Requiem

Sittehä sitä os vasta hyvä ollak, ku os joulu
joka päevä, toisin päevin piäsiäene.
Savo

herää tässä kysymys siitä, että oliskos perä-Pohjolan rengit ja piiat ryhtyneet liian aikaisin levolle?

kuten rengit toivovatkin Erkki Tantun mainiossa piirroksessa

"Sittehä sitä os vasta hyvä ollak, ku os joulu joka päevä, toisin päevin piäsiäene."


http://www.finlit.fi/tietopalvelu/juhlat/


tällaista lohduttavaa opetusta on tarjolla:

"Nokia Missiossa, kuten monessa muussakin ihmiskeskeisessä porukassa keskeistä on ihmiskeskeinen suorittaminen.

Itse ymmärrän tämän näin.

Jumala synnyttää ihmisessä uskon,Kristuksen täytettyyn työhön. Se kuten Kristuksen sovitustyökin on yksin Jumalan työ. Ihminen ei voi lisätä siihen mitään ainoastaan levätä siinä.

Vuosien mittaan olen huomannut, että monista on kovin nöyryyttävää levätä Kristuksen täytetyssä työssä, jotakin pitäisi saada itsekin tehdä. Käydä kasteella, kilvoitella,muuttaa itseään jotenkin paremmaksi.

On kovin vaikeaa vain olla ja levätä.

Jumala muuttaa ihmistä Kristuksen kuvan kaltaiseksi pikkuhiljaa. Se tapahtuu sitä vauhtia kuin se ihmiselle itselleen on parasta, eikä keneltäkään toiselta voi vaatia mitään."

"jorma"


siksi on yllättävää että Uudessa Testamentissa ei ole lainkaan tällaista sinänsä hyvin kaunista ilmausta (sikäli kuin näen oikein)

levätä Kristuksen täytetyssä työssä

.......

toki siellä lepoa luvataan!

Sentähden on Jumalan kansalle yksi lepo vielä tarjona.
Heb 4:9 Biblia 1776

Niin on Jumalan kansalle sapatinlepo varmasti tuleva.
Hep 4:9 KR 1938



mutta älkääs Herran piiat ja rengit ryhtykö ennenaikojanne sapatin lepoon - vaikka kuinka hurskaasti käskettäisiin!

raippoja voipi tulla Isännältä jos ei pahempaakin!



ensinnäkin tuo Heprealaiskirjeen sapatin lepo, saatte levätä töistänne niinkuin Jumala omistaan!

se on futuurissa, tulevaisuudessa.

nyt preesensissä, tässä ajassa ja hetkessä, on ahkeroitava

lue vaikka itse:


Olkaamme siis varuillamme.

Jumalan lupaus, että pääsemme hänen lepopaikkaansa, on vielä täyttymättä, eikä yksikään teistä saa jäädä taipaleelle.

Mehän olemme kuulleet hyvän sanoman aivan niin kuin nuo entisajan ihmiset.

Heille ei kuitenkaan ollut mitään hyötyä sanasta, jonka he kuulivat, koska he eivät sitä uskoneet eikä se näin sulautunut heihin.

Sen sijaan me, jotka uskoimme, pääsemme perille luvattuun levon maahan.

Jumala on siis sanonut:

-- Ja niin minä vihassani vannoin: "Ikinä he eivät pääse minun lepopaikkaani."

Näin hän sanoi, vaikka hänen työnsä ovat olleet valmiina maailman luomisesta asti.

Kirjoituksissahan on seitsemännestä päivästä sanottu: "Seitsemäntenä päivänä Jumala lepäsi kaikesta työstään."

Mutta tuossa toisessa kohdassa sanotaan: "Ikinä he eivät pääse minun lepopaikkaani."



Koska siis on varmaa, että jotkut pääsevät sinne, ja koska ne, jotka muinoin kuulivat hyvän sanoman, eivät niskoittelunsa vuoksi sinne päässeet, Jumala on asettanut uuden määräpäivän, "tämän päivän". Hänhän on paljon myöhemmin Daavidin suulla lausunut edellä mainitut sanat:

-- Jos te tänä päivänä kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydäntänne.

Jos jo Joosua olisi vienyt kansan levon maahan, ei Jumala puhuisi toisesta, myöhemmin tulevasta päivästä.

Jumalan kansalla on siis yhä sapattijuhla edessään.

Se, joka pääsee levon maahan, saa levätä kaikkien töidensä jälkeen niin kuin Jumalakin työnsä tehtyään.

Pyrkikäämme siis kaikin voimin tuohon lepoon, ettei yksikään lankeaisi seuraamaan noiden niskoittelijoiden esimerkkiä ja sen vuoksi jäisi taipaleelle.



Jumalan sana on elävä ja väkevä. Se on terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka, se iskee syvään ja viiltää halki sielun ja hengen, nivelet ja luiden ytimet, se paljastaa sisimmät aikeemme ja ajatuksemme.

Jumalalta ei voi salata mitään.

Kaikki, mikä on luotu, on avointa ja alastonta hänelle, jolle meidän on tehtävä tili.


Hep 4:1-13 KR 1992



Hei Haamul ja ystävät!

tämä koskee myös teitä, niinkuin meitä kaikkia

emme ole vielä sapatin levossa teoistamme

meidän hautajaisiamme ei vielä ole pidetty jossa lausutaan ei vain Pacem - rauha - vaan lopullinen Requiem - anna hänelle leposi.

ja siitä, mitä hyvää teemme tai jätämme tekemättä, on meidän tehtävä Herrallemme tili.

näin on juttu ja voi sitä, joka Jumalan sanan totuuden tahtoo vääristää tai pimittää!



laitetaan vielä Jumalan sanasta pikkusen pökköä pesään, että laiskimukset heinäkasoiltaan ja pumpulipatjoiltaan nousisivat ylös, ulos ja lenkille - ahertamaan Isännän hommissa!


niille, jotka hyvässä työssä kestävinä etsivät kirkkautta ja kunniaa ja katoamattomuutta, iankaikkisen elämän,
Rm 2:7

Sentähden, rakkaat veljeni, olkaa lujat, järkähtämättämät, aina innokkaat Herran työssä, tietäen, että teidän vaivannäkänne ei ole turha Herrassa.
1 Kor 15:58

Mutta niinkuin teillä on ylenpalttisesti kaikkea: uskoa, sanaa, tietoa, kaikkinaista intoa ja meistä teihin tullutta rakkautta, niin olkaa ylenpalttiset tässäkin rakkaudentyössä.
2 Kor 8:7

ollut työssä ja vaivassa; paljon valvonut, kärsinyt nälkää ja janoa, paljon paastonnut, kärsinyt vilua ja alastomuutta.
2 Kor 11:27

ja Jeesus, jota sanotaan Justukseksi; nämä ovat ympärileikatuista ainoat, jotka ovat olleet minun auttajani työssä Jumalan valtakunnan hyväksi, ja he ovat olleet minulle lohdutukseksi.
Kol 4:11

lohduttakoon teidän sydämiänne ja vahvistakoon teitä kaikessa hyvässä työssä ja puheessa.
2 Tess 2:17

emmekä ilmaiseksi syäneet kenenkään leipää, vaan työssä ja vaivassa me ahkeroitsimme yöt ja päivät, ettemme olisi kenellekään teistä rasitukseksi;
2 Tess 3:8