sunnuntai 6. maaliskuuta 2011
Jumalan suuruus - räjähtänyt aurinko
Kassiopeia A niminen räjähtänyt tähti antaa yhä valoa röntgensäteiden aaltopituudella.
Kerran se oli komea aurinko, joka loisti ylväästi tähtien joukossa omassa Linnunradassamme, vain noin 11.000 valovuoden päässä meidän auringostamme.
Sitten se alkoi kaiketi saada tietoa?
Tieto paisuttaa, mutta rakkaus rakentaa.”
1. Kor. 8:1
Vai mikä sitä paisutti, kunnes se lihosi niin isoksi, että räjähti kerrassaan omaan suuruuteensa!
330 vuotta sitten maapallolla asuvat ihmiset näkivät taivaalla Kassiopeijan kaksois-W kuviossa hyvin hyvin kirkkaan tähden, joka oli tuon räjähdyksen valo - supernova.
Mitäs tästä "ylpistyneestä" auringosta on jäljellä? Maapalloa kiertävä Chandra röntgensäde observatorio sitä on seurannut jo yli 10 vuoden ajan.
No ensinnäkin entistä aurinkoa ympäröi noin 15 valovuoden kokoinen räjähdyspilvi, paineaaltoja, tomua ja pölyä.
Itse aurinko luhistui tuossa paukauksessa kasaan neutronitähdeksi - painovoiman takia sen atomitkin ovat särkyneet ... melkein kuin Raamatussa kuvataan
Herran päivä tulee kuin varas.
Sinä päivänä taivaat katoavat jylisten, taivaankappaleet palavat ja hajoavat.
Silloin paljastuu maa ja kaikki, mitä ihminen on maan päällä saanut aikaan.
Koska tämä kaikki näin hajoaa, millaisia onkaan pyhässä elämässä ja hurskaissa teoissa oltava niiden, jotka odottavat Jumalan päivää ja jouduttavat sen tuloa -- tuon päivän, joka saa taivaat liekehtien hajoamaan ja taivaankappaleet sulamaan kuumuudesta.
Mutta meillä on hänen lupauksensa, ja siihen luottaen me odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus vallitsee.
2 Piet 3:10-13
Chandra observatorio on pannut tosin merkille, että räjähtäneen tähden luhistunut neutroni sydän on viimeisen kymmenen vuoden aikana jäähtynyt hurjasti.
Tähtiä tutkivat tiedemiehet arvelevat, että neutronitähden sisällä entiset atomin osaset ovat sulamassa kitkattomaksi nesteeksi (frictionless neutron superfluid)
Chandra satelliitin vastaaonttimet ovat ensimmäisen kerran löytäneet luonnosta tällaisen neutronitähden, jonka vaiheita voidaan seurata.
Supernova tyyppi Ib, Ic tai II räjähdyksestä syntyvä neutronitähti on särkyneiden toiveiden katu...
se koostuu ainoastaan neutroneista, joissa ei ole mitään sähäköistä varausta. Ne ovat atomiytimen protonia hieman suurempia hiukkasia.
tosin on aika älytöntä käyttää sanaa "suurempi" näin mitättömän pienestä jutusta...
Kaikki tyhjä tila on poissa, aine on mennyt niin kasaan ettei sen kasempaan se tietojemme mukaan voi mennä.
Cassandra A on vain 12 km halkaisijaltaan (teorian mukaan) eli aurinkomme olisi 60.000 kertaa sitä suurempi.
silti sem massa on kaksi kertaa enemmän kuin aurinko. Eipä taida löytyä tuon pallon potkijaa.
laitan tähän kaksi asiaa, joita en itse yhtään ymmärrä kun en ole alan mies:
1.
hirmuisen kuuma neutronitähti ei mene enää tuota pienempään tilaan, koska neutroni ei voi olla yhtä aikaa tilassa ja kvantti-tilassa.
menee yli hilseeni, mutta ymmärrän, että jos olis isompi niin ei oliskaan neutronitähti vaan pelkkä musta aukko, jonka painovoimasta ei edes valo pääse karkuun!
2.
neutronitähden koostumus (matemaatikkojen laskelmien mukaan):
300-500 metriä paksu pinta, jossa on muodottomana entisten atomin osia, hiukkasia, joiden välissä ui elektroneja.
1-2 kilometriä paksu ulompi vaippa, jossa on sikin sokin elektroneja, protoneja ja neutroneja.
9 kilometrin paksuinen sisempi vaippa, jossa on Fermi liuosta ja muutama prosentti Fermi kaasua.
300 metrin paksuinen ydin, jossa saattaa olla kvarkki soppaa.
comprendo? No entiendo!
Vanhempi käännös on herättänyt joidenkin aikamme ihmisten hilpeyttä - he sanovat "eiväthän alkuaineet sula kuumuudesta".
Bibliassa 1776 on aika hyvä käännös vaikka käyttää vieraskielistä sanaa "elementti"
Mutta Herran päivä on tuleva niinkuin varas yöllä, ja silloin taivaat suurella pauhinalla menevät pois, mutta elementit pitää palavuudesta sulaman, ja maa, ja rakennukset, jotka hänessä ovat, pitää palaman ylös.
Että kaikki nämät pitää katooman, minkäkaltaiset tulee teidän silloin olla pyhissä menoissa ja jumalisuudessa:
Niin että te odotatte ja ikävöitsette Jumalan päivän tulemista, jona taivaat tulesta raukeevat ja elementit palavuudesta sulavat?
Mutta me odotamme uusia taivaita ja uutta maata hänen lupauksensa jälkeen, joissa vanhurskaus asuu.
2 Piet 3:10-13 Biblia 1776
Mutta Herran päivä on tuleva niinkuin varas, ja silloin taivaat katoavat pauhinalla, ja alkuaineet kuumuudesta hajoavat, ja maa ja kaikki, mitä siihen on tehty, palavat.
Kun siis nämä kaikki näin hajoavat, millaisia tuleekaan teidän olla pyhässä vaelluksessa ja jumalisuudessa, teidän, jotka odotatte ja joudutatte Jumalan päivän tulemista, jonka voimasta taivaat hehkuen hajoavat ja alkuaineet kuumuudesta sulavat!
Mutta hänen lupauksensa mukaan me odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus asuu.
2 Piet 3:10-13 KR 1938
Alkutekstissä 2 Piet 3:12 kuuluu:
προσδοκωντας και σπευδοντας την παρουσιαν της του θεου ημερας δι ην ουρανοι πυρουμενοι λυθησονται και στοιχεια καυσουμενα τηκεται
2 Piet 3:12
stoikheia - järjestyksessä olevat, elementit
lyso - sulavat, nesteytyvät
kausoo - korkeassa kuumuudessa
...
Mannisen komitea on tässä karauttanut kiveen, sillä "alkuaineet" tuovat mieleen luonnossa olevat alkuaineet.
"jonka voimasta taivaat hehkuen hajoavat ja alkuaineet kuumuudesta sulavat!"
KR 1933
...
KR 1992 sekoilee myöskin tulkinnassaan
"tuon päivän, joka saa taivaat liekehtien hajoamaan ja taivaankappaleet sulamaan kuumuudesta"
.......
Biblia 1776 vetää tällä kertaa voiton tarkkuudessa:
"jona taivaat tulesta raukeevat ja elementit palavuudesta sulavat?"
ja niin minä katselen kuvaa räjähtäneestä aurinkoa, Cassiopeia A - ja kuulen viisaita sanoja neutronitähdestä, jossa elementit ovat korkeassa kuumuudessa sulaneet Fermi liukseksi ja osa kvanttisopaksi.
ja katselen 2 Pieterinkirjeen lukua 3 jakeita 10-13 Herran päivästä.
ja sanon niinkuin Hietanen Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa
"Mää olen niin kauhian hämmästynyt etten mää ittekkä ollenka tier kuin hämmästyny mää ole”,
...
on se vaan ihmeellinen kirja tämä pyhä Raamattu!
Tunnisteet:
2 Piet 3:10-13,
chandra observatorio,
Kassiopeia A,
neutronitähti
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti