.

Ei myöskään keisari Kaarle V, joka espanjalaisena oli harras katolinen, mutta ei oikein tykännyt paaveista.



Calvinin oppilaita on enemmän

Calvin ja Luther ovat siis saman ajan lapsia ja saman maanjäristyksen keskuksessa.

Mutta heidän välillään on monia eroavuuksia, jotka näkyvät heidän jälkeensä syntyneiden kirkkojen välisinä eroavuuksina.

Lutherin seuraajia ryhdyttiin kutsumaan luterilaisiksi. Vaikka Martti olisi tahtonut kutsua uudistettua kirkkoa evankeliseksi.

Calvinin seuraajia ryhdyttiin kutsumaan kalvinisteiksi.

Molemmat kirkot ovat voimissaan tänään, luterilaisia on noin 66 miljoonaa (2004) ja kalvinisteja
eli reformoituja noin 75 miljoonaa.

Reformoiduilla on maailman laaja organisaatio eri kirkkojen välillä

World Alliance of Reformed Churches

Luterilaisten keskusorganisaatiota kutsutaan nimellä

Lutheran World Federation

Calvinin porukat ovat siis melkein 10 miljoonaa Lutherin porukoita isompi sakki.

Monet elämän puhtautta ja pyhyyttä varjelevat "puritaanit" muuttivat vainojen takia Englannista ja Hollannista Atlantin yli Amerikkaan, jossa he antavat Uuden mantereen hengelliselle elämälle vahvoja piirteitä.

Skotlannissa syntynyt presbyteerien kirkko järjestäytyy Calvinin ohjeiden mukaan Uuden testamentin ajan tapaan vanhemmiston johtoon.

Metodistien sisällä on jako George Whitefieldin (1714-1770) kalvinistieen ja evankelisiin eli tarkemmin John Wesleyn (1703-1791) edustaman arminianismin ryhmiin.


(mennoniitat ja amish-kansa ovat anabaptisteja)

Jean Calvin vaikuttaa hyvin voimakkaasti myös monien anglo-saksisten uusien hengellisten liikkeiden teologian taustalla.

Näistä Suomessa ovat esimerkkeinä 1800-luvun loppupuolella meille rantautuneet helluntailaisuus ja vapaakirkko.

Nämä eivät kuitenkaan ole kalvinistisia tai reformoituja vaan ovat saaneet Calvinin ajattelusta vaikutteita, joka "maistuu" hengellisesti aivan erilaiselta kuin klassinen luterilaisuus.

meidän tulee suhtautua siis kunnioituksella kalvinisteihin, jotka edustavat Kristuksen kirkon väkevää haaraa.

erityisesti heidän joukostaan haluan mainita Ranskan vainotut hugenotit, joiden historiaa hieman valotin nettiruukussakin. (Amadeus - kaleeriorja)

kaikkialla, missä suvussa on hugenottien juurta, asiaa pidetään mainitsemisen arvoisena ja se tuo kunnioitusta. Näin sekä Sveitsissä, Itävallassa, Sakassa sekä Yhdysvalliossa, jonne Ranskan hugenotteja pääsi karmeita vainoja pakoon.

Etelä-Afrikan Hollannista kotoisin olleet buurit edustavat siellä omaa kalvinismin suuntaansa.

(Buurisotien aikaan Robert Baden-Powell (1857-1941)kehitti pojille koulutusta, josta syntyi sitten partioliike)


Vertailua Calvinin ja Lutherin välillä

ymmärrän, että Herra Jeesus on reformoidun kirkon kuningas ja nämä ihmiset kuuluvat Hänelle.

Tietynlainen surumielisyys kuitenkin valtaa mieleni, kun vertaan Jean Calvinin ja Martti Lutherin elämää ja uskoa.

Surumielisyys näiden asioiden takia, joita tässä kuvaan.

Mutta myös sentähden, että luterilaisuus on niin syvässä kriisissä ja menettämässä keski-Euroopassa sijaansa toisaalta roomalais-katoliselle kirkolle ja toisaalta reformoidulle kirkolle.

Suomessa ne kalliit hunajan pisarat ja hengelliset helmet, joita Martti Lutherin kautta Kristuksen kirkolle annettiin, ovat hukkumassa.

Maailman suurimpiin Martin perintöä edustava Suomen evankelis-luterilainen kirkko on jatkuvien hyökkysten ja repimisen kohteena kansamme keskuudessa.

Esikoislestadiolaisuus on hukannut puhtaan evankeliumin ja kulkee kohti kalvinistisia järkeilyjä.

murheellinen lista on pitkä...

koska Saatana ei voi sietää puhdasta evankeliumia.


Augustinuksen oppilaita


Molemmat uskonpuhdistajat ovat kirkkoisä Augustinuksen oppilaita.

Mutta suhde Augustinukseen oli henkilökohtaisella tasolla hyvin erilainen:

Martti Luther oli matkalla isänsä toivomuksen mukaan kaupunkiin opiskelemaan lakia, kun salama löi hyvin lähelle. "Pyhä Anna, minä rupean munkiksi" säikähtänyt nuorukainen huudahti - ja teki niin.

Luther vietti useita vuosia Erfurtin augustinolaisluostarissa, jossa ei vain luettu suuren kirkkoisän kirjoituksia ja niitä opiskeltu, vaan opetusta myös pantiin käytäntöön luostarisäännön mukaisesti.

Jean Calvinin viereen ei koskaan salama iskenyt ja hän opiskeli lakia, kieliä ja muita humanistisia aineita.

Calvinille Augustinus oli suuri oppi-isä, jonka huikean kirkas äly ja syvällisyys haastoi ja kiehtoi häntä.

tämä ero Martin ja Jeanin välillä on merkittävä, elämän koulu tai pään tieto.



Henkilökohtainen usko

Calvin ja Luther nousivat kumpikin puhdistamaan omaa kirkkoaan, jota paavi johti Vatikaanista. (Ja edelleen johtaa)

Mutta heidän tiensä olivat hyvin erilaiset.

Martti Luther puhuu tornikokemuksesta. Hän oli äärimmäisen ahdistunut, suorastaan neuroottinen, pelkäsi Jumalaa ja vihasi Kristusta.

Hän rukoili ahkerasti, tutki Raamattua ja kirkkoisiä ja liturgioita lakkaamatta, kävi jatkuvasti rippi-isän luona tunnustamassa kaikkia mahdollisia ja mahdottomia syntejä, kuritti itseään, paastosi säännöllisesti ja meni pyhiinvaellusmatkalle kuten käskettiin.

vaan ei saanut omalletunnolleen rauhaa, kunnes hänelle pyhästä Raamatusta välähti Pyhän Hengen vaikutuksesta profeetta Habakukin sana "vanhurskas on elävä uskosta".

Lutherin kuvaus on syöpynyt lähtemättömästi hänen nimeään kantavan kirkon muistiin ja on todistuksena evankeliumin valtavasta voimasta, lain ja evankeliumin erottamisesta oikealla tavalla.

Jean Calvin on tullut kaiketi henkilökohtaiseen uskoon, mutta hän kertoo tästä yhdellä ainoalla ja aika epäselvällä lauseella. Kalvinismin tutkijat riitelevät edelleen siitä, mitä hän oikein tarkoitti.

"Jumala saattoi mieleni oppivaiseksi yllättävällä ja hiljaisella tavalla, mieleni, joka oli kovettuneempi kuin olisi voinut odottaa nuoruuden vuosieni perusteella"

Jean Calvin, Esipuhe Psalmien selitysteokseen 1557


käännökseni on sangen "vapaa" teoksen englantilaisesta käännöksestä:
"God by a sudden conversion subdued and brought my mind to a teachable frame, which was more hardened in such matters than might have been expected from one at my early period of life"

ota tuosta nyt sitten selvä, mitä Jeanilla oli mielessä ja mitä oli kokenut.

mutta selvä on, että hän ei ole joutunut kulkemaan Martti Lutherin hurjaa helvetin pohjien kaluamista, josta evankeliumi hänet sitten niin valtavalla voimalla vapautti, että koko Eurooppa tärisi.


Predestinaatio

Calvin ja Luther olivat kumpikin kirkkoisä Augustinuksen oppilaita.

kun hengen jättiläiset kohtaavat, niin siitä on oksat poissa.

toisaalta Calvinin ja Augustinuksen kohtaaminen, toisaalta Lutherin ja Augustinuksen kohtaaminen, ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat yhä miljoonien kristittyjen ihmisten elämään.

Martti ei päästänyt Augustinuksen kanssa painimaansa asiaa käsistään helpolla, ja kirjoitti elämänsä vaikeimman ja ehkä tärkeimmän kirjan

"Sidottu ratkaisuvalta"

se on niin raju kirja, että luterilainen kirkkokaan ei sitä oikein saa nielaistua.

Calvin ei ollut tietääkseni joutunut painimaan Jumalan kanssa Jaakobin painia, kuten Luther "en päästä sinua ennenkuin siunaat minua".

Hänellä oli ollut helpompi tie varakkaiden sukulaisten maksamalla opintiellä ja arvostettuna lakimiehenä aikansa yhteiskunnassa.

Hän omaksui Augustinukselta täysin ajatuksen perisynnistä - josta nettiruukussakin on joskus hieman ollut puhetta - sekä ajatuksen ennalta määräämisestä.

Predestinaatio tarkoittaa, että ihmisen pelastuminen on niin kokonaan Jumalan käsissä, alusta loppuun, että Jumala määrää ennalta ihmisen pelastukseen.


Calvin omaksui Augustinukselta kolme päälinjaa ja teki niistä järjestelmällisen teologisen kokonaisuuden.

Perustava ajatus on, että jo ennen maailman luomista Jumala on jo tiennyt kaiken alusta loppuun.

1. Jumala on valinnut jo ennen maailman luomista määrätyt ihmiset yhteyteensä. Tämä Jumalan valinta toteutuu ehdottomasti ja täysin riippumatta tämän yksilön omista teoista tai ratkaisuista.

2. Ihminen on täydellisesti ja kokonaan turmeltunut perisynnin tähden. Ilman Jumalan omaa toimintaa ihminen ei kykene ottamaan vastaan pelastusta synnistä, vaikka se hänelle tarjottaisiin.

3. Jumalan armoa on ihmisen mahdoton vastustaa. Ne jotka on ennalta valittu pelastukseen tulevat ennemmin tai myöhemmin saamaan pelastavan uskon Jeesukseen Kristukseen kaikista mahdollisista vastaanpyristelyistä huolimatta.

Entä sitten, jos joku tulee uskoon ja sitten luopuu?

Calvin vastaa, että tuo usko ei ollut aitoa, vaikka näytti siltä. Ne jotka Jumala on valinnut pelastukseen jo ennen maailman luomista eivät luovu.

Onko sitten Jumala määrännyt ennalta jotkut ihmiset pelastukseen ja jotkut kadotuskeen?

Jean Calvin vastaa: on.



Sidottu ratkaisuvalta

Luther luki Erasmus Rotterdamilaisen kirjan "Vapaa tahto" ja vastasi siihen kirjalla "Sidottu ratkaisuvalta" (1525)

Tämä perustuu Efesolaiskirjeeseen
Sillä armosta te olette autuaiksi tulleet, uskon kautta, ja ette itse teissänne: Jumalan lahja se on:

Ei töistä, ettei yksikään kerskaisi.

Sillä me olemme hänen tekonsa, luodut Kristuksessa Jesuksessa hyviin töihin, joihin Jumala meidät on jo ennen vaeltamaan valmistanut.
Ef 2:8-10 Biblia 1776

Luterilainen kirkko opettaa tämän Lutherin ja Augustinuksen (ja Erasmus Rotterdamilaisen) törmäyksen jälkeen että

Jumala on valinnut jo ennen maailman luomista ihmisen yhteyteensä.

Kristitty saa turvata tähän tietoon kaiken kilvoittelun keskellä synnin, perkeleen ja kuoleman uhatessa.

Mutta pelastusvarmuutta ei tule rakentaa ennalta määräämiseen, vaan Kristuksen kärsimiseen, kuolemaan ja ylösnousemukseen.

Calvin puhuu helvettiin määräämisestä.

Luther kiistää tämän ja luterilainen kirkko opettaa, että kadotuksen syynä ovat epäuskoisen omat synnit, Kristuksen tuoman armon torjuminen ja epäusko.


Ahkeria kirjoittajia
Molemmat uskonpuhdistajat olivat ahkeria kirjoittajia, jumalanpalveluksen uudistajia ja myös kirkkomusiikin ja virsien laatijia.

Jean Calvinin pääteos on Institutio Christianae Religionis, jonka ensimmäisen version hän julkaisi maaliskuussa 1536.

Tätä kristillisen uskon ja kirkon uudistuksen kirjaa hän kirjoitti koko elämänsä ajan. Ensimmäisessä versiossa oli kuusi lukua, viimeisessä oli kahdeksankymmentä.

Calvin kirjoitti sitä sananmukaisesti kuumeisesti, peläten kuoleman jo lähestyvän. Teos valmistui 1558. (Calvin kuoli 27.5. 1564)

Calvin julkaisi myös uskonpuhdistuksen kirkolle katekismuksen, joka perustuu paljolti Lutherin Isoon Katekismukseen.


Verivelat

Talonpoikien kapina
Molemmilla uskonpuhdistajilla on myös raskas verivelka, joka mustaa heidän henkilökohtaista muistoaan.

Martti Luther asettui ruhtinasten puolelle ja kehoitti heitä murskaamaan Saksan talonpoikien kapinan.

Sen he tekivätkin niin tehokkaasti, etteivät keski-Euroopan alistetut maanviljelijät useaan sataan vuoteen uskaltaneet vaatia oikeuksiaan.

Sanotaan, että kun talonpoikien armeija oli lyöty, miehiä pantiin riveihin ja kaikkien silmät puhkaistiin.

ja muuta sellaista

että Luther itsekin kauhistui


Miguel Serveton polttaminen

Jean Calvin puolestaan kamppaili uskonasioista espanjalaisen Miguel Serveton (1511-1553) kanssa.

Miguel Serverto on Espanjan Aragoniasta kotoisin oleva monipuolinen lahjakkuus, joka ensimmäisenä kuvasi sydämen vedenkiertoa. Hän harrasti lääketieteen ohella matematiikkaa, tähtitiedettä, maantiedettä (karttojen piirtämistä), lakitiedettä - ja huonoksi onnekseen myös teologiaa.

Järkevänä, rohkeana ja itsenäisesti ajattelevana miehenä Serverto päätyi kieltämään opin Kolminaisuudesta. Hän sanoi, ettei tuo oppi nouse lainkaan pyhästä Raamatusta.

1531 Serverto julkaisi Strassburgissa kirjan De trinitatis erroribus (Kolminaisuusopin harhoista) ja 1532 Dialogorum de Trinitate (keskusteluja Kolminaisuudesta).

Espanjan inkvisitio tuomitsi hänet poissaolevana kuolemaan.

Calvin ja Serverto olivat tutustuneet jo 1546 Lyonissa ja käyneet tietenkin ankaria keskusteluja teologiasta.

Kunnes Calvin väsyi ja lopetti keskustelut.

Serverto lähetti hänelle kaikkiaan 30 kirjettä, jotka katoliset viranomaiset saivat käsiinsä ja vangitsivat hänet 1553 harhaoppisena. Serverto kiisti kirjoittaneensa kirjeet ja onnistui pakenemaan Ranskan inkvisition käsistä. Hekin tuomitsivat hänet kuolemaan poissaolevana - hitaasti polttaen.

Pakomatkallaan Serverto saapui Geneveen ja meni siellä kuuntelemaan Jean Calvinin saarnaa Pyhän Pietarin kirkkoon.

Calvin huomasi Migueolon seurakunnan joukossa ja lähetti sanan viranomaisille, jotka pidättivät hänet kirkossa.

Lokakuun 20. 1553 Geneven tuomioistuin antoi Miguel Servetolle kuolemantuomion - poltetaan roviolla.

Kerrotaan että Jean Calvin ja muutamat muut anoivat, että tuomio muutettaisiin miekalla teloittamiseksi.

Viikkoa myöhemmin, 27.10.1553, Serveto poltettiin Geneven kaupungin reunalla Plateu de Champel nimisessä paikassa.

Rovio oli tehty hänen omista kirjoistaan.


Ennaltamäärääminen kirkoissa
ymmärtääkseni reformoiduissa kirkoissa predestinaatio, oppi siitä että ennen maailman luomista Jumala on jo päättänyt ketkä pelastuvat ja ketkä joutuvat iankaikkiseen kadotukseen, on melko lailla sielunhoidollisessa käytössä.

toisin sanoen uskovia rohkaistaan luottamaan Jumalaan, joka on uskon alkanut ja on sen täyttävä ja vievä perille, kävi miten kävi.

raudanluja pelastusvarmuus!

paitsi että jos uskova heittäytyy syntielämään, niin ei se aikaisempi varma usko sitten ollutkaan aitoa.

sen sijaan että tämän perusteella ryhdyttäisiin jakamaan ihmisiä leireihin, tietyssä mielessä jokainen on kuitenkin yksilönä vastuussa Jumalan edessä.


Etelä-Afrikan valkoiset buurit

Buurit muuten ottivat tästä käytännön johtopäätökset.

Afrikan mustaihoinen väestö on ihmiskuntaa, jonka Jumala on ennen maailman luomista jo sulkenut pelastuksen ulkopuolelle.

He ovat luonnostaan Haamin jälkeläisiä, jotka Nooa kirosi orjiksi:

Ja Noan pojat, jotka läksivät arkista, olivat Sem, Ham, ja Japhet. Ja Ham oli Kanaanin Isä.

Nämä ovat kolme Noan poikaa, ja heistä ovat ne, jotka hajoitetut ovat kaikkeen maahan.

Ja Noa rupesi olemaan peltomiesnä, ja istutti viinamäen.

Ja hän joi viinaa; ja juopui ja makasi peittämättä majassansa.

Koska Ham, Kanaanin Isä, näki hänen isänsä hävyn, sanoi hän sen molemmille veljillensä, jotka ulkona olivat.

Niin otti Sem ja Japhet vaatteen, ja panivat molempain heidän hartioillensa, ja menivät seljittäin, ja peittivät isänsä hävyn. Ja heidän kasvonsa olivat käännetyt pois, niin etteivät he nähneet isänsä häpyä.

Koska Noa heräsi viinastansa, ja sai tietää, mitä hänen nuorin poikansa hänelle tehnyt oli:

Niin sanoi hän: kirottu olkoon Kanaan: olkoon hän orjain orja, hänen veljeinsä seassa.

Ja vielä sanoi: Kiitetty olkoon Herra Semin Jumala, ja Kanaan olkoon hänen orjansa.

Jumala levittäköön Japhetin, ja hän asukoon Semin majoissa, ja Kanaan olkoon hänen orjansa.

1 Ms 9:18-27 Biblia 1776

olemme kaikki varmaan samaa mieltä, että Buurit löivät hieman Afrikan mustaa väestöä Raamatulla päähän.

ja vähän muullakin.

ja että Jeesus Kristus ei ollut heidän kanssaan samaa mieltä.


Toisten tuomitseminen
Buurit luokittelivat kaikki mustaihoiset ihmiset helvettiin meneviksi.

meillä taitaa olla tällainen taipumus.

joskus olen ollut huomaavinani, että luterilaisen kirkon piirissäkin on joitain herätysliikkeitä, joihin kuuluvat tietävät melko tarkkaan, missä Jumalan valtakunnan rajat menevät.

sinä olet ulkona, minä tietenkin sisällä - tyyliin.

välillä tosin vaikuttaa siltä, että he eivät jostain syystä näkisi tai tahtoisi nähdä kovin kauas oman kotiseutunsa ulkopuolelle...

alkaa nykyään olla liikenne toisinpäin, afrikkalaisia lähetyssaarnaajia alkaa kulkea uus-pakanallisessa Euroopassa kertomassa Jeesuksesta!


Predestinaation raamatullinen perusta


mistä tällainen ennalta määräämisen oppi sitten tulee?

kirkkoisä Augustinuksen keksimä?

no Jean Calvin ja Martti Luther oppivat asiaa Augustinukselta

mutta kaikki kolme lukivat Jumalan Sanaa

istuivat apostoli Paavalin jalkain juuressa


Bibliassa tuo ei ole aivan niin selvästi käännetty;

Mutta me tiedämme niille, jotka Jumalaa rakastavat, kaikki kappaleet ynnä parhaaksi kääntyvän, niille, jotka aivoituksen jälkeen kutsutut ovat.

Sillä jotka hän on katsonut edes, ne hän on Poikansa kuvan kaltaiseksi säätänyt, että hän olis esikoinen monen veljen keskellä.

Mutta jotka hän on säätänyt, ne hän on myös kutsunut, ja jotka hän kutsunut on, ne hän on myös vanhurskaiksi tehnyt, ja jotka hän vanhurskaiksi teki, ne hän on myös kunniallisiksi tehnyt.

Mitäs me siis näihin sanomme? Jos Jumala on meidän edestämme, kuka voi meitä vastaan olla?

Joka ei omaakaan Poikaansa armahtanut, vaan antoi hänen kaikkein meidän edestämme, eikös hän myös lahjoita meille kaikkia hänen kanssansa?

Room 8:28-32 Biblia 1776


Mutta me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut.

Sillä ne, jotka hän on edeltätuntenut, hän on myös edeltämäärännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi, että hän olisi esikoinen monien veljien joukossa;

mutta jotka hän on edeltämäärännyt, ne hän on myös kutsunut; ja jotka hän on kutsunut, ne hän on myös vanhurskauttanut; mutta jotka hän on vanhurskauttanut, ne hän on myös kirkastanut.

Mitä me siis tähän sanomme? Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan?

Hän, joka ei säästänyt omaa Poikaansakaan, vaan antoi hänet alttiiksi kaikkien meidän edestämme, kuinka hän ei lahjoittaisi meille kaikkea muutakin hänen kanssansa?

Room 8:28-32 KR 1938

tässä on todella hurja kohta Raamatusta.

mites 1992 komitea selvisi tästä koskesta?

Me tiedämme, että kaikki koituu niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa ja jotka hän on suunnitelmansa mukaisesti kutsunut omikseen.

Ne, jotka hän edeltäkäsin on valinnut, hän on myös edeltä määrännyt oman Poikansa kaltaisiksi, niin että hänen Poikansa olisi esikoinen suuressa veljesjoukossa.

Ne, jotka Jumala on edeltä määrännyt, hän on myös kutsunut; ne, jotka hän on kutsunut, hän on myös tehnyt vanhurskaiksi; niille, jotka hän on tehnyt vanhurskaiksi, hän on myös lahjoittanut kirkkautensa.

Room 8:28-30 KR 1992

Hyvin selvisi, niinkuin on kirjoitettu!

edeltä määrätty

Mitä tähän sanomme?

sanat loppuvat,

joten annetaan Lina Sandell sanoo

virsi 397
Kun on turva Jumalassa,
turvassa on paremmassa
kuin on tähti taivahalla,
lintu emon siiven alla.

Herra seurakunnassansa
aina hoitaa lapsiansa.
Armonsa hän heille antaa,
käsillänsä heitä kantaa.

Käsistä ei väkevistä
mikään heitä irti riistä.
Omakseen hän heidät osti,
kuolemasta eloon nosti.

Milloin murheet heitä kohtaa,
niiden alla Herra johtaa,
ilon, lohdun antaa heille,
uuden voiman uupuneille.

Iloitse siis auttajasta,
Herran kansa, Jumalasta!
Maahan lyö hän vainoojamme,
sanansa on voimanamme.

Käyköön myöten taikka vastaan,
eipä Isä hylkää lastaan.
Herra ohjaa parhaaksemme
kaikki vaiheet päiviemme.

Säk. 1–3, 5–6 Lina Sandell 1855.
Säk. 4 Fredrik Engelke 1873.
Suom. Harpunsäveliä 1886.
Uud. Niilo Rauhala virsikirjaan 1986.



Ne, jotka hän edeltäkäsin on valinnut, hän on myös edeltä määrännyt oman Poikansa kaltaisiksi, niin että hänen Poikansa olisi esikoinen suuressa veljesjoukossa!

(eiköhän siellä siskojakin löydy)

Lakatkaa te huolehtimasta!
Tietäkää, että minä olen Jumala.

Ps. 46:11 KR 1992

5 kommenttia:

  1. Minua on viime aikoina kiinnostanut niin prededstinaatio, valinta kuin vapaa ja sidottu ratkaisuvaltakin ja Lutherin ja Calvinin suhde. Lutherilta on paljon tekstiä suomenkielellä, mutta onko Calvinia käännetty suomeksi? Mistä lähteistä esim. nämä sinun tietosi ovat peräisin? Calvinia on mm. väitetty Lutherin parhaaksi oppilaaksi ja hänen predestinaatio-oppiaan Lutherilta lainatuksi. - Raimo V.

    VastaaPoista
  2. Tämä palsta on kirjoitettu monista eri lähteistä ja sisältää myös omaa pähkäilyäni. En myöskään ole löytänyt Calvinin tekstejä suomeksi, meillähän ei ole reformoitua kirkkoa. Otin tähän verkosta löytämiäni lähteitä ja ne ovat useimmat jo englantilaista käännöstä, ota paremmin osaan kuin saksaa tai ranskaa.

    Predestinaatio on sangen iso kysymys, eikä rajoitu vain uskonpuhdistuksen kirkkoihin.

    Vertailin luonnon valintaa (evoluutio) ja Jumalan valintaa (predestinaatio) toisessa blogissani

    http://mgdeath.blogspot.com/2012/03/natural-selection-and-divine-selection.html

    VastaaPoista
  3. Olen käynyt keskustelua predestinaatiosta yhden steinerilaisen kanssa. Kaikki ismit on tullut käytyä läpi. Itselläni kun ei ole teologista koulutusta olen ehkä ollut siinä hieman ristiriitainen. Mutta tahdon uskoa siihen, että ihminen pelastuu yksin armosta, yksin uskosta, yksin Kristuksen ansion tähden. Kadotus onkin sitten seuraus ihmisen omista synneistä ja ihmisen omaa syytä eli mea culpa. Uskon muuten evoluutioon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Ollitapio ja mukava kuulla siitä, että harrastat teologisia aiheita. Rudolf Steiner on tapaus sinänsä!

      "Tahdon uskoa siihen..." antaa myös kysyä, millä perusteella johonkin tahdot uskoa. Raamatussa kirjoitetaan,

      Jo ennen maailman luomista hän on valinnut meidät Kristuksessa olemaan edessään pyhiä ja nuhteettomia Kristuksesta osallisina. Ef. 1:4.

      Valintaan sisältyy välttämättä se, että toiset otetaan, toiset jätetään.

      Tämä on hurja kysymys, johon Martti Lutherin tärkeä teos tahdon vapaudesta pureutuu niin radikaalisti, ettei hänen nimeään kantava kirkkokaan sitä oikein pysty nielemään.

      Poista
    2. kirjoitat "uskon muuten evoluutioon"
      kehitysoppi elää mielestäni kahdessa muodossa,

      "evolutionismina" joka uskoo siihen, että kehitysoppi on suurelta osin selittänyt ja jatkossa selittää loputkin elämän arvoituksesta (tieteisuskoa toiselta nimeltä)

      tieteellinen kehitysoppi, jota tutkii esimerkiksi evoluutio biologia heittämättä niin laajoja maailmankatsomuksellisia väitteitä kuin "evolutionismi"

      nämä toki kulkevat lähekkäin, mutta ovat eri asia - ihmisen omaksuma uskoon perustuva näkemys luonnon omalakisesta kehittymisestä itsekseen, tieteellinen havainnointi luonnossa ilmenevevästä eliöiden muuttumisesta ja kehittymisestä.

      Poista