Entisiä eläimiä ja Darwin

Megatherium - Iso Eläin (rekonstruktio)

Jotta saisimme hieman irroteltua tästä oman aikamme maailmasta näkemään Jumalan luomakunnan suuruutta, ajattelin ottaa tässä vielä esille joitain todella mielenkiintoisia entisiä eläimiä, joiden fossiileja Charles Darwinin löysi HMS Beaglen matkalla Punta Altasta nykyisen Argentiinan rannikolta etelä-Amerikasta.

Darwin löysi valtavan pääkallon, joka oli miltei kokonainen, sekä kolme kappaletta pääkalloista. Nämä tuotiin muiden löydettyjen fossiilien kanssa laivalla Englantiin vuonna 1936 ja lahjakas Richard Owen (1804-1892) sai ne tutkittavakseen.



Tieteelliseltä nimeltään otus on latinaksi Megatherium - joka tarkoittaa "Iso eläin".

Osuva nimi.

Karvapeitteinen, nelijalkainen kaveri, jolla on hieman muurahaiskarhua muistuttava naama, on suurimpia maankamaralla koskaan eläneistä otuksista.

Aikuinen yksilö saattoi painaa viisi tonnia. Kun otus päätti nousta takajaloilleen, se oli seitsemän metriä korkea.

Tuohon mittaan päästäksemme tarvitsemme kolme tosi pitkää koripalloilijaa seisomaan toistensa olkapäillä ja vielä jää puuttumaan.



onneksi hyypiö oli kasvissyöjä!

kun se nousi takajaloilleen, se kykeni tukemaan itsensä vankkaan häntäänsä ja nautiskelemaan puiden lehtiä.

Suurilla käyrillä kynsillään se otti kiinni oksasta ja sitten oikein onnellisena käytti pitkää kieltään ahmien maittavia lehtiä suunsa täyteen.

Tuon kokoinen karvaturri varmaan vietti aika lailla päiväänsä, tai ehkä yötään, syömällä ja taas syömällä.



Megatherium "Iso eläin" joutui kulkemaan jalkapohjat vinossa, koska nuo isot kaarevat kynnet estivät sitä kävelemästä normaalisti.

Tämä on todettu elukan jättämistä jalanjäljistä, joita on säilynyt etelä-Amerikan maisemissa.

Jotkut ovat arvelleet, että sapelihammas tiikeri olisi saalistanut näitä karvaisia ja varmaan aika hidasliikkeisiä lihakasoja.

Toisten mielestä Megtherium on niin valtava, ettei edes tuo pelottava tiikeri valtavine hampaineen, olisi siihen pystynyt käymään käsiksi.



Nykyisen käsityksen mukaan tämä "Iso eläin" alkaa esiintyä noin miljoona vuotta sitten. Lajin viimeiset yksilöt näyttävät kuolleen sukupuuttoon vain noin 10.000 vuotta sitten.

Biologien lajittelun mukaan tämä valtava eläin - siis mahdollisesti suurin, mikä maanpäällä on koskaan kävellyt ja isompi kuin mammutti tai Afrikan elefantti - kuuluu tuohon meille tuttuun eläinlajiin, joka kertoo meille Jumalan huumorintajusta.

Laiskiaisiin.

"Jättiläimäinen maa-laiskiainen" lienee ilmaus.

Toxodon pääkallo - onpa iso kissa, joka tämän rotan syö!

Darwin löysi myös toisen valtavan kokoisen eläimen pääkallon, jonka Richard Owen tunnisti oikein suureksi jyrsijäksi. Se tunnistetaan nimellä Toxodon.

Koko ajatus muinaisesta eläimistöstä oli uusi ja eräässä mielessä Darwinin löydöt olivat myös löytöretkeä Jumalan ihmeelliseen maailmaan.

Vielä ei tiedetty yhtikäs mitään dinosauruksista, joiden löytäminen oli ja on sellainen ihmetyksen aihe.

Owenia huvitti tuo valtava jyrsijä ja hän sanoi "Ajattele, jos rotat tai jänikset olivat tuon kokoisia - millaisia kuuluisia kissoja liekään ollut noihin aikoihin!"

Armadillon muinainen sukulainen, glyptodontti

kehitysopin arvostelijoille on minusta makupala näissä kuvauksissa, joita tässä wikipediasta käsin tuon luettavaksi.

Darwin löysi Punta Altosta valtaisan 1.5 x 0.6 metrisen kaarevan kilven, jossa varpaan luita oli vielä kiinni. Hän arveli että se on isokokoinen armadillo.

Richard Owen vahvisti tämän ja jättimäistä eläintä kutsutaan hänen antamallaan nimellä Glyptodontti.

Muiden fossiilien perusteella tiedetään nykyään, että sillä oli hännän päässä iso pallo, jota se käytti viuhuvana nuijana vaaraan joutuessaan.

Ehkä sitä vaaraa ei ollut niin kovasti, sillä glyptodontit olivat henkilöauton kokoisia otuksia.



lajin kuvauksessa on kuitenkin mielestäni hyvin tärkeä yksityiskohta kun keskustelemme kehitysopista ja Jumalan luomistöistä.

"Kullakin glyptodontt lajilla oli sille ominainen luinen suojakilpi. Tämän kilven kanssa niillä oli samanlainen suojapanssari kuin kilpikonnilla.

Mutta koska ne eivät kyenneet kilpikonnan tapaan vetämään päätään suojaan sisään, NE KEHITTIVÄT luisen peitteen päänsä päälle."


"Each species of glyptodont had its own unique osteoderm pattern and shell type. With this protection, they were armored like turtles, but unlike most turtles, could not withdraw their heads, so they developed a bony cap on the top of their skull."
englantilainen wikipedia


eläinten kehitystä koskevissa kuvauksissa esiintyy varsin usein tämä ajatus, jota pidetään aivan itsestäänselvänä:

olosuhteet olivat tavalla tai toisella sellaiset, että eläimet kehittivät itselleen siihen tarvittavia ominaisuuksia.

Darwinin ajatus oli, että olosuhteet muovaavat lajeja "valikoimalla" elämän taistelussa parhaiten olosuhteisiin sopeutuvat.

siis eläin on passiivinen, sille tapahtuu muutosta.

mutta jotenkin huomaamatta tästä on tullut aktiivinen verbi, eläin kehittää itselleen ominaisuuksia!



ole hyvä vain - lahjaksi olemme saaneet, lahjaksi antakaa.

ellen aivan väärässä ole, tuollainen kielenkäyttö on yleistä evoluutioteorian pohdinnoissa - ja mielestäni täysin mieletöntä.

eräs kehitysopin yleistymisen mukana tuoma harhaanjohtava ilmaus.

millä ihmeen mekanismilla eläin kehittää itselleen jotain?

jos taas tarkoitetaan, että eläimelle kehittyi kypärä päähän, kun se ei saanut nuppiaan kilpikonnan tavoin piiloon ...

niin kyllä tuokin herättää aivan asiallisia kysymyksiä, että onkohan tämä nyt aivan loppuunasti sittenkään pohdittua.

Hauska yhdistelmä, kokeilu! Macrauchenia (rekonstruktio)

niin, Luojan huumorintaju.

voiko kukaan katsella Darwinin löytämän Macrauchenian kuvaa hymyilemättä leveästi.

Herramme kun on antanut tuolle kolme metriä pitkälle kaverille kamelia muistuttavan kehon - ilman kyttyrää tosin - pitkän kaulan, pienen pään ja lyhyen kärsän.

Satumaisella otuksella on kuitenkin virtahevon tapaan kolmihaaraiset sorkat...

Herra asetti myös sen sieraimet päälaelle. Näin se kaiketi pystyi hengittämään ollessaan vedessä.

Ihmeellinen eläin tunnetaan lähinnä vain Argentiinasta tietyistä geologisista kerrostumista.

Voisimme kutsua sitä Luojan "harjoittelumalliksi" - kokekappaleeksi - ellemme tietäisi geologien mukaan niiden lajin eläneen noin seitsemän miljoonaa vuotta kunnes nekin siinä 10.000 eKr katoavat sukupuuttoon.