Essut ja moravialaiset

Kristus on voittanut, seuratkaamme Häntä! Moravian kirkon, Unitas Fratrum, sinetti lasi-ikkunassa

"Minulla on myös muita lampaita, jotka ei ole tästä lammashuoneesta: ne pitää minun myös tänne saattaman: ja he saavat kuulla minun ääneni; ja pitää oleman yksi lammashuone ja yksi paimen."

Jeesus

Kirjoitan tähän hieman ankarasti, koska Johanneksen evankeliumin 10 luvun alku on joidenkin essujen parissa kovin eksklusiivisessa käytössä - "me tiedämme, missä on lammashuoneen ainoa ovi ja kuka sitä vahtii. Kaikki muut ovat varkaita ja ryöväreitä. Vain me olemme Jeesuksen omia lampaita, muut ovat kadotetut".

Kirjoitan tähän hieman ankarasti, koska ollaan oikein suomalaisten saarnaajien puolelta nostamassa tätä "vain me" oppia tukevaa opetusta. matkalla kohti SRK tyyppistä kristillistä lahkoa.

Kirjoitan tähän hieman ankarasti, mutta tarkoituksenani on nostaa silmät kohti toisella tavalla määkiviä Jeesuksen lampaita, jotka voisivat olla rohkaisuksi ja esimerkiksi myös esikoislestadiolaiselle herätykselle Pohjoismaissa ja USA:ssa.



Kiirunan Beetlehemin opin rakentelijat katselevat etenkin Euroopan kirkkohistoriaa aivan tietystä näkökulmasta. Muun maailman kirkot jäävät siinä vielä enemmän taka-alalle.

Heidän mukaansa, vaikka he eivät niin sano, Jeesus puhui melkoista pötyä kun sanoi

"Mutta minä myös sanon sinulle: sinä ole Pietari, ja tämän kallion päälle tahdon minä rakentaa minun seurakuntani, ja helvetin portit ei pidä häntä voittaman."
Matteus 16:18 Biblia 1776

Nämä Kiirunan Beetlehemiä opettavat saarnaajat sanovat, että Jeesus erehtyi. Liittyvät siinä vihaisen Lutherin sanoihin, ettei Rooman kirkko ole mikään kristillinen kirkko.

"Rakensit, Jeesus, Pietarin istuimelle kirkon, ja helvetin portit ovat sen voittaneet - kukaan ei voi sieltä paavin kirkosta pelastua."

Tuhat miljoonaa ihmistä ja risat, jotka Jumala olisi tahtonut antaa Jeesuksen valtakuntaan ovat hukassa ja eivät ole oikeasta ovesta lammashuomeeseen nämä menneet.


Nämä opettajat kertovat sitten, että pimeässä hengellisessä yössä on joitain valoja välähdellyt.

On hyvin mielenkiintoista, että tällainen elävän uskon lista sisältää ensin tyypin nimeltä Jan Hus. Sen jälkeen Martti Luther itse ja sitten hypätäänkin jo Ruotsin Lapin valon syttymiseen.

Etsikkoajat ovat kansakunnille tulleet ja menneet, nyt Herra Jeesus hoitelee enää ainoata uskollisten laumaa, pientä esikoisten lammashuonetta Pohjolan perillä, vähän Norjassa, pohjois-Ruotissa ja vähän enempi Suomemme raukoilla rannoilla.


Tähän Ruotsin Beetlehem oppiin liittyy järkyttävä itsetyytyväisyys, "meillä on asiat hyvin" ja sen kanssa vielä järkyttävämpi välinpitämättömyys ihmiskunnan kohtalosta.

riittää, että minä pelastun ja olishan se mukava jos puoliso ja lapsetkin pysyisi tässä meidän kristillisyydessämme, eikä paha maailma viettelisi pois epäuskoon, syntiin ja kadotukseen.

kuten sanottu, kirjoitan ankarasti ja kaikki ne, joita tämä ei koske olkoot tukenani, että on niitä, jotka näin ehkä tiedostamattaan uskonelämänsä ovat rakentaneet.

kotoisaksi ja mukavaksi lammashuoneeksi, jossa ei tartte kuin määkiä muiden lampaiden kanssa tutulla äänellä, "shibbolet, meikäläisiä on, ei ole kravattia"


Jumalan Sanassa on pirteä ohje

"Kirvoita itses niinkuin metsävuohi pois käsistä, niinkuin lintu pyytäjänsä käsistä.

Mene laiska myyriäisen tykö, katso hänen menoansa ja opi.

Vaikka ei hänelläyhtään hallitsiaa, teettäjää ja isäntää ole,

Kuitenkin valmistaa hän elatuksensa suvella, ja koo ruokansa eloaikana.

Kuinka kauan sinä laiska makaat? koskas nouset unesta?"


Sananlaskut 6:5-9 Biblia 1776



Jeremia 48:10 sanoo Moabin tuhoamisesta varsin vauhdikkaasti:

"Kirottu olkoon, joka tekee Herran työn laiskasti, ja kirottu olkoon, joka miekkansa antaa lakata verta vuodattamasta."

Essut saattavat sydämissään ajatella, emmehän me Herra työtä laiskasti tee.

Katsokaa nyt Porin rukoushuonetta!

Ja millainen Herran huone onkaan Lahdessa!

Omin käsin, omilla rahoillamme ja työllämme me olemme tämän tehneet.

Vaan ettei Jeesus sanoisi nuhdellen "mitä erinomaista te siinä teette, eivätkö Jehovan todistajatkin tee samoin"


On todella hienoa havaita, että Jan Hus (1372-1415) mainitaan usein essujen parissa kun puheena ovat elävän kristillisyyden vaiheet tässä pahassa pimeässä paikassa.

Hänen elinaikanaan oli läntisessä Euroopassa vain yksi kirkko, jota katoliseksi eli yleiseksi kutsumme. Idässä oli toinen kirkko, jota puhdasoppiseksi eli ortodokiseksi kutsumme.

Lännen kirkon johtaja oli Rooman piispa, jota paaviksi kutsumme (papa, isä).

Idän kirkon johtaja oli Konstantinapolin patriarkka, "kantaisä".

Venäjän kirkko oli tuolloin syntymässä, Kievin Olga oli kääntynyt kristityksi 945 ja 988 koko Kiev Vladimir Suuren johdolla. Moskovan patriarkaatti alkoi 1325 kun Pietari Metropolitan asettui sinne. 50 vuotta ennen Husin syntymää.



Jan Hus oli katolinen pappi ja oman kirkkonsa uskon puhdistaja, joka tahtoi Böömin ja Moravian alueella uudistaa kirkon elämää.

Hänen ohjelmajulistuksensa oli varsin lähellä noin sata vuotta myöhemmin vaikuttaneen nuoren Lutherin teesejä.

Ihminen pelastuu yksin armosta ilman lain tekoja.

Jumalanpalvelus eli messu tulee pitää kansankielisenä.

Herran pyhä ehtoollinen tulee antaa molemmissa muodoissa, leipä ja viini, eikä vain leipä.

Aneiden kauppaaminen on lopetettava.

Oppi kiirastulesta, johon anekauppa perustuu, ei ole Raamatullinen ja on hylättävä.


Jan Hus vaikutti nykyisen Tshekkien tasavallan alueella. Rooman paavi sai näistä kuulla ja yhdessä kuningas Sigismundin kanssa ryhdyttiin vastatoimiin.

Koska yleinen kirkko ei ottanut vastaan Jan Husin reformia, hän perusti "Moravian kirkon", josta tuli tshekeille myös kansallinen symboli.

Taistelu katolisia ja nousevaa Itävalta-Unkarin voimaa vastaan, voimakas kansallismieli ja rakkaus Jeesusta Kristusta kohtaan muodostivat väkevän virran.

Kuningas Sigismund teki pahan mokan mielyttääkseen paavia.

Hän kutsui Jan Husin muka suojeltuna Konstanzin kirkolliskokoukseen puolustamaan oppejaan, ja siellä Hus otettiin kiinni, tuomittiin harhaoppisena ja poltettiin roviolla heinäkuun 6. 1415.

Jan Husin polttaminen roviolla 6. heinäkuuta 1415
Spietzer kronikka 1485

Tästä katalasta petoksesta näet Tshekit syttyivät kytevästä suopalosta täyteen kulovalkeaan, kansa nousi kuningas Sigismundia ja paavia vastaan.

No. Kun kansa nousee niin kunnon kunkku tietenkin lähettää armeijan pistämään asiat taas kuntoon.

Vaan kuinkas kävi?

Herra antoi husilaisille voiton!

Tshekkien historia on aivan huikeaa ja Jumalan Sana on ollut ja on siellä keskeisessä asemassa.

Kunkulle kävi huonosti ja paavi joutui antamaan moravialaiselle kirkolle oikeudet toimia Böömin ja Moravian alueella.

Jan Hus oli poltettu tuhkaksi, mutta Jumalan Sana jatkoi voittokulkuaan. Husin opetusten mukaan tämä kansallinen kirkko eli seuraavat parisataa vuotta.


Martti Lutherin ja Jean Calvinin ympärille kehittyneet protestanttiset liikkeet saivat paikallisten ruhtinaiden tuella jalansijaa Euroopassa 1500-luvulla.

Puhtaan evankeliumin sana Jeesuksen armosta ja lain oikeasta käytöstä levisi kulovalkean tavoin paavin johtamassa kirkossa yli koko Euroopan, aina Italiaa ja Espanjaa ja Ranskaa myöten.

Eihän näin voinut jatkua. Sallisiko tämän maailman ruhtinas, että puhdas Jumalan Sana raikuu läpi Euroopan vapauttaen syntiset lain taakoista ja synnin kuormasta Kristuksen veressä ja pyhässä nimessä?

Vastauskonpuhdistus iski suurella voimalla ja hävitti jesuiittojen johdolla evankeliset liikkeet etelä-Euroopan maista ja Ranskasta.

Kamppailu kävi todella likaiseksi ja syttyi 30-vuotinen sota, eräs pahimmista taisteluista Euroopassa ennen oman aikamme maailmansotia (1618–1648).

Hapsburgien valtakunta Kaarle V Suuren aikana
Moravia keskellä oikealla

Näiden pyörteiden keskellä mahtavat Hapsburgit saivat Tshekissä vallan ja Jan Husin moravialainen kirkko tuhottiin, roomalais-katolinen Trenton konsiilia tunnustava kirkko otti voiton.

1600-luvun loppupuolella moravialaiset olivat vainojen kohteena. Monet muuttivat muualle, etenkin vapaamieliseen Hollantiin tai aina Amerikkoihin asti.

Mutta jotkut jäivät asumaan Böömiin ja Moraviaan, mutta painuivat maanalaiseksi vainotuksi kirkoksi, kokoontuen kodeissa ja metsissä salaa Jumalan Sanan ääreen.


On muuten varsin mielenkiintoista, että vanhat ortodoksian juuret vaikuttavat Jan Husin kirkossa.

Tshekit asuvat lännen ja idän kirkkojen rajamailla ja Hus piti monia ortodoksian ajan perinteitä hyvinä.

Näin moravialaiset esimerkiksi lukevat Nikaian-Konstantinapolin uskontunnustuksen ilman filioque lisäystä Pyhää Henkeä koskevassa kohdassa.


No nyt tämä Kristuksen "ainoan oikean lammashuoneen" opettajaksi tahtova saarnaaja sanoo:

"Rakas Jeesus, kolmekymmentä vuotinen sota? Kun meillä tässä kristillisyydessä ajatellaan, että se hyvän ja pahan tiedon puu sinne Golgatalle jätettiin ja vain tämä elämän puu, joka olet sinä, on tarpeellinen"

Jeesus kysyy rauhallisesti "etkö sinä sitten muista koulusta jotain 30-vuotisesta sodasta?"

saarnaaja raapii hetken päätään ja sanoo sitten "ai niin, eikös ne käyttänyt siellä näitä suomalaisia hakkapeliitta renkaita, Nokian renkaita?"

Jeesus vastaa hänelle "hieman sinne päin"

Saarnaaja kertoo "en ole näistä moravialaisista koskaan kuullut, Tshekit toki tiedän. mitä ne böömiläiset minua koskevat ja autuutta ja syntien anteeksisaamista Sinun pyhässä nimessäsi ja veressäsi".

Jeesus vastaa "niin, et sinä ole heidän edestään kuollut ristillä ja vertasi vuodattanut. Et sinä edes tiedä että he ovat olemassa. kuitenkin syökset heidät helvetin pimeyteen asettuen tuomariksi minun paikalleni"

Tässä mies hieman suutahtaa Jeesukselle "mikä syytös! enhän minä ole koskaan moravialaisia kristittyjä helvettiin sanoillani tuominnut"

Jeesus vastaa "opetuksellasi Ruotsin Lapin Beetlehemistä sinä tuomitset moravialaiset kristityt pimeyteen, etkä tiedä että he ovat Jan Husin oppilaita ja minun lammashuoneeni, josta olen aivan erityisesti pitänyt huolta sen jälkeen, kun palvelijani Jan Hus surmattiin Jumalan Sanan tähden."


surullisia kertomuksia olen saanut kuulla siitä, miten lasten ja nuorten Jumalalta saatu lahjakkuus tahdotaan polkea maahan. Suorastaan kielletään oppiminen.

Jeesus sanoi "Vaan kuin se tulee, totuuden Henki, hän johdattaa teitä kaikkeen totuuteen; sillä ei hän puhu itsestänsä, vaan mitä hän kuulee, sitä hän puhuu, ja tulevaisia hän teille ilmoittaa."

Joh 16:13 Biblia 1776

mutta tähän jotkut saarnaajat sanovat "kaikkeen totuuteen.. ehei, kuka sitä tarvitsee. PH johtaa käsittämään tämän elävän uskon. mitä siihen lisätään, on pahasta. no, jos joku sitten osaa poron korvamerkkejä lukea, ei se kaiketi ole synti."

eli saarnatekstinä on vuorisaarnasta otetut Herran sanat

"autuaita olette te tietämättömät, sillä teidät pitää tomppeleiksi kutsuttaman".

ai eikö siellä tuommoista ole?

oletko lukenut milloin viimeksi Vuorisaarnan? kun ei kuulemma Raamattuakaan tarvitse eikä saa lukea.

herää vain tyhmiä kysymyksiä.

kun Rovasti kerran on sen jo lukenut ja riittävästi selittänyt.


ilokseni olen tosin saanut kuulla, että niiden h..tin eriseuralaisten kaarneen poikien seurassa on nähty myös saarnamiehiä Raamattu avoimena ja iloinen ilme silmissä.



olemme nyt lyhyesti seuranneet moravian kirkon (määrien, kiitos hibbe) vaiheita noin kahdensadan vuoden ajalta eli Jan Husista ja Tshekkien kansannoususta aina 30-vuotiseen sotaan.

Tuon verisen sodan melskeissä katolinen kirkko sai yhä enemmän valtaa Tshekissä ja hiljalleen Hapsburgien suku alkoi suorastaan vainota evankelisia husilaisia.

Monet pakenivat maasta, muuttaen etenkin uskonnollisesti vapaampaan Hollantiin ja sieltä edelleen Amerikkaan.

Moravian tähti Kuva määriläisten kirkosta Betlhehem, Pennsylvania

Mutta jotkut jäivät asumaan Böömiin ja Moraviaan, säilyttäen isien uskon maanalaisena, salaisena ja ahdistettuna kirkkona.

1700-luvun alussa tilanne kärjistyi entisestään ja lopulta myös maanalaisen Moravian kirkon jäsenet alkoivat lähteä pois.

Puuseppä Christian David johti Tshekistä pakoon pienen joukon moravialaisia kristittyjä, ja rajan ylitettyään he saapuivat Bethelsdorfin seudulle.

Olisi niin tärkeää, että voisimme hetkeksi pysähtyä ajattelemaan näitä ihmisiä todellisina ihmisinä eikä vain historian niminä. He todella joutuivat jättämään kaiken Kristuksen tähden, isiensä maan ja äitinsä kielen ja kulttuurin, kotitalonsa ja maaomaisuutensa, peltonsa ja metsänsä.

He pakkasivat mitä kärryihinsä saivat sopimaan, ottivat lapsiaan kädestä ja alkoivat pitkän taipaleen kohti täysin tuntematonta.

Kristuksen tähden.



Pietari kysyi Mestarilta kerran tästä asiasta, olihan hän veljensä Andreaksen kanssa luopunut isänsä hyvästä kalabisneksestä, kalliista veneestä ja perinnöstä ja lähtenyt seuraamaan Jeesusta.

Vastaus oli melkoinen!

"Silloin vastasi Pietari ja sanoi hänelle: katso, me luovuimme kaikista ja seuraamme sinua: mitä siis meidän siitä on?

Niin sanoi Jesus heille: totisesti sanon minä teille, te, jotka minua olette seuranneet, uudessa syntymisessä, kuin Ihmisen Poika istuu kunniansa istuimella, pitää myös teidän istuman kahdellatoistakymmenellä istuimella, tuomiten kahtatoistakymmentä Israelin sukukuntaa.

Ja jokainen, joka luopui huoneista, taikka veljistä, taikka sisarista, taikka isästä, taikka äidistä, taikka emännästä, taikka lapsista, taikka pellosta, minun nimeni tähden, hänen pitää satakertaisesti saaman, ja ijankaikkisen elämän perimän.

Mutta monta ensimäistä tulee viimeiseksi ja viimeistä ensimäiseksi."


Matteus 19:27-30 Biblia 1776



Essujen parissa olen joskus kuullut puhuttavan kristittyjen ahdistuksesta ja vainosta tässä maailmassa.

mutta se on trivialisoitu jotenkin aivan naurettavaksi.

"työpaikalla olimme kahvitauolla ja yksi mies oli jostain saanut kuulla että olen lestadiolainen, ja olisittepa nähneet millainen katseensa oli"

voi hirveää, mitä maailman vainoa!

eihän sitä edes uskalla kertoa olevansa kristitty, kun noin julmasti voidaan kohdella - ja vielä työpaikalla.

paljon kamalampaakin olen kuullut. on ihan julkisesti tullut moitetta että "ahdasmielisiä, tuomitsevia, rakkaudettomia ihmisiä, jotka pitävät itseään muita parempana"

eikö ole sitten raskasta tämä Kristuksen ristin kantaminen??

näin ajattelevan kannattaisi hetkeksi pysähtyä miettimään ja näkemään silmissään moravialaisen kulkueen, joka puuseppää seuraten jättää taakseen - pysyvästi - ikimuistoisen kotimaansa.

todellisen vainon, jota nämä ihmiset Kristuksen tähden saivat kokea, kun halusivat Jumalan Sanan mukaan elää kristittyinä.


no pitikö Jeesus sanansa, jonka oli hieman tämän maailman menetyksiään surrut tai ainakin ihmetellyt?

Sadan vuoden ajan he olivat metsissä ja piilopirteissä kokoontuneet. nyt oli lähdettävä kohti täysin tuntematonta.

kolmisen sataa kulkijaa ylitti Böömin rajan ja saapui vuonna 1722 Sakseniin Göltzin maakuntaan Bethelsdorfin seudulle.

Herra oli valmistanut heille sinne asuinsijan!

Kreivi Nikolaus von Zinzendorf (1700-1760)

Tähän valmistamiseen, ja jatkosuunnitelmiinsa, Herra oli valinnut miehen, jolla on tosi komea titteli ja nimi:

Keisarillinen kreivi Nikolaus Ludwig von Zinzendorf und Pottendorf (1700-1760).

"Zinzendorfilla oli luonnostaan virkeä ja aktiivinen mieli ja innostuva luonne, joka oli jatkuvasti suunnittelemassa ja toteuttamassa hankkeita. Martti Lutherin tavoin hänessä vaikuttivat voimakkaat tunteet niin että sekä suru että ilo vaikuttivat häneen vahvasti. Hän etsi kiivaasti totuutta eikä voinut ymmärtää ihmisiä, jotka juuttuivat kerran muodostamiinsa mielipiteisiin ja kuitenkin hänellä oli harvinainen kyky puhua uskonasioista myös sellaisten kanssa, jotka olivat eri mieltä. Harva on ollut yhtä huolehtiva toisten ihmisten onnesta ja hyvinvoinnista pienissäkin asioissa. Hänen toimintansa ja monipuolinen lahjakkuutensa johtivat hänet toisinaan erikoisuuksiin ja vastakohtaisuuksiin, jotka usein vaikuttivat epämääräiseltä tai jopa salailevalta toiminnalta, ja hänen nuorekkaan kohtelias käytöksensä saivat jotkut epäilemään hänen arvovaltaansa vaikka kukaan ei sitä kiistänytkään. Hän oli erinomainen puhuja ja vaikka hän pukeutui yksinkertaisesti hänen olemuksensa huokui arvokkuutta ja voimaa. Hänen hankkeensa ymmärrettiin usein väärin ja 1736 hänet jopa karkotetettiin Saksenista, mutta 1749 hallitus perui päätöksen ja suorastaan anoi häntä perustamaan lisää Herrnutin kaltaisia asutuksia. Hänet muistetaan virsien kirjoittajana, kirkon uudistajana ja Amerikan luterilainen kirkko muistaa häntä pyhimyskalenterissaan toukokuun 9."
(käänsin kreivi von Zinzendorfin luonteen kuvauksen englantilaisesta wikipediasta)


Nikolain suku on kotoisin eteläisestä Itävallasta, joka on roomalais-katolista aluetta. Uskonpuhdistuksen aikana suku liittyi protestantteihin ja hänen sukuhaaransa oli muuttanut Saksaan Nürnbergin kaupunkiin. (muistamme sen natsi-Saksan upseerien oikeudenkäynneistä 2 ms. jälkeen).

Hänen vanhempansa olivat pietistisen herätysliikkeen keskellä ja itse Filip Jakob Spener (1635-1705), pietismin voimakas johtaja tuohon aikaan, oli hänen kummisetänsä.

Nikolain isä von Zinzendorf kuoli kuusi viikkoa pojan syntymän jälkeen.

Äiti löysi uuden puolison, ja hurskas isoäiti Katarina von Gensdrof huolethi nuoren Nikolai pojan kasvatuksesta ja vaikutti monin tavoin tämän elämään.

Tämä on tärkeä asia huomata tarinamme sankarin vaiheista.

Hurskas isoäiti vaikutti pojan koko elämään syvällisesti.

Älä koskaan aliarvioi Mummo-voimaa Jumalan valtakunnassa!

heidän rukouksensa on hengellistä tykistöä, joka näkytmättömänä tukee ihmisen tainta kaikissa hänen vaiheissaan.


Herra Jeesus valmisti nuorta miestä elämäntehtäväänsä vahvalla kädellä.

Nikolai sai käydä koulua Hallessa, joka oli pietismin keskus. Tämä merkitsee, että siellä rukoiltiin paljon, veisattiin paljon ja tutkittiin yhdessä Raamattua ja puhuttiin henkilökohtaisesta uskosta Jeesukseen Kristukseen.

usko ei ollut vain peruukissa vaan sydämessä.

Mutta sitten tuli kova isku. Lakia lukenut ja diplomaatiksi pyrkinyt nuori von Zinzendorf rakastui silmittömästi Kastellin kaupungissa asuvaan serkkuunsa Theodoraan.

Vaan Theodoran korkeasukuinen äiti, kreivitär, ei suostunut antamaan tytärtään Nikolaille. Tyttö naitettiin sen sijaan historialliseen Reussin valtiota hallinneeseen sukuun, jossa jokaisen miehen nimi on Henri (Thüringen, keski-Saksassa).

Jos joku siis kysyy sinulta, mikä on Reussin osavaltion hallitsijan nimi 1100 luvulta nykyaikaan, sen kun sanot vain "Henri" ja saat 10 pistettä oikeasta vastauksesta.



Theodoran menettäminen oli isku, joka muutti Nikolain elämän suunnan.

Valtiomiehen ja lakimiehen uran sijasta hän päätti lähteä toteuttamaan Speneriltä ja Hallen pietisteiltä oppimaansa.

Nikolai tahtoi kertoa Jeesuksesta.

Hän rupesi jakamaan traktaatteja.

Hän kirjoitti pieniä kirjoja, kutsuen ihmisiä uskon tielle.

Voidakseen kokonaan omistautua Jeesuksen palveluun, hän osti rakkaalta isoäidilitään, paronitar von Gersdorfilta maatilan läheltä Böömin rajaa Saksan itäosassa.

Sen nimeksi tuli Bethelsdorf, Beetel, Jumalan talo.



Näin Herra Jeesus oli toisaalla pitänyt voimassa Jan Husin ihanan perinnön ja vainottunakin moravialainen kirkko oli säilynyt läpi vuosisatojen.

Mutta kun tilanne kävi katolisen kirkon alla sietämättömäksi, noin kolmesataa husilaista lähti matkaan puuseppä Davidin johdolla tietämättä minne päätyisivät.

Toisaalla Herra Jeesus oli tarttunut nuoren uskovan elämään ja elämän vastoinkäymistenkin kautta ohjannut hänet hankkimaan suuren maatilan oikeaan aikaan oikeasta paikasta: 1722, Böömin raja.

Ja näin Herra johdatti tämän piskuisen lauman vuonna 1722 Böömin rajan yli suoraan kreivi von Zinzendorfin luokse.

Tämän johdatuksen seurauksilla on ollut maailmanlaajuiset seuraukset Kristuksen kirkolle.

Niin kauniit kuin vain meidän Herramme Jeesus Kristus valtaansa käyttäen osaa tehdä.

muuten jos ihmettelet, miksi tätä jauhan, niin vinkkaan jo etukäteen, että eräs tämän ihmeellisen johdatuksen seuraus on lestadiolainen herätysliike Pohjolassa: ylivoimaisesti suurin Suomen ev.lut. kirkon sisällä toimiva herätysliike.



Nikolain ihastus, kaunis Theodora, naitettiin tämän äidin toivomuksesta Reussin Henrille.

Tämä henkilökohtainen kriisi muutti hänen elämänsä suunnan, kuten edellä olen kertonut, Nikoali antoi koko elämänsä Herran Jeesuksen käyttöön.

Jeesuksesta sanotaan lauluassa "hän kaataa ja tukee, hän riisuu ja pukee, hän lymyy vaan ilmestyy taas"

Ja niin Nikolai sai kuin saikin rakkaan puolison - samaisesta Reussin hovista, jonne Theodora oli viety.

Nikolain vaimoksi tuli kreivitär Erdmuth Dorothea, Reussin kreivi Henri XXIX sisar! (paljon siellä näitä henrejä kulki palatsin käytävillä, eri ikäisiä ja numeroituja selvyyden vuoksi...)

Herrnhut tänään

tänään Herrnhutissa on 2,821 asukasta
kaupungin pinta-ala on 19,88 km2

Kesäkuun 17. 1722 kreivi von Zinzendorf perusti läänityksiinsä moravialaisille pakolaisille oman kylän Bethelsdorfin lähelle.

Sen nimeksi annettiin Herrn Hut, "Herran Vahti". Ajatus oli, että meidän kristittyjen tulee valvoa Herrallemme, joka Hän valvoo ja vahtii meitä parhaaksemme.

Nikolai rakennutti Herrnhutin kylän lähellä olevan Hutberg (vahtivuori) kukkulan huipulle näköalatornin vaimolleen Erdmuth Dorothealle. Tämä torni on sinisenä värillä maalattuna nykyisen Herrnhutin kaupungin vaakuna.

Tornin huipulla on tietenkin kaunis risti.

Herrnhutin vaakuna Kreivitär von Zinzendorfin näköalatorni Hutbergin laella

Moravialaisia tuli 1720-luvulla lisää niin että siellä asusti noin 300 henkeä 1727.

von Zinzendorf antoi myös muiden uskonsa tähden pakolaiseksi joutuneiden saapua alueelle.

Hän ei ollut "tiukkapipo" joten tulokkaiden joukossa oli esimerkiksi kasparilaisia Silesiasta. Nämä olivat Caspar Schwenckdfeldin (1488-1561) seuraajia, joka oli pahasti riitaantunut Martti Lutherin kanssa erityisesti lapsikasteesta.

Tämä protestanttinen ryhmä oli pieni, Silesiassa heitä asui noin 1,500. Itävallan Hapsburgit vainosivat myös heitä ja monet löysivät turvan Herrnhutista.

Mutta Saksin viranomaiset eivät tästä pitäneet, ja schwenckfelderiläisten matka suuntasi Pennsylvaniaan, Amerikkaan. Heitä on siellä nykyään kaikkiaan noin 3,000 henkeä omana pienenä kirkkokuntana.



Näin Herra Jeesus oli rakentanut omilleen turvapaikan käyttämällä kreivi Zinzendorfia tehtävässä.

Ja näin Perkele alkoi välittömästi kylvää riitaa ja vihaa Herrnhutin kristittyjen keskuuteen, mm lapsikasteesta, mutta myös ulkopuolisten vihaa tulokkaita kohtaan.

Zinzendorf parka. Kaikki diplomatian taidot ja lakimiehen koulutus oli tarpeen näissä pirun pyörteissä. Mitäs meni tottelemaan Jeesusta?

Hänen tuli vakuuttaa viranomaiset siitä, että Herrnutiin tulleet porukat noudattivat Augsbugrgin rauhan ehtoja, joka oli solmittu Schmalkaldin sodan jälkeen 1555.

Hänen tuli rauhoittaa seudun luterilaiset piispat ja papit, jotka ihmettelivät moravialaisia - eiväthän nämä edes sanoneet filoque.

(Schwenckfeldeniläisten oli lähdettävä Herrhutista ja koko Saksenista 1731)



Vaan kuten hyvin tiedämme lestadiolaisuuden riidoista, suuresta hajaannuksesta Torniojoki-laaksossa 1900 taitteessa, myös näiden porukoiden sisäiset riidat olivat kaikkein vaikeimpia.

Täytyy muistaa, että nämä eivät olleet ihmisiä, joille joku oli takanapäin hieman ivaillen naureskellut (lestadiolainen, hihhuli) vaan ihan oikeasti yli 100 vuoden ajan vainottuja kristittyjä.

He olivat oppineet pitämään kiinni vanhinten opetuksista, siitä, mistä oli kallis hinta maksettu ja siitä uskon käsittämisestä, joka oli isiltä peritty.

Mutta kun vähän jokaisella oli oma versionsa, niin meinasi mennä riitelyt rumiksi.

Nikolain kotiin tuli jämäkkiä uskovia miehiä ja sanoivat hänelle päin naamaa, että hän on "Ilmestyskirjan peto"!

Zinzendorfin pastori Johannn Andreas Rothe sai kuulla olevansa "Ilmestyskirjan väärä profeetta" joka heitetään siihen järveen, joka tulikiveä palaa.

ja muuta mukavaa

osaamme varmaan kuvitella, että jos kreivi ja pappi saivat tällaista palautetta, millaista oli keskustelu Herrnhutiin paenneiden keskuudessa iltapuhteella...

valitettavasti silloin ei ollut näitä nettifoorumeita, että voisimme seurata ajatustenvaihtoa



Ja kuitenkin nämä keskenään riitelevät Herrnhutissa asuneet kristityt olivat lähes marttyyrejä, rakkaita Jeesuksen omia.

Tässä tilanteessa kreivin koulutus oli siis hyvään tarpeeseen. Sekä diplomaattina että lakimiehenä että sielunhoitajan hän kävi tehtäväänsä toimella.

Niin toimella, että hänet vihittiin Berliinissä 20. toukokuuta 1737 piispaksi.

---
mutta sinne on vielä pitkä matka näistä kovin riitaisista pyhistä.

Nikolai päätti kerta kaikkiaan ryhtyä rakentamaan kristittyjen yhteyttä. Latinaksi se on Unitas Fratrum, veljien yhteys.

Herrnhutin pakolaisten yhteisö järjestettiin nyt kokonaan uudelleen miltei luostarin kaltaiseksi, jonka ytimenä oli perhe.

Mutta ei meille tuttu tavallinen perhe jossa on vanhemmat ja lapset. Tämän sijasta hän halusi luoda yhteisöllinen perheen, kommuunin, jossa ikä, avioliitto ja sukupuoli olivat perustana.

Tämä uusi yhteisö sai Herrnhutissa virallisen aseman 12. toukokuuta 1727 jolloin perustettiin tuo yhä olemassa oleva moravialaisten krisittyjen Unitas Fratrum kreivi Zinzendorfin johdolla.


heidän kotisivunsa on englanniksi http://www.unitasfratrum.org/



Onhan näitä kibbutseja ja kolhooseja ja luostareita ja hiljaisuuden yhteisöjä perustettu.

nyt näyttää joillakin olevan mielessä esikoislestadiolaisten oma yhteisö, kirkko, jossa asiat hoidetaan kuten ne tässä meidän kristillisyydessämme hoidetaan.

mutta varmaan tuo olisi jäänyt kreivin hyväksi yritykseksi, yhdeksi historian kuvioksi.

ellei Herra Jeesus Kristus olisi tarttunut asioihin.

Toukokuussa alkoi nimittäin entistä voimakkaammin veljien ja sisarten keskinäisissä suhteissa vaikuttaa Kristuksen risti.

Ymmärrettiin, että jos kerran Jeesus on antanut niin paljon anteeksi, emmekö mekin voisi antaa toisillemme anteeksi, koettaa sopia riitojamme ja sietää erilaisuutta?

Kristuksen risti tuli todellisuudeksi Herrnhutissa.

Seurakuntaa koolla Bethelsdorfin vanhassa kirkossa

Ja sitten pamahti!

Elokuun 13. 1727 Pyhä Henki laskeutui Herrnhutin seurakunnan ylle, kun he olivat viettämässä Herran pyhää ehtoollista.

Koko porukka sai henkikasteen, kuin apostolien aikana ikään!


koko kirkossa oleva väki oli täysin kykenemätön kertomaan, mitä välähti.

Makeempi mannaa hunajaa on läsnäolo Jeesuksen
virsi 300

Kreivi von Zinzendorf kertoi itse tapahtumasta myöhemmin näin (Greenfield 1927:15)

"Tulkaamme ehtoolliselle nyt kokien Vapahtajan rakastavaa läsnäoloa. Tämä oli saamamme suuri lohdutus, jonka tähden vietämme tätä (rakkauden) juhlaa tänään.

27 vuotta sitten Herrnhutin seurakunta oli kokoontunut Bethelsdorfin kirkkoon ehtoolliselle ja olimme hyvin murheellisia vaelluksestamme. He olivat lakanneet tuomitsemasta toisiaan, koska he olivat kaikki tulleet vakuuttuneiksi, kuinka kelvoton hän on Jumalan edessä ja kuinka lähellä Vapahtaja on.

Yhdessä hetkessä tämä vakuus muutti heidät niiksi iloisiksi ihmisiksi joita he ovat tänään.

Tähän onneensa he ovat johdattaneet myös tuhansia muita ja heitä on auttanut tässä heille osoitetun taivaallisen armon muisto, joka on tuhannesti sen jälkeen vahvistettu heille."

kreivi Nikolai von Zinzendorf oli tuon Bethelsdorfin Helluntain aikaan itse 27 vuotias.

Kokemus Pyhän Hengen vuodattamisesta oli niin väkevä, että hän liikuttuneena kertoo siitä vielä lähes 30 vuotta myöhemmin.

Huomatkaamme tässä kaksi perustavan tärkeää asiaa.

kirkkoon kokoontunut kansa oli jo pitempään ollut tunnonvaivoissa ja murheellisena siitä riitaisesta ja eripuraisesta vaelluksesta, joka heidän keskinäistä yhteyttään raateli.

Pyhän Hengen laskeutuminen merkitsi ehtoollisen aikana hyvin voimakasta ja henkilökohtaista Jeesuksen Kristuksen läsnäolon tuntoa, armon tuntoa kelvottomalle ihmiselle.

Ja lisään heti - olemme osanneet tehdä tällaisesta Jumalan armosta kyllä opinkappaleita ja niistä taas riidellä henkeen ja vereen.

Herrnhutissa elokuun 13 1727 kokemus oli väkevä, odottamaton ja ratkaiseva.

Jeesuksen läsnäolon tuottama ilo, onni ja autuus oli rajatonta ja tarttuvaa!


Virsi 388
Jeesus, johdata
tiemme kulkua.
Auta, että kiiruhdamme,
jälkiäsi noudatamme.
Kätes meille suo,
ohjaa Isän luo.

Alla kyynelten,
Jeesus, pyytelen,
etten turhaan valittaisi
enkä tieltäs poikkeaisi.
Koetusten tie
luokses, Herra, vie.

Murheen alhossa
ole turvana,
että armos vahvistaisi,
kestävyyteen totuttaisi.
Nosta mieleni
määränpäähäni.

Johda matkani,
rakas Herrani.
Saata rauhaan ahdingoista,
esteet viimeisetkin poista.
Avaa ovesi,
päästä lepoosi.


Nikolaus Ludwig von Zinzendorf 1725.
Suom. Elias Lönnrot 1874.
Uud. Jooseppi Mustakallio 1900.
Virsikirjaan 1938.
Uud. komitea 1984.



Tehdääs pieni koe

sanooko tämän meille kaikille tutun ja rakkaan virren tieto meille mitään:

Nikolaus Ludwig von Zinzendorf, 1725.

kuulen korvissani jo vastauksen suhisevan, hei... tuohan on kaksi vuotta ennen Bethelsdorfin helluntaita.

niin on.

iloitsen että nämä Herran ihmeelliset teot kansansa parissa tulevat meille näin tutummiksi.


kokemuksemme lestadiolaisen herätyksen vaiheista varmaan saavat meidät uteliaiksi, mitä sitten tapahtui.

no ensinnäkin - kaikki muuttui Herrnhutissa ja Bethelsdorfissa.

vanhat änkyrät uskonsoturit hautasivat sotakirveensä, Nikolai ei ollut enää ilmestyskirjan peto eikä pastori Rothe hänen profeettansa. Riidat sovittiin ja koko noin 300 henkinen porukka löysi keskinäisen rauhan ja rakkauden.

iloiset ihmiset, onnelliset ihmiset, kulkivat Bethelsdorfin ja Herrnhutin kaduilla, tervehtivät toisiaan kohteliaasti ja kyselivät kuulumisia.

"oh, totta kai annan anteeksi. Onhan Herra Jeesus armahtanut minua syntistä ja vuodattanut verensä ristillä puolestani."

"ilman muuta, tulen iltapäivällä auttamaan"

"Guten Tag, herra Dorfman, olettepa te tänään reippaan näköinen, kihti on vähän hellittänyt?"



nyt tulemme siihen kohtaan, jossa meillä saattaisi olla jotain oppimista moravialaisista ja Jeesuksen johdatuksesta.

he eivät todellakaan jääneet istumaan ja uskomaan!

reippaita, rohkeita, uskonsa puolesta kuolemaan valmiita vainottuja böömiläisiä ja moravialaisai (määriläisiä) ihmisiä.

Pyhä Kolminaisuus oli heitä koskettanut aivan erityisellä armolla, Jeesuksen ihmeellinen suunnitelma oli toteutunut tarkalleen.

Nikolai sieltä (Reussin Henrikin sisar puolisonaan vaikka Theodora oli mennyt) ja pakolaiset idästä.

Herra todellakin vahtii!

ja nyt pantiin töpinäksi.

koko "valtava" kolmensadan hengen joukko.


ensimmäinen asia, jonka nämä Pyhän Hengen täyttämät ihmiset järjestivät, oli jatkuva rukous.

ensimmäinen asia, jonka nämä Pyhän Hengen täyttämät ihmiset järjestivät, oli jatkuva rukous.

ensimmäinen asia, jonka nämä Pyhän Hengen täyttämät ihmiset järjestivät, oli jatkuva rukous.

ensimmäinen asia, jonka nämä Pyhän Hengen täyttämät ihmiset järjestivät, oli jatkuva rukous.

ensimmäinen asia, jonka nämä Pyhän Hengen täyttämät ihmiset järjestivät, oli jatkuva rukous.


Pyhä Henki sai nämä ihmiset RUKOILEMAAN

ei tarvinne toistaa

miksi essujen rukoushuoneet kolisevat hengellistä kylmyyttä, toisten kristittyjen helvetillistä vihaa, naisten halveksuntaa ja riitoja riitoja, kateutta ja tuomiohenkeä?

miksi omanvanhurskauden perkele saa sijaa Nilivaaran kirjeen ohjeiden mukaan?

miksi essujen saarnaajat ovat iloisia, kun saavat koko joukon ankaraan synnintuntoon ja isot miehet itkemään surusta?

miksi essujen rukoushuoneissa ei rukoilla?

koska ei ole Pyhää Henkeä.


rukous järjestettiin jatkuvaksi, yötä päivää, 24 tuntia vuorokaudessa, läpi koko viikon, kuukauden, vuoden.

moravialaiset pitivät tätä katkeamatonta rukousketuja yllä seuraavat sata vuotta.

100 vuotta.

ja tulokset näkyivät.



seuraavaksi järjestettiin Raamatun luku.

Pyhä Henki teki Jumalan Sanan rakkaaksi.

uutena ideana oli Päivän Sana.

vuoden jokaiselle päivälle valitaan Vanhan testamentin ja Uuden testamentin sana.

käytäntö on levinnyt Herrnhutin pienestä kylästä läpi koko kristillisen maailman.

Suomen ev.lut. kirkko pitää käytäntöä yllä ja Päivän Sana on luettavissa kirkon websivulta.



essujen parissa on jopa vastustettu Raamatun lukemista ja niitä, jotka sitä tahtovat yhdessä tehdä.

miksi?

koska ei ole Pyhää Henkeä.

Pyhä Henki johtaa Raamatun äärelle ammentamaan sen aarteita ja tutustumaan yhä paremmin Jumalan Sanaan, joka tuli lihaan täällä Pyhällä maalla Beetlehemissä ja syntyi neitsyt Mariasta.


Seuraavaksi ruvettiin soveltamaan kreivin von Zinzendorfin ideaa uudesta yhteisöstä.

Yli 30 uutta asutusta rakennettiin, joissa elettiin apostolisen ajan yksinkertaisuudessa, rukouksessa, Sanan tutkimisessa ja kaikki omaisuus oli yhteistä.

eräänlaisia kibbutseja tai kommuuneja, jossa ei ollut köyhiä eikä rikkaita.

Uuden testamentin mallin mukaan.

Missä määrin essut osallistuvat sosiaaliseen vastuuseen ohi pakollisten verojen ja maksujen, SPR tai Pelastusarmeijan kolikoiden lisäksi?

esiskoislestadiolaisena yhteisönä, minkä verran tehdään talkootöitä muuta kuin oman komean rukoushuoneen rakentamiseksi tai naapurin isännän saunan laudottamiseksi? hän kun on myös tätä meidän kristillisyyttämme.

paljonko on eroa rikkaiden ja köyhien essujen välillä

onko yhtään leskeä tai orpa tai yksinhuoltaja äitiä tai isää, joka ei olisi jäänyt sellaiselta essulta huomaamatta, jolle Jumala on antanut myös maallista hyvää?



Järjestettiin satoja pienryhmiä, jotka lähtivät eripuolille Eurooppaa kristittyjen pariin kertomaan siitä ilosta ja onnesta, jonka Jeesus Kristus voi ja tahtoo antaa omilleen.

Näiden ryhmien keskeisenä sanomana oli
- rukoilkaa yhdessä
- lukekaa Jumalan Sanaa yhdessä
- tunnustakaa toisillenne syntinne ja julistakaa synninpäästö
- kantakaa vastuuta toisistanne


ja viimeiseksi mutta ei vähimpänä

LÄHETYSTYÖ

Pyhän Hengen koskettamat moravialaiset järjestivät välittömästi asiat niin 1727 helluntaikokemuksen jälkeen, että lähetystyö tuli mahdolliseksi.

Vaikka heitä oli vain 300 ja rapiat, joukosta valittiin veljiä kertomaan siitä, että Kristus on totisesti ylösnoussut ja että Hän elää. Kastamaan ja opettamaan.

Ja Jeesuksen ei tarvinnut katua sitä vaivaa, minkä Hän oli nähnyt saadakseen tämän palapelin erikoiset osat kohdalleen.

Kolmekymmentä vuotta 1727 ihmeen jälkeen herrnhutilaisia lähetyssaarnaajia oli sadoittain kaikkialla maailmassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Kauko-Idässä ja
Afrikassa.

Muistakaamme millaista oli matkailu 1750-luvulla!

(tai apostoli Paavalin aikaan kun usein oli turvauduttava apostolin kyytiin)

Tämä on ensimmäinen suuri aalto protestanttisia lähetyssaarnaajia eikä se suinkaan ole laantunut omaan aikaamme mennessä.



Mutta sinä päivänä läksi Jesus huoneesta ja istui meren tykönä.

Ja hänen tykönsä kokoontui paljo kansaa, niin että hän meni haahteen, ja istui: ja kaikki kansa seisoi rannalla.

Ja hän puhui heille paljon vertauksilla, sanoen: katso, kylväjä meni kylvämään.

Ja hänen kylväissänsä lankesivat muutamat tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät ne.

Muutamat taas lankesivat kivistöön, kussa ei heillä ollut paljo maata, ja nousivat pian päälle, ettei heillä ollut syvää maata;

Mutta kuin aurinko nousi, niin he poudittiin, ja ettei heillä ollut juurta, niin he kuivettuivat.

Mutta muutamat lankesivat orjantappuroihin, ja orjantappurat kävivät ylös, ja tukahuttivat ne.

Muutamat taas lankesivat hyvään maahan, ja tekivät hedelmän, muutama satakertaisen, muutama kuudenkymmenen kertaisen ja muutama kolmenkymmenen kertaisen.

Jolla on korvat kuulla, se kuulkaan!

Matteus 13:1-9 Biblia 1776



Suuri Kylväjä kylvi Jan Husin sydämeen rakkauden totuuteen ja Hus nousi puhumaan Jumalan Sanaa.

Kirkonmiehet ja kuninkaat polttivat hänet tuhkaksi.

Tämän verimarttyyrin siemenestä nousi husilainen kirkko Tshekkeihin.

Roomalais-katolinen kirkko ja Itävallan Hapsburgien ruhtinassuku kukistivat sen.

Pieni jäännös tästä kylvöstä löysi tiensä turvaan Saksenin maakuntaan kreivi von Zinzendorfin luo, joka oli antanut itsensä kokonaan Jeesuksen Kristuksen käyttöön.

1727 Bethelsdorfin kirkossa elokuun 13. Jumalan Pyhä Henki kosketti tätä piskuista laumaa, 300 henkeä.

Tämä kylvö on kantanut satakertaisen hedelmän kautta maailman.



Jeesus Kristus lähetti nöyrän Lapin Marian kertomaan evankeliumin rohkealle ja paljon Jumalan lahjoja saaneelle papille, josta tuli Pohjolan pasuuna.

Tämän kylvön jälkeen elää kituuttaa pieni esikoislestadiolainen herätys Kiirunan ja Jällivaaran vanhinten huomassa.

Itseensä rakastuneina, kaikki muut pimeyteen hylkäävänä ja heistä lainkaan piittaamatta (ei lähetystyötä), Jeesuksen oman käskyn hylänneenä (menkää kaikkeen maailmaan), Jeesuksen omaa Sanaa halveksien (ei tarvitse lukea Raamattua) ylpeästi itsensä Jumalan rinnalle korottavina (minulla on Pyhä Henki, sinulla ei) ja viikosta toiseen samoja helmasyntejä itkien

kuihtuva, hedelmätön on tämä esiskoislestadiolainen perinneliike ja kohta ei taida Jällivaarassa olla paikallisia kristittyjä jäljellä.

150 vuotta on kulunut lestadiolaisuuden syntyhetkistä Pajalassa.

tänään esikoisia on arviolta 10 - 15.000.

sen sijaan tuosta moravialaisten herätyksestä ja 300 hengen porukasta on kasvanut Moravian kirkko, johon kuuluu kautta maailman 825.000 ihmistä - melkein miljoona.


voi mikä teksti tästä tuli. mutta en mahda sille mitään. jos todistan väärin, korjatkaa. arvostelkaa tulisesti ja näyttäkää, että olen ihan väärässä essujen hengellisen tilan arvostelussani.

lumiukko on puhunut eikä yhtään hymyilytä. pikemmin vähän tulee surku puseroon.