lauantai 21. maaliskuuta 2015

Thor ja ukkonen

Thor taistelee jättiläisiä vastaan
Mårten Eskil Winge .1872
kuva Wikimedia Commons

Keskustelua
Seurakuntalainen.fi blogissa lääkäri Pekka Reinikainen kysyy Onko luominen harhaoppi?

Kirjoitusta seuranneessa keskustelussa on  tärkeä puheenvuoro toiselta puolen jokea. Siinä lainataan toisen kommentoijan tekstiä ja vastataan viitaten uskonnon ja tiedon suhteeseen skandinaavien Thor-jumalaa apuna käyttäen.
"Jos Jumalaa ei ole, miten uusateistit selittävät vaikkapa muurahaisten kekseliäisyyden ja ahkeruuden?"

Jos Thor ukkosen jumalaa ei ole, miten selität salamaniskun kysyi muinainen ihminen epäilijältä. Klassinen tietämättömyyteen perustuva argumentaatiovirhe.
Seurakuntalainen keskustelu 19.3.2015 15.33


Ilmiöiden henkilöistäminen

Todellakin.

Taivaan mustissa pilvissä jyrisevä ukkonen ja leiskuvat salamat ovat herättäneet syvää tunnetta, kunnioitusta ja pelkoa jumalallista asiaa kohtaan kaikissa kansoissa, jotka sellaista ovat kokeneet. Salaman aiheuttama tuho herättää yhä tieteellisenä aikakautena pelkoa ja kunnioitusta, koska isku voi sytyttää tulipalon tai viedä karjan tai ihmisen hengen.

Kuten kommentoija lyhyesti toteaa, ihmisillä ei ole aiemmin ollut tietoa, jonka perusteella ukkonen ja salama voitaisiin selittää. Ihmisellä on tarve asettaa asiat paikalleen, ja tiedon aukkoa täytettiin mielikuvituksella ja ilmiön henkilöllistämisellä.

Kyseessä ei ollut pelkkä voima, vaan sen takana toimiva ihmisen kaltainen jumaluus, joka tahtoi ja tarkoitti.

Samanlaisia luonnonilmiöiden henkilöllistämisiä ja analogisia selityksiä löydämme kaikista perinteisistä uskonnoista paljon.  Sitä, mitä ei tiedetä, halutaan kuitenkin selittää ja aivot tuottavat mahdollisia järkeviä analogioita ihmisen kokemuspiiristä. Uskonto tarttuu tällaiseen selitykseen ja teksee siitä pyhän perinteen, joka elää omaa elämäänsä ja saa paikallisväriä ja rikastuu.

Henkilöistämistä ei tehty ihmiskunnan lapsuudessa vain majesteettisille ukkosen ja salamoinnin kaltaisille ilmiöille, vaan aivan kaikelle. Pakanallinen polyteismi on melkoinen luettelo ihmisille tärkeistä kulttuuriesineistä, asioista, luonnonilmiöistä ja mielentiloista. Jumaluudet ja henkivallat, hyvät ja pahat, olivat tärkeä osa arkea ja juhlaa.


Myrskyn jumaluudet
Eri kulttuureissa myrskyn jumaluudet kuvataan eri tavoin ja heillä on kielialueesta riippuvia nimiä.

Skandinaavien vuoria murskaavaa vasaraansa heiluttavan Thor jumalan on säilynyt meillä torstain nimessä. Thorin vasara oli tärkeä kulttiesine ja selitti ukkosen jylinää, kun taas hakaristi oli naisten suosima symboli salamoinnille.

Thor on ikivanha proto-indo-eurooppalainen myrskyn miehinen jumaluus, ukkosen ja salaman herra, jonka hahmo on saksan Donner, englannin Thunder ja joka näkyy myös ranskan Tonnerre sanassa (ukkonen).

Kreikkalais-roomalaisena aikana ukkosen jylinä oli taivaallisten sotavaunujen jyrinää tien peittävällä kiveyksellä. Salamat ovat analogisesti tulisia nuolia, joita Zeus eli Jupiter heitti.

Kanaanilaisten myrskyn jumala Baal oli palvonnassa ilmeiseseti tärkeämpi kuin taustalla oleva El ylijumala. El sanasta tulevat heprean ja arabian nimet Jumalalle, Elohim, Allah.

Suomalaisten ukkonen kantaa meeminä Ukko ylijumalan nimeä, jonka puoliso oli Akka jumalatar. Balttien myrskynjumala Perkules tunnettiin suomessakin, ja nimensä on jäänyt elämään kielessämme Mikael Agricolan Uuden testamentin kautta Paholaisen nimenä.



Pyhä Anna ja Luther
Luther ratsasti Stotterheimin lähellä heinäkuun 2, 1505. Hänen tarkoituksenaan oli ryhtyä isä-Hansin toivomuksen mukaan opiskelemaan lakia Erfurtin yliopistossa. Salama iski lähelle ratsumiestä, jonka säikähdys purkautui rukoukseksi ja lupaukseksi "auta pyhä Anna, ryhdyn munkiksi".

Ranskalaisen perinteen suloinen Anna, neitsyt Marian äiti, (heprean Hanna) ei ole tietääkseni tehtäviltään myrskyltä suojeleva.  Kanadan ranskalaisten parissa sellainen perinne on kehittynyt 1800-luvulla merimiesten keskuudessa. Pyhään Annaan saatettiin liittää ratsastajien suojelu, mutta en ole tästä väitteestä löytänyt keskiaikaista todistetta.

Tämä kuuluisa salamanisku muutti kerralla Lutherin elämän ja sitä kautta koko kristikunnan ja maailman.


2 kommenttia:

  1. Jäin odottamaan pientä sivupolkua fennien muinaisuuteen ja vasarakirveskulttuuriin. Sehän vaikutti luonamme noin 2000-1500 eKr. - siis ennen kuin yksikään ruotsalainen sulho saapui hurmaamaan naisiamme. Pitää siis oleman varsin vanha
    myytti ja uskomus...
    Hautajaisissa istui samassa pöydässä nuorukainen, joka seuraavalla viikolla väitteli
    vertailevasta kielitieteestä. Kun puhuin hänelle sanasta Himmalaja (Jumalten asunto) ja sanasta Himmel - oli hän aivan huuli pyöreänä. En ole filologi, mutta olen näkevinäni pitkän linkin germaaneista indo-arjalaisen kulttuurin ja mytologiankin lähteille. Miksi hindut lolvat sellaisen jumalten sekamelskan, lienee se myöhemmän kehityksen tulos. Miksi höpötän näitä? Monijumalisuus voikin olla rappio-ilmiö.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hindujen maailma on varsin vaikea, länsi on länsi, itä on itä, eivätkä ne koskaan kohtaa, on sanottu. Aikoinaan varmaan juuri Raamatun vaikutuksesta oli ajatus, että alkuperäinen uskonto on ollut monoteismiä, ja polyteismi on sen rappeutumista. Ur-montheismus. Kaikkein vanhimmat säilyneet kirjoitukset uskonnosta ovat polyteistisiä ja uskontotieteessä monoteismi on poikkeustapaus.

      Hindujen vanhimpien kirjoitusten, Persian vanhimpien ja Mesopotamian Sumeri-Akkadi suhteista on tehty huolellista tutkimusta, mutta vertaileva uskontotiede on hyvin vaikea ala kun kielet tunnetaan niin huonosti, siis niiden vanhimmat kerostumat. Arjalainen virtaus kulkee kyllä johon germaanit, saksit, frankit, anglit Euroopassa juurtuvat.
      Thor lienee suomen heimoille vieras, meillä jylläsivät baltit?

      Poista