lauantai 14. helmikuuta 2009
Kristus ja saamelaiset
Saamelaisten kansallisliike on Pohjoismaissa tietynlaisessa uskonnollisessa tienhaarassa.
Valkoisen miehen uskonto - kristinusko - koetaan monistakin syistä kulttuuri-imperialismiksi.
Alkuperäiskansan kiusauksena on etsiytyä takaisin vanhan pakanuuden omaleimaiseen kulttuuriin tapoineen ja aidosti saamelaisine perinteineen.
Laestadiuksen äiti oli saamelainen ja lestadiolainen herätys kosketti tätä vanhaa Kalotin kansaa syvältä.
Evankeliumi ei ainoastaan vapauttanut synnistä ja syyllisyydestä, vaan anteeksiantamisen julistamisen jumalallinen armolahja teki jokaisesta kristitystä Jumalan lapsen, papin vertaisen julistajan.
Kansallinen itsetunto nousi ja ylilyöntinä tunnetaan tuo Kaaressuvannon kapina, jossa yltiöpäiset uskovaiset tahtoivat oikein käytännössä toteuttaa Jumalan tahtoa ja tuhota viinakauppaa.
Saamelaisten parissa on nykyään voimakasta kristinuskon vastaisuutta ja vieroksuntaa, alistetun ja syrjityn vähemmistökansan vastarintaa Norjan, Suomen ja Ruotsin mahtavien valtiokirkkojen voimaa vastaan.
Saamelaisten itsenäisyyspäivä on helmikuun kuudes, jolloin Trondheimissa pidettiin ensimmäinen yleissaamelainen kokous.
Kirjoitin toisella palstalla Yhdysvaltain mustan väestön orjuuden ajasta ja siitä, kuinka Kristus oli heidän keskellään.
Afrikasta tuodut orjat olivat valkoisen kulttuurin voimakkaan painostuksen kohteena.
Mustia kiellettiin puhumasta omia afrikkalaisia kieliään, ja heidän vanhat heimouskontonsa ja tapansa kiellettiin.
Afrikkalaisista orjista tehtiin väkisin kristittyjä ja heidän kokouspaikoilleen asetettiin penkkejä, etteivät he jumalanpalveluksen aikana alkaisi hyppiä ja tanssia vanhaan tapaan.
Kristityt valkoiset orjuuttajat murskasivat mustien oman kulttuurin - tai ainakin yrittivät tosissaan niin tehdä.
Sen sijaan että nämä orjat olisivat pyrkineet pitämään vanhaa uskontoaan ja kulttuurian yllä tai palaamaan siihen, he toivat oman taustansa pohjalta aineksia valkoisen miehen uskontoon, jonka he omaksuivat.
Nämä ovat varsin monimutkaisia kuvioita, mutta todellisuudessa valkoisen miehen Raamattu alkoi elää heidän keskellään ja he omaksuivat sydänjuuriaan myöten julistuksen Israelin Jumalasta, joka johti kansansa pois orjuudesta.
Exodus! se soi yhä vapauden marssina ja lauluna reggae musiikin idolin, Bob Marleyn, laulussa suurella voimalla.
Yli Jordan virran, vapauteen!
Ja käsitys Jumalan oikeudenmukaisuudesta pureutui mustan orjuutetun väestön sydämiin, hekin ovat Jumalan luomia.
Rikas hengellinen kulttuuri yhdisti vanhaa afrikkalaista kulttuuria ja uutta länsimaista uskontoa - jonka juuret ovat kaukana Välimeren itärannalla. Luvattu maa!
Swing down, sweet chariot!
Jos saamelaiset päättävät pyrkiä takaisin kivikauden juuria omaavaan pakanuuteensa, sen ajan maailmankatsomukseen ja henkien palvontaan, shamanismiin ja taikarumpuihin, heistä tulee nopeasti kuriositeetti - ihmiskunnan sivistyksen voimavirtojen reunalla oleva omituinen ilmiö, joka ehkä kiehtoo ranskalaisia eksoottisen Lapin kaipaajia.
Amerikan mustat näyttävät oikean tien sen tähden, että Jeesus Kristus on totuus!
pakanuus on pimeyttä ja harhaa ja pahojen henkien palvontaa. Miksi sinne mennä kusetettavaksi oman kansallisidentiteetin luomiseksi??
Yhdysvaltain mustien orjien keskuudessa tapahtui ihme - Jeesus tuli heidän maailmaansa todellisena pelastajana ja vapauttajana ja rakensi heille todellisen ihmisarvon, jota valkoinen orjapiiskuri ja raiskaaja ei kyennyt murtamaan.
Vanhaa, aitoa afrikkalaista kulttuuriaan he toivat sitten tähän Jeesuksen valtakuntaan rakennusaineena, josta syntyi mitä ihaninta rukousta ja laulua ja koko länsimaiseen sivistykseen syvällisesti vaikuttaneita virtauksia.
He eivät jääneet unelmoimaan Afrikan mustista piruista vaan lähtivät Jeesuksen seuraan - ja tänään erään orjan jälkeläinen on Yhdysvaltain ensimmäinen musta presidentti.
Amerikan mustien merkitys kansainväliseen kulttuuriin ja sivistykseen ja politiikkaan on yleisesti tunnustettu ja itsestään selvä. Vain joku typerä ranskalainen mainitsee "rusketuksesta" eikä sama tyyppi pidä suomalaisesta ruoastakaan.
Kääntymällä Kristuksen puoleen saamelaiset voivat tuoda omasta kansallisesta kulttuuristaan, sen ikivanhoista juurista, tärkeää ja rakentavaa ainesta ihmiskunnan suuriin elämänvirtoihin.
Sen sijaan että jäisivät oudoiksi Lapin menninkäisiksi ja maahisten palvelijoiksi jonnekin sivilisaation reunoille, he voivat joiuilllaan löytää tiensä nykyajan ihmisten sydämiin.
Kuka tietää mitä kaikkia kulttuurin ja ympäristön ja Pohjolan elämän aarteita Jeesus voikaan ammentaa saamelaisten kauniista ja luonnonläheisestä kulttuurista kaikkien kristittyjen ja koko ihmiskunnan iloksi?
Tähän liittyy vielä tietty kirkkopoliittinen kommentti.
Saamelaiset ovat lestadiolaisuuden vaikutuspiirissä ja monet ovat sieltä löytäneet kodin.
Vanhoillisuus on suomalainen lahko, josta pidetään jääräpäisesti kiinni. Kuka saamelainen on vanhoillinen olkoon!
Uusheräys on kirkollistunut ja laimistunut. Kuka saamelainen on uusheräyksen piirissä olkoon!
Norjassa vaikuttaa Lutheria ja toisaalta Laestadiusta painottavia suuntia. Kuka niihin kuuluu kuulukoon.
Minä suosittelisin saamelaisille läheistä tuntumaa esikoisiin.
He eivät ole lyöneet vanhoillisten tavoin kirjoihin ja kansiin harhaoppeja ja luoneet kirkkoa paljon tiukempaa ja kulttuurisidonnaisempaa Rauhan yhdistystä, josta helvetin uhalla ei saa lähteä.
Kun Herra herättää näiden nykyisten vallanhaluisten poliitikkojen rinnalle Lapin wanhimpia, jotka kunnioittavat Jeesusta, siellä on silloin joustavuutta ja samalla lujuutta, joka antaa saamelaisillekin mahdollisuuden olla mitä ovat.
Saamelaisia, jotka uskovat elävään Herraan Jeesukseen.
Tunnisteet:
esikoislestadiolaiset,
laestadius,
saamelaiset,
saamelaisten uskonto
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Poistin pyynnöstä tästä tekstistä kaksi saamelaisia henkilöitä esittävää kuvaa.
VastaaPoista