Jeesus tulee takaisin

Nikea 325:
Hän kärsi ja kolmantena päivänä nousi ylös,
astui ylös taivaisiin,
mistä hän on tuleva takaisin tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.

παθόντα, καὶ ἀναστάντα τῇ τρίτῃ ἡμέρᾳ, καὶ ἀνελθόντα εἰς τοὺς οὐρανούς,
καὶ ἐρχόμενον κρῖναι ζῶντας καὶ νεκρούς.

kuulemme historian lähteistä, kuinka monet marttyyrit kertoivat maaherroille ja tuomareille, että he itse joutuvat vielä tuomittaviksi ja vastuuseen teoistaan.

Tämä Nikeassa ilmaistu raamatullinen usko - sillä sehän on tärkeä osa Jeesus Nasaretilaisen opetusta evankeliumeissa - saa erityisen vakavuuden veritodistajien suun kautta.

Sanamuoto uskontunnustuksessa ei ole hengellinen (elävässä, kuolleessa tilassa) vaan hyvin konkreettinen - Jeesus tulee tuomitsemaan eläviä (zontas) ja kuolleita (nekros). Siis niitä, jotka Hänen tulemisensa hetkellä elävät maan päällä ja niitä, jotka ovat jo kuolleet ja joiden ruumis on haudattu tai uponnut meren syvyyksiin tai palanut tuhkaksi, kuten monien Kristuksen marttyyrien ruumiit.

Latinankielessä ilmaus "on tuleva" on napakka - futurum est.

Futuuri, tulevaisuus, on Herran Jeesuksen Kristuksen paluu taivaista alas tänne tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.

Katso, hän tulee pilvien kanssa, ja jokaisen silmän pitää hänen näkemän ja ne, jotka häntä pistäneet ovat ja kaikki maan sukukunnat pitää parkuman. Niin, amen!
Minä olen A ja O, alku ja loppu, sanoo Herra, joka on, joka oli, ja joka tuleva on, kaikkivaltias.
Ilm 1:7-8

Amen

Tule Herra Jeesus


Virsi 155
1.
Jo Herran päivä läsnä on,
hän saapuu voimassansa,
ja maailmalle tuomion
tuo Jeesus tullessansa.
Pois pilkka, nauru katoaa,
kun tuli kaiken kuluttaa
ja Herran sana täyttyy,
ja Herran sana täyttyy.

2.
Soi silloin taivaan pasuunat
kutsuen kaikkialta
maan piirin kaikki asukkaat
ja kuolleetkin maan alta.
Myös meri antaa kuolleensa.
Muutumme ajan rahdussa.
Joudumme eteen Herran,
joudumme eteen Herran.

3.
Kun silloin kirjat avataan,
niin kaikki tulee julki
ja päivänvaloon saatetaan,
yö minkä kätköön sulki.
Jokainen joutuu kuulemaan
sen mitä teki aikanaan.
Ei mitään voida peittää,
ei mitään voida peittää.

4.
Armahda, Jeesus, minua,
päivääsi että muistan,
niin ettei voita maailma,
vaan huolet, synnit suistan.
On kerran jäävä häpeään
ja kylvöänsä niittämään,
ken täällä Herran hylkää,
ken täällä Herran hylkää.

5.
Käy, Vapahtaja, avuksi,
tuo turva haavoistasi!
Tallella pidä nimeni
elämänkirjassasi.
Myös minut, Jeesus, lunastit
ja kaikki synnit sovitit,
saan ansioosi luottaa,
saan ansioosi luottaa.

6.
Jo anna, Jeesus, Herrani,
sen suuren päivän koittaa.
Jo täytä toivo kansasi,
pimeys kohta voittaa.
Kansasi huokaa: Saavu jo,
oi Jeesus Kristus, A ja O
ja kaiken alku, loppu,
ja kaiken alku, loppu.

Virren 158 pohjalta Joachim Magdeburg n. 1565, 
Bartholomäus Ringwaldt 1586. 
Ruots. Lorentz Springer 1676. 
Suom. virsikirjaan 1701. 
Uud. komitea 1937.