lauantai 18. kesäkuuta 2011

Ussherin kronologia muuten varsin hyvä


Arkkipiispa James Ussherin laatima ja Thomas Guyn Raamattuun ottama ajanlasku maailman luomisesta alkaen on muuten varsin hyvä.

Tuo onneton 4004 eKr on tieteellinen teoria, oppinut arvaus, joka perustui vanhemmilta osiltaan parhaaseen ja ainoaan tunnettuun tietolähteeseen - Raamattuun.

Myöhemmistä historian vaiheista Ussher käytti apunaan kaikkea mahdollista, mitä 1600-luvun kirjastoista löytyi.

Ussherin ajanlasku yleiskuva
Muita vanhan maailman ajoitusmenetelmiä ei tunnettu kuin Raamatun sukuluettelot, ja Ussher teki parhaansa niiden parissa.

Eräänlainen sfinksi Raamattu oli tuohon aikaan, vanha, hiljainen ja vaikuttava. Raamattu oli salaperäinen, täynnä outoja kansojen ja heimojen ja sukukuntien nimiä.

Näistä ei muuten ollut yhtään mitään tietoa.

1800-luvulla alkoi sitten modernin tieteen aika, ja ihmiskunta oppi uusia menetelmiä vanhojen asioiden kaivamiseen esiin, tutkimiseen, ymmärtämiseen kulttuurien historiassa ja myös niiden ajoittamiseen suhteessa toisiinsa ja kristillisen kalenterin vuosina kauan ennen Kristusta.

Tieteellisen geologian synty mullisti täysin Ussherin luomisen kellon, mutta ei niinkään hänen työnsä myöhempiä osia.

Aatamin jälkeiset ajoitukset ovat Ussherin kalenterissa yllättävän hyvin kohdallaan.


Ei tuo vuosi 4004 eKr ole aivan merkityksetön vaikka se harhauttaakin monet uskovat tänään luulemaan, että maailma Raamatun kirjoitusten mukaan on kaikkiaan noin 6000 vuotta vanha.

Eihän Raamatussa niin lue vaan siellä on tuo pirullinen lisäys
1. Ms 1:1 (+)

Huolellinen ja jo noin 200 vuotta kestänyt ihmiskunnan historian tutkimus nimittäin on tuohon tuntumaan neljätuhatta luvulle ennen Kristuksen syntymää asettanut varsin merkittävän asian - korkeakulttuurien nousun tällä planeetalla, kaupunkien rakentamisen alkamisen ja kirjoitustaidon keksimisen.


Juuri kuten Raamattu kertoo, tämä tapahtuu Sinearin maassa, jossa savitiilistä ruvetaan rakentamaan taloja kaupungin taloa.

Ei Kanaanin maan kivitaloja, sillä täällä ei savesta ole rakennettu paitsi Jerikon luona.

Baabelin torni ymmärretään nykyään täysin todellisena asiana, sumerilaisten ja babylonialaisten "taivas torneina" joita myöten jumalat astuivat taivaastaan katsomaan ihmisiä ja palasivat takaisin ylös.

ziqqurrat heidän kielellään, näitä on vielä pystyssäkin Irakissa yhä tänään.

jonkun vaan piti mennä katsomaan!


Koko maailma käytti samoja sanoja ja puhui yhtä kieltä.

Kun ihmiset siirtyivät itään, he löysivät Sinearin maasta tasangon ja jäivät sinne asumaan.

Ja he sanoivat toisilleen: "Tehkäämme tiiliä ja polttakaamme ne koviksi." He käyttivät savitiiltä rakennuskivenä ja asfalttipikeä muuraamiseen.

He sanoivat: "Rakentakaamme itsellemme kaupunki ja torni, joka ulottuu taivaaseen asti. Sillä tavoin saamme mainetta emmekä myöskään hajaannu yli koko maan."
1 Ms 11:1-4 KR 1992


Katsotaan koko maapalloa ja sen asukkaita, ei vain Lähi-itää, Raamatun kotimaata.

Njah

Ei löydy vanhempaa kaupunkikulttuuria ja kirjoitustaitoa.

Ruvetaanko riitelemään? Ai että Kiinassa Keltaisen joen kulttuuri, Intiassa Hindus joen kulttuuri? Vai meinaatko jotain kauko-Idän kulttuuria Burmassa tai indo-Kiinassa?

Ai että keski-Amerian Mayat?

Njah.

Väitellään vaan, tykkään siitä että totuus käy esiin.

Kyllä se sieltä Sinearin tasangolta, Sumerista, etelä-Irakista, alkoi.

kuten Raamattu kertoo

siinä neljännen vuosituhannen kuluessa, tieteellinen ajoitus vaihtelee ja siitä kovin oppineet riitelevät, mutta noin suurin piirtein.

Siis tuo 4004 ei ole aivan turha lukema, vaan jotain kovin merkittävää tuolloin alkoi tapahtua koko maailman historiassa.

Siitä eteenpäin Ussherin ajoitus on varsin hyvä.

Ottaen huomioon, että se perustuu vanhemmilta osiltaan vain yhteen lähteeseen.

Jumalan Sanaan.

joka on totuus!

2 kommenttia:

  1. Kiitos , mielenkiintoisesta jutusta. Kiitos myös viimeisestä: runsas vuosi sitten loit mieleenpainuvasti Savonlinnan Torstai-kuorolaisille raamattua ja arkeologian löytöjä yhdistäen lyhyen maailman historian. Siunausta työllesi.

    Rainer Takanen

    VastaaPoista
  2. Hei Rainer ja kiitos teille käynnistänne, muistan kuinka täällä Rockefeller museossa joku kysyi laulustanne jälkeenpäin, se oli niin kaunista ja harvinaista näissä juhlavissa halleissa!

    VastaaPoista