keskiviikko 9. syyskuuta 2009

Maitoluola ja uskovaiset

Imettävä äiti. Reliefi roomalaisajalta

Arvostelemme mielellämme tieteen tutkimustuloksia Raamatun näkökulmasta ja tahdomme pitää kiinni siitä totuudesta, jonka olemme lapsesta asti saaneet oppia.

Meidän tulee tietenkin myös arvostella omaa uskoamme ja tutkia sen perustuksia.

paljon teemme sitä opillisissa keskusteluissa ja väännämme kättä kasteen merkityksestä tai armojärjestyksestä tai jostain muusta tärkeästä teemasta.

uskoivaisuuteen kun kuuluu usein, että ihminen on jossain määrin helppouskoinen, ja hänelle voidaan syöttää myös pajunköyttä.

erityisesti kun tarina on yhteisön hyväksymää ja ratifioimaa, pyhää perinnettä.



Beetlehemissä on kaksi erityisesti lapsia synnyttäville naisille merkittävää pyhää paikkaa.

"Efratan tien" varrella on juutalaiselle kansalle tärkeä kanta-äiti Raakelin hauta.

Muistamme profeetan murheelliset sanat "Raakel itkee lapsiaan, kun ei heitä enää ole".

Tätä evankelista käyttää kertoessaan Beetlehemin lastenmurhasta.

toinen on vähemmän tunnettu pieni kappeli aivan Beetlehemin Syntymäkirkon tuntumassa, Maitoluola.


Näin sanoo Herra: Raamasta kuuluu parkuvaisten ääni ja katkera itku; Raakel itkee lapsiansa, ja ei tahdo itsiänsä lohdutettaa lastensa tähden, ettei he ole.

Jer 31:15 Biblia 1776



Beetlehem sijaitsee Juudean vuorimaassa.

Tämä vuoristo on Tethys meren pohjaan muodostuneiden paksujen kalkkikerrostumien poimuttuma. Pintakerrostumat ovat nuorta eoseenistä ja senomaanista kalliota, joka on syntynyt noin 70 miljoonaa vuotta sitten.

Kerrostumissa on kalkkikiven ja dolomiitin lisäksi myös liitukiveä, joka on pehmeän valkoista ja niin pehmeää, että sitä voi kynnellä raapia.

Kuva Bet Guvrinin kelloluolasta

Monille Israelissa kävijöille ovat tuttuja Bet Guvrinin "kelloluolat" joista tätä liitukiveä on muinoin kaivettu.

Jeesuksen syntymäkirkon alla on monia luolia, joissa on asuttu roomalaiseen aikaan.

Kalkkikiveen syntyy veden aiheuttaman eroosion tuloksena paljon luolia. Myös Bet Sahourin paimentenkedolla näytetään luolaa, jossa paimenet jouluyönä perimätiedon mukaan olivat.



Syntymäkirkon vieressä on eoseenisessä kalkkikalliossa hyvin valkoinen liitukiven juonne, joka on näkyvissä luolassa.

Hurskaan paikallisen kansanperinteen mukaan äiti Maria oli imettämässä Jeesus-lasta täällä, kun pisara äidinmaitoa putosi kivelle.

Ruskean harmaa kalkkikivi muuttui tässä kohtaa aivan valkoiseksi.

Ja näin alkoi tämä paikallinen perinne, että jos lapsen synnyttäneellä äidillä on vaikeuksia tuottaa maitoa, hän voi mennä tuohon luolaan ja ottaa hieman valkoista kiveä.

Kotona se sitten jauhetaan ja sekoitetaan veteen tai maitoon, ja näin lääkittynä alkaa äidinmaito virrata!


Maitoluola. Beetlehem

Pyhälle paikalle on sitten rakennettu kappeli, jossa on Jeesus-lasta imettävän Maria äidin kuva ja pieni alttari.

Tällainen on periaatteessa uskova ihminen. Hän uskoo asioita, joille toiset naureskelevat.

Koska ihmisillä voi olla myös perinteistä taipumusta enemmän tai vähemmän uskonnollisuuteen, kuten toisilla on taipumusta materialismiin tai rationalismiin, on uskovan syytä olla tarkkana.

Ei kaikki, mitä hurskaasti kerrotaan ole välttämättä totta.

Tietty annos epäuskoa, asioiden tutkimista ja koettelemista, asioiden tarkastelu Jumalan Sanan valossa, ja rakkaus totuuteen ovat parasta lääkettä sokeaa uskomista vastaan.

Vaikka tiedämme että järki on usein uskon vihollinen eikä tajua uskonasioita, voimme silti sanoa "järki hoi, älä jätä!"


Sydäntäni särkee tuo esikoisten asketismiin liittyvä ajatus, että kodissa ei saa olla kukkia.

Eivät nämä koreudet meidän kynnystä ylitä.

Tämä perinne varmaan on tärkeä osa esikoisten identiteettiä ja erottaa heidät esimerkiksi vanhoillisista tai uudenheräyksen eriseuraisista.

Se on jossain mielessä kuitenkin maitoluolan tapainen perinne, jossa ajatellaan että Jumala on ilonien kun ei kukkia ole kotona.

Pieni Raamatun tutkiminen osoittaisi, että päin vastoin - Jeesus käskee omiaan katselemaan kedon kukkia.

"Katselkaa kedon kukkia!"


a mingetähden te swretta watteista?

Catzocat Cuckaisita kedholla quinga he casuauat/ Ei he töteteghe/ eike kehrä.

Quidengin sanon mine teille/ ettei Salomon caikes henen cunniasans ollut nin watittu/ quin yxi heiste.

Jos nyt Jumala watitze nein pellon rohon/ ioca tenepenä seiso/ ia hoomen heitetän wghnijn/ eikö hen palio enämin teiden site teghe/ o te wähe vskoiset?


Matteus 6:28-30 Agricola 1548



No hyvä, tehdään kompromissi!

katsellaan kedon kukkia kedolla, missä ne kasvavat ja ovat upeampia ja koreampia kuin Salomo kaikessa loistossaan.

ei tuoda niitä tupaan, ettei uskon veli tai sisar saisi pahaa mieltä...



mutta kun kristitylle uskotellaan, että ihmiset ja dinosaurukset ovat eläneet yhtä aikaa..

muistetaan silloin maitoluolaa ja herkkäuskoista ihmistä, joka jauhaa vanhaa liitukiveä juomakseen pyhän perinteen mukaan.

P.S.
totta kai tuollainen usko vaikuttaa tervehtymistä, kuten kaikki kansanparantajat tietävät ja nykyajan lääketiedekin tunnustaa - usko saa aikaan paljon.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti