perjantai 5. kesäkuuta 2009

Essut ja herrnhutilaisuus

Karimies kertoo ranskalaisin viivoin luennossaan herrnhutilaisista, miten liike tuli vaikuttamaan Suomen hengelliseen elämään.

hän antaa hyvin paljon asiatietoa sekä menneisyydestä että nykyisyydestä Jan Husista nykyajan Saksan kirkolliseen tilanteeseen.

Anonyymi kirjoitti Hei Mikko, Luennot muuten eivät ole Ilmari Kariniemen pitämiä vaan professori Jouko Talosen vuosia sitten dosenttiluentosarjana Helsingin yliopistossa pitämästä luentosarjasta tehdyt. Nähtävästi Karimies on puhtaaksi kirjoittanut ne.

minulla on jossain määrin toisenlainen näkökulma asiaan - koko luennossa Karimies ei mainitse Bethelsdorfia ollenkaan eikä viittaa lainkaan tuohon elokuun 13. 1727.

ymmärtääkseni tuo Hengen vuodatus on herrnhutilaisten omissa kertomuksissa äärimmäisen keskeinen.

Karimies ei myöskään mainitse Theodoraa ollenkaan von Zinzendorfin elämää kuvatessaan. Tämäkin oli käänteentekevä tapahtuma.

Karimies sanoo herrhutilaisuudesta osuvasti Suomea ajatellen:

"liikkeen lukumäärällinen vaikutus oli ällistyttävän pieni, mutta kirkkohistoriallinen jälkivaikutus ällistyttävän suuri."

Lainaan tähän herrnhutilaisen Suomen lähetysten faktoja Karimiehen luennosta usko ja rukous sivuilta:


Herrnhutilaisuuden historia Suomessa

-Suomen herrnhutilaisuutta ovat tutkineet seikkaperäisesti:

-J.S.Pajula
-Martti Ruuth
-Kaarlo Airas
-Henrik Grönroos

-muita asiantuntijoita:
-Ilmari Salomies
-Lauri Takala
-Reijo Arkkila

Herrnhutin lähettien matkat Suomessa 1700-luvulla

I Lähetysmatka 1734-36

-ajatus lapin kristillistämisestä, ei tiedetty suomalaisten ja ruotsalaisten lähetyksestä

-Johan Nitschmann, Andreas Grasmann, Daniel Schneider
-Stralsund-Tukholma-Oulu-Tornio-Kuusamo-Pudasjärvi

II Lapin lähetys 1741-1747
-Elias Östergren, Olaf Björn
-herätystä Torniossa 1746


III Yritys 1749-1755
-Östergren takaisin Tornioon (työskenteli suutarina)
-kirkkoherra Johan Kranck kutsui hänet Kuusamoon syksyllä 1749
-takaisin Tornioon 1750
-välillä 1753-55 Tukholmassa


IV Adolf Steinin lähetysmatkat 1779-1786
-Stein kävi neljäkertaa (1779-1786 välillä) Tukholmasta käsin Suomessa


V Hans Christian Hansenin toiminta Suomessa 1793-1804
-ei ekspansiota,ei “uutta tulta“ enää
-vaikutteita tuli myös koko ajan Baltiasta


Pikkuvihan aika 1742-1743

-J.B.Campenhausen (Liivinmaa) Suomessa hallintotehtävissä

-mukana hovipappi Gerhard Hansen

-vaikutusta erityisesti Turussa

Herrnhutilaispappeja
-Johan Kranck (Kuusamo), Samuel Wacklin (Laihia), Elias Lagus nuorempi,Jalasjärvi, A.Wallgren (Sipoo), Fr.Collin (Helsinki), J, Nordlund (Tammisaari), S.Juselius (Tuusula)

Muita vaikuttajia
-prof.Lars Lefren (teologian professori,Turku,kuoli 1803)

-vapaaherratar Maria Katarina Armfelt (kuoli 1803),Åminne

-maaherra A.Bruce (Häme)

-Abraham Frosterus (tuomiokapitulin notaari, Turku)-julkaisi “Hunajanpisarat“
-Juhana Agrelius (kirjansitoja, Turku)

-etenkin järjestöjen,sosieteettien jäsenten määrät olivat vähäisiä

-n. 1750 Ruotsi-Suomessa n.800 herrnhutilaista, Suomessa 68

-alueet:Tornio, Kuusamo, Kyrönmaa, Turku ja Lounais-Suomi, Helsinki, Uudenmaan seutu

-varsinaiset sosieteetit: Turku, Helsinki, vähän aikaa Tammisaari

-1700-luvun herrnhutilaisseurojen malli: virsi, saarnan luku postillasta, raamatunteksti, puhujan puhe,
polvirukous, loppuvirsi

-vrt.Suomen 1800-luvun herätysliikkeiden seuratraditio

-muistuttaa eniten rukoilevaisuutta ja esikoislestadiolaisuutta tänäpäivänä (lestadiolaisuus:postillan luku,
rukoilevaisuus:polvirukous)

-kirkkouskollisuus, sakramenttien käyttö:ei separaatiopyrkimyksiä


Tornionjokilaakson kristillisyydestä

-tausta: kylärukoukset 1600-luvulta 1930-luvulle asti (säädettylaissa syrjäkylille)

-kirjallisuus vähäistä 1600-ja 1700-luvulla, etenkin saarnakirjallisuus; ainoastaan Sorolaisen postilla 1621-25

-1700-luvun puolivälissä pietististä hartauskirjallisuutta syntyi, käännettiin ja painettiin

-tärkein yksittäinen postilla Tornionjokilaaksossa Juhana Wegeliuksen postilla Se Pyhän Evankeliumin valkeus, 1747-1749;

painamista perusteltiin sillä,että tarvittiin suomenkielistä kirjallisuutta kylärukoukseen

->kylärukoukset synnyttivät lukijaisliikkeen Pohjanmaan alueella

-näissä kokouksissa alkoi ilmenemään herätyksiä; vahva tekijä käytössä ollut kääntymystä korostava pietistinen hartauskirjallisuus


Viklundilainen herätysliike

-alkoi 1773; syntyi muutaman nuoren 13-14 -vuotiaan tytön herätyssaarnaamisesta

-yleisen syntisen menon nuhtelua, voimakas kehoittaminen parannukseen

-kotoisen Alatorniosta,1773 Ylitornioon: Stiina Laurintytär sai saarnakohtauksen jumalanpalveluksen
aikana; sai aikaan kansan heräämisen
-ajatellaan,että herätyksen mahdollisti maaperän edeltäkäynyt kyntäminen (lukukokoukset jne)

-ilmiö levisi: horrossaarnaajia kymmenittäin
-Nils Viklund oli kappalaisena Ylitorniolla; pyrki hoitamaan herätystä yhdessä esimiehensäkanssa ja
pitämään järjestystä yllä; eivät kuitenkaan rajoittamaan herätystä

-lähikunnissa ekstaattisuus ja liikutukset synnyttivät kuitenkin papeissa vastarintaa

-Pajalan kappalainen Wikman valitti tuomiokapituliin ja maalliseen oikeuteen

->1776 tarkastus
->maallinen oikeus tuomitsi Viklundin menettämään virkansa; siirtyi Tukholmaan; vetosi
kuninkaalliseen majesteettin; 1779 palautettiin virkaansa

-tutustui Tukholmassa herrnhutilaispiireihin

-käänsi kaksi herrnhutilais traktattia (tanskan kautta ruotsiksi) suomeksi: Meidän vapahtajamme Jeesuksen
Kristuksen kärsimisen ja kuoleman tutkistelemus ja Uskon ja rakkauden silmäileminen Herran Jeesuksen puoleen ristin päällä; parhaat herrnhutilaisen spiritualiteetin edustajat suomalaisessa kirjallisuudessa

-Viklund kirjoitti omaelämänkerran, joka on säilynyt
-liikutuksia jo 9-vuotianaan, ankara synnintunto 28-vuotiaana ja herätys ennen papiksi vihkimistä; tahtoi tulla suureksi pyhäksi

-vasta herrnhutilaisessa murroksessa oppi tuntemaan, mitä evankeliumi todella on; sitä ennen oli itsensä mukaan ollut omavanhurskas

vasta Jeesuksen kärsimyskuoleman katselemisesta ihmisen kova sydän alkaa vähitellen särkymään; laki
ei voi koskaan saada aikaa särkymistä ihmisessä

-herrnhutilaiseen spiritualiteettiin liittyy voimakas lakihenkisyyden kritiikki; se,että ihmisiä ajetaan
voimakkaaseen parannukseen ja synnistä ja maailmasta erottautumiseen,jättää lain alle

-autuus perustuu siihen, että uskossa ihminen elävästi tuntee Jeesuksen meidän syntiemme tähden
ristiinnaulituksi; ihminen uskossa päivittäin, ei ainoastaan ehtoollisessa,syö ja juo Jumalan pojan verta ja ruumista

-vanhurskauttavan uskon voi saada ainoastaan,jos Pyhä Henki hengessä antaa sellaisen valaistuksen,että
ihminen kykenee näkemään Jeesuksen ristillä sovitusuhrina; tällöin tapahtuu läheinen yhdistyminen
(morsiusmystiikka) uskovan ja Kristuksen välillä; minä olen hänen ja hän on minun

herrnhutilaisuuden ja pietismin rajat hartauskirjallisuudessa eivät olleet selkeitä,vaan herrnhutilaisuus
muodostui yhdeksi virtaukseksi sisälle pietismiin; pohjoisen herrnhutilaispiireissä saatettiin lukea niin pietististä, englantilaista kuin luterilaisen ortodoksiankin kirjallisuutta

-tärkeitä kirjoja Ylitorniossa: Ylitornion kirkkoherran Johannes Qvirsfelin Taivaallinen yrittitarhaseura;

41 keskustelua Kristuksen ja sielun välillä

-Erik Pontoppidan: Kaunis uskon speili; joka eteen asettaa Jumalan lasten oikeuta tuntomerkkejäja
sieppaa väärän uskon suruttomilta; erittäin teologinen ja opillinen esitys; lainaa valtavan monia opettajia Ambrosiuksesta Lutheriin ja reformoiduista baptisteihin ja puritaaneihin; kirjalla pyritty todennäköisesti osoittamaan, että oikeaan luterilaiseen käsitykseen uskosta kuuluvan sisäiset liikutukset ja Pyhän Hengen
aiheuttamat kokemukset; puhutaan jopa taivaallisesta hekumavirroista (lainaten Khyrostomosta!)

-1779 Kalliit Hunajanpisarat Suomeksi,kääntäjä tuntematon; vahva saarna ulkonaista ja muodollista jumalanpalvelusta ja hyviä tekoja vastaan


1800-luvun vaikutuksesta Karimies kokoaa:

5. Lestadiolaisuus
-taustalla nähty Ruotsin lukijaliike, johon lapin Maria kuului

-tornionlaakson hengellinen kirjallisuus ja viiklundilaisuus

-Juho Lankinen toimitti Viklundin traktaatti-omaelämänkerran ja julkaisi sen Oulussa 1888

-Erkki Antti Juhonpieti, merkittävä maallikkosaarnaaja, jonka äiti viklundilaisia

-lestadiolaistradition itseymmärrys: ajatus uskovien jatkumosta, successio fidelium: Hus, Luther, Zinzendorf,pietismi ja hernnhutilaisuus

-uskovaisten yhteisömerkittävä,ei kirkon virka tai sakramentit; toimijoita ovat uskovaiset ihmiset

-muodollisen, voimakkaan, hierarkisen kirkkojärjestyksen vastustus

-ajatus siitä, että elävä kristillisyys on vainottua ja maanalaista
-uskonvanhurskaus siirtyy uskosta uskoon; siis uskovalta uskovalle

-kristillisyys sydämen kokemuksena, joka ei ole sidottuna mihinkään järjestelmään

-Jeesuksen veren korostus: veriylkä

-tunnepohjaisuus

-toisaalta monia ristiriitoja: Zinzendorfin ekumeenisuus, lestadiolaisten eksklusiivisuus

++++++++++
no niin...

siinä melko lailla lainauksia Karimiehen kahlaamasta aineistosta.

se kannattaa todella käydä läpi ajatuksen kanssa.

Herran Jeesuksen suuret elovainiot

Torniojokilaakson syvä ja pitkällinen hengellinen kyntötyö

erityisen iloiseksi tulin tuosta havainnosta

Länsi-Suomen rukoilevaiset ja esikoiset ovat lähimpänä herrnhutilaista hengellistä perintöä.

nyt ei anneta Saatanan turmella tätä hienoa herätystä, jonka eurooppalaiset juuret todellakin kulkevat aina Jan Husiin asti!


esitän siis parhaat kiitokset luennoijalle Karimiehelle, jonka tekstiä olen pitkät pätkät lainannut.

Sola Dei gloria!

1 kommentti:

  1. Hei Mikko,

    Luennot muuten eivät ole Ilmari Kariniemen pitämiä vaan professori Jouko Talosen vuosia sitten dosenttiluentosarjana Helsingin yliopistossa pitämästä luentosarjasta tehdyt. Nähtävästi Karimies on puhtaaksi kirjoittanut ne.

    VastaaPoista