 |
| Tulip - floriade canberra kuva wikimedia commons |
nimimerkki tyhmelin on s24 keskusteluforumilla useammassa puheenvuorossaan viitannut esikoislestadiolaisen uskonkäsityksen yhteydessä Sveitsin ja Ranskan uskonpuhdistukseen, Ulrich Zwinglin ja Jean Calvinin ympärille keskittyneeseen reformaatioon. Jossain hän käytti ilmausta "salakalvinilaisuus".
Tämä on varsin hurja väite, koska saarnaajilla on "luterilainen puolustuslinja", jota nyt ehtoollisen asiassa on taas tuotu esiin: Huss - määriläiset - Luther - Laestadius.
Tämä linja on monessa suhteessa tärkeä ja pitää paikkansakin, mutta historia on tietenkin paljon monimutkaisempi kuin tämä antaa käsittää. Saarnaajien tarkoituksena on vahvistaa esikoislestadiolaisen opetuksen apostolista ja aito-luterilaista luonnetta sekä pysymistä rovastin kautta annetussa sanomassa.
Kalvinismin lipun nostaminen esiin tässä on outo ja merkillinen sotatoimi, joka iskee asian ytimeen - onko esikoisuus todella niin luterilainen herätysliike kuin saarnaajat sitä marttyyri Hussista alkaen sanovat.
Tshekkiläinen pappi Jan Hus syntyi 1369 ja hänet poltettiin Konstantsan kaupungissa kesäkuun 6. 1415.
Sidottu ratkaisuvalta
Kalvinismiin viitatessaan tyhmelin nostaa esiin tuossa kirkkokunnassa vaikuttavan hyvin perustavan opetuksen pelastuksesta - Jumala on valinnut ihmiset jo ennen heidän syntymäänsä pelastukseen tai kadotukseen.
Ennaltamääräämisoppi, predestinaatio, on kalvinistisen kirkon sydämessä.
Toinen kalvinistinen opetus, jota tyhmelin ehkä ajattelee, on esikoislestadiolaisuudessa asuva järkevä käsitys ehtoollisesta muistoateriana, jossa ei saada syntejä anteeksi.
Luther opettaa raamatullisesti "yksipuolista predestinaatiota" eli että Jumala on valinnut jo ennen maailman perustamista ihmiset pelastukseen.
Mutta kun ajattelemme Lutherin näkemystä, se ei oikeasti eroa paljon "kaksipuolisesta" predestinaatiosta, sillä jota ei ole määrätty pelastukseen on epäsuorasti määrätty kadotukseen.
Martti Luther paini tämän asian kanssa aivan tosissaan ja kirjoitti vuonna 1525 kirkkohistoriallisesti ja teologisesti merkittävän pommin väittelylssä Erasmus Rotterdamilaisen kanssa, jonka nimi on "Sidottu ratkaisuvalta" de servo arbitrio
voiko ihminen itse ratkaista käänthyvänsä Jumalan puoleen? Vai onko ihmisen ratkaisuvalta sidottu ja vain Jumala voi pelastaa - jos tahtoo.
Kirja on niin väkevä, ettei luterilainen kirkko sitä ole koskaan kyennyt täysin nielemään.
Ennaltamääräämisoppi, predestinaatio, on kalvinistisen kirkon sydämessä.
Toinen kalvinistinen opetus, jota tyhmelin ehkä ajattelee, on esikoislestadiolaisuudessa asuva järkevä käsitys ehtoollisesta muistoateriana, jossa ei saada syntejä anteeksi.
Luther opettaa raamatullisesti "yksipuolista predestinaatiota" eli että Jumala on valinnut jo ennen maailman perustamista ihmiset pelastukseen.
Mutta kun ajattelemme Lutherin näkemystä, se ei oikeasti eroa paljon "kaksipuolisesta" predestinaatiosta, sillä jota ei ole määrätty pelastukseen on epäsuorasti määrätty kadotukseen.
Martti Luther paini tämän asian kanssa aivan tosissaan ja kirjoitti vuonna 1525 kirkkohistoriallisesti ja teologisesti merkittävän pommin väittelylssä Erasmus Rotterdamilaisen kanssa, jonka nimi on "Sidottu ratkaisuvalta" de servo arbitrio
voiko ihminen itse ratkaista käänthyvänsä Jumalan puoleen? Vai onko ihmisen ratkaisuvalta sidottu ja vain Jumala voi pelastaa - jos tahtoo.
Kirja on niin väkevä, ettei luterilainen kirkko sitä ole koskaan kyennyt täysin nielemään.
Kaunis nimitys kalvinismin perustaville opinlauseille, tulip, tarkoittaa suomeksi kukkaa, tulppaania.
Lyhenne tulee englanninkielestä
Total Depravity (also known as Total Inability and Original Sin)
Unconditional Election
Limited Atonement (also known as Particular Atonement)
Irresistible Grace
Perseverance of the Saints (also known as Once Saved Always Saved)
Vapaasti kääntäen
- Ihminen on totaalisesti langennut syntiin, perisynti
- Ihmisen valinta pelastukseen ei riipu ihmisestä itsestään
- Osittainen syntien sovitus
- Armon vastustamaton voima
- Valittu ei voi langeta, kerran pelastettu aina pelastettu
tyhmelin viittaa esikoisten opetuksen kohdalla etenkin kahteen kohtaan
U kenet on pelastukseen valittu - tässä kristillisyydessä - hän pelastuu riippumatta hänen taustoistaan ja muusta. lähetystyö, evankeliointi on joutavaa, Jumala hoitelee asian itse.
P kun on tähän kristillisyyteen tullut ja armon käsittänyt, perille taivaaseen päästään pysymällä pelastettujen joukossa. Joka lähtee pois, tuomitsee itse itsensä, eikä ole koskaan oikeasti kuulunut valittujen joukkoon.
Opilliset keskustelut ovat hankalia, koska niiden taustalla on Kristuksen kirkon 2000 vuoden historia ja valtava määrä keskustelua oikeasta opista, joka on repinyt kristikunnan moneen kappaleeseen.
Lestadiolaisuuden kaiketi 19 eri haaraan, jos oikein muistan, vetovoimaisen saarnaajan alkaessa korostaa jotain pelastuksen kannalta olennaista yksityiskohtaa (tai muuten vetäessä väkeä puoleensa).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti