lauantai 13. kesäkuuta 2009

Oppikaa minusta!


Tulkat Te Caiki Minun Tykeni/ iotca töteteghett ia raskautetudh oletta/ ia mine tahdon teidhen wirghotta.

Ottacat minun ikeen teiden pälen/ ia oppecat minust/ Että mine olen laupias ia neure sydhemest/ Ja teiden pite leutemen lewon teiden sijeluillen/

Sille että minun ikeen ombi souelias/ ia minun corman on kewijä.

Matteus 11:28-30 Agricola 1548

Meidän Herramme Jeesus Kristus kehottaa tässä, että ottaisimme oppia Hänestä.

mikäs sen parempi kehotus?

mitä meidän pitäisi siis tässä kohtaa Herraltamme oppia?

"Että mine olen laupias ia neure sydhemest"

Hän ei sano vain "neure" sillä paljon on nöyristelijöitä ja nöyrän näköisiä Jeesuksen opetuslapsia.

Hän sanoo "minä olen neure sydhemest"

Jeesus on koko olemukseltaan, sydänjuuriaan myöten nöyrä.

Tässä meillä on todellakin oppimista.

miksi me lähtisimme tällaista Mestarilta oppimaan?

miksi emme olisi luontevasti oma itsemme. Kertoa, mitä kaikkea hyvää Herra on meille antanut, iloita lahjositamme ja Hengen hedelmistä, riemuita siitä, että olemme oppineet tuntemaan Jeesuksen ja saamme kuulla Hänen äänensä, kun Hän joka päivä kulkee kanssamme.

eikö tämä ole kaikki hyväksi ja sellaista, jota ei saisi hengellisen ylpistelyn nimissä tukahduttaa?

mitä alemmuuskomplekseja suomalaiselta kristityltä puuttuu, että pitäisi sitten vielä olla sydämeltään nöyräkin?

Jeesus antaa meille hieman erikoisella tavalla tässä motivaatiota opiskella Hänen esimerkkiään:

"Ja teiden pite leutemen lewon teiden sijeluillen"


aha! välähtää tuhannesta essun suusta. saamme siis uskoa Jeesuksen nimessä ja veressä syntimme anteeksi ja levon sielullemme.

Aamen.

mutta ei Jeesus tässä puhu syntien anteeksisaamisesta, ripistä ja veren puhdistuksesta.

Jeesus puhuu jostain, joka ahkerasti ripittäytyvien ja kaikkien taiteen sääntöjen mukaan lestadiolaisena elävien essujen keskuudessa vie lewon sielulta.

jos et ole nöyrä sydämeltä, sinulla ei ole lepoa.

hmm...

oppikaa minusta, minä olen neure sydhämelt, niin te löydätte lewon sielullenne.

oletkos kohdannut nöyrän saarnaajan.

harvinainen ilmestys.

mutta hänen puhuessaan seuraväki kokee lepoa sielussaan.


oletkos kohdannut nöyrän essumiehen tai naisen, vuosikymmeniä tässä meidän kristillisyydessämme vaeltaneen.

harvinainen ilmestys.

mutta hänen seurassaan sielusi jotenkin lepää.


oletkos itse neure sydhämelt?

jos olet, saattaapi olla että et ole ihan vielä kaikkea oppinut Jeesukselta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti