Athanasius Aleksandrialainen

Pyhä Athanasius Aleksandrialainen. Koptilainen ikoni.
kuva Wikimedia Commons

Isä, Poika ja Pyhä Henki
Kristuksen kirkossa tahdottiin ymmärtää vanhat leilit räjäyttänyttä "Jeesus tapahtumaa" ja jotenkin käsittää, miten Isä ja Poika ovat keskinäisessä suhteessa ja mitä uskoa Pyhästä Hengestä.

Kaste on tässä ymmärtämisessä ollut ja on yhä aivan keskeinen asia. Matteuksen evankeliumin lähetyskäsky sisältää kolmiyhteyteen viittaavan trinitaarisen formulan, "kastamalla heitä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen".

Evankeliumien kertomuksessa Jeesuksen kasteessa ovat läsnä Isä, Poika ja Pyhä Henki

Ja tapahtui niinä päivinä, että Jesus tuli Galilean Natsaretista ja kastettiin Johannekselta Jordanissa.
Ja kohta kuin hän astui vedestä ylös, näki hän taivaat aukenevan ja Hengen tulevan alas hänen päällensä niinkuin kyyhkyisen,
Ja ääni tuli taivaasta: sinä olet minun rakas Poikani, johonka minä mielistyin.
Markus 1:9-11

Toki Arius Aleksandrialainen tunsi myös hyvin nämä Raamatun kohdat, hän oli syvällisesti perehtynyt pyhiin kirjoituksiin. Näissähän ei varsinaisesti määritellä mitään keskinäisiä suhteita, mutta Arius määritteli, ja tähän otettiin vahvasti kantaa Nikean ensimmäisessä kirkolliskokouksessa 325.

Kyse oli kolminaisuusopista, trinitaarisesta opista, ja toinen aleksandrialainen oppinut, koko Kristuksen kirkon arvostama Athanasius, oli tässä väittelyssä kehässä Ariusta vastaan.


Athanasius
Athanasius (297 - 2.5. 373) syntyi varakkaaseen kristittyyn perheeseen Aleksandriassa, Egyptissä. Tiedämme epäsuorasti kristillisyydestä siksi, että myöhemmin pakolaisvuosinaan Athanasius piiloutui isänsä haudan luo kristittyjen hautausmaalla. Hänen veljensä oli myös kristitty. Egyptin kansallisten kristittyjen mielestä Athanasius oli syntyperäinen egyptiläinen, kopti, kun taas jotkut pitävät häntä Aleksandriassa asuneen kreikkalaisen perheen jälkeläisenä.

Athanasiuksen pappisvirka alkoi hauskalla tavalla. Aleksandrian piispa Alexander (k. 328) oli näet kutsunut presbyteerejä luokseen aamiaiselle, kun hän katsoi ikkunasta ja huomasi poikia leikkimässä meren rantahietikolla. Lapset olivat siellä "kastamassa" ja leikin nähdessään piispa lähetti tuomaan heidät luokseen. Eräs leikkivistä pojista oli toiminut porukan "piispana", Athanasius.

Sen sijaan, että piispa Alexander olisi moittinut lapsia pyhillä asioilla leikkimisestä, hän tarttui tilaisuuteen ja kehoitti heitä valitsemaan elämässään pappisuran. Viisas teko - pojista ainakin Athanasius otti piispan kutsun vastaan ja lähti nuorukaisena Aleksandrian kuuluisaan katekeettakouluun oppimaan enemmän Jeesuksesta. Vuonna 328 hänestä suurella äänten enemmistölää valittiin edesmenneen piispa Alexanderin seuraajaksi Aleksandrian piispaksi. Leikistä tuli totta!

Piispan sihteerinä Nikeassa
Piispa Aleksander asetti nuoren Athanasiuksen diakoniksi vuonna 319. Hänen edeltäjänsähän oli asettanut Ariuksen presbyteeriksi samaan kaupunkiin. Kun keisari Konstantinukselta tuli kutsu kaikille piispoille osallistua yhteiseen kirkolliskokoukseen toukokuussa 325, Athanasius kutsuttiin mukaan Nikeaan piispan sihteerinä.

Athanasius oli Nikean kokouksen aikana 27 vuoden ikäinen eikä vielä missään merkittävässä kirkon työssä, mutta hän oli erittäin lahjakas teologi joka toimi piispansa taustavoimana.

Nikean jälkeen Athanasius nousi Ariuksen opetusten tärkeimpien vastustajien joukkoon ja sai siitä päälleen keisarien vihat, viidesti yhä uudelleen määrätyn maanpakolaisuuden, virasta erottamisen, tuomioita ja hengenvaaraa. Tuo Nikeassa avoimeksi puhjennut taistelu oli hengellistä mutta sillä oli laajat vaikutukset Kristuksen kirkon ruumiiseen kautta Rooman valtakunnan.

Näin olemme lyhyesti esitelleet Arius Aleksandrialaisen päävastustajan, Athanasius Aleksandrialaisen.

siinä on kova neljän Aan kerho, joka kannattaa muistaa!


Athanasiuksen uskontunnustus
Niin kutsuttu Athanasiuksen uskontunnustus ei ole nimestään huolimatta Athanasius Aleksandrialaisen työtä. Se on ehkä yhdistetty häneen kolminaisuusopin korostamisen takia,

Tunnustuksessa on vahvasti kirkkoisä Augustinuksen () ajattelun vaikutusta, Nykyisin ajatellaan, että sen on todennäköisesti laatinut pyhä Vincent Lérinsiläinen (k. 445) oppilaidensa kanssa 400-luvun alkuvuosikymmeninä Galliassa, eteläisessä Ranskassa.