Petri Paavola ja Raamatun luotettava käännös

Pyhä Hieronymos, Vuilgatan kääntäjä
"MatthiasStom-SaintJerome-Nantes" by Matthias Stom (fl. 1615–1649)
Oeuvre du Musée des Beaux-Arts de Nantes.
Licensed under Public Domain via Wikimedia Commons

Anonyymi lisäsi kommentin Konsta tekstiin 16.3. 7.33. Koska aihe ei liity Konstantinus sarjaan, mutta on itse tärkeä asia keskustella, kommentoin linkin tekstejä lyhyesti tässä.

Anonyymin viesti:

www.kotipetripaavola.com/vatikaaninvaaristamatkasikirjoitukset.html

Vatikaani on peukaloinut raamatun käsikirjoituksia.

Viittaus Petri Paavolan sivuille koskee Raamatun alkutekstien laitosten luotettavuutta väittäen, että paavin kirkko on muutellut tekstejä vääristellen niitä omien oppiensa mukaisiksi.


KJV
Linkin kirjoituksen aineisto - kuten paljon Paavolan sivujen materiaalista - tulee alunperin Yhdysvalloista baptistien piiristä ja heidän kanssaan samanhenkisistä kristillisistä piireistä. USA;n baptistien keskuudessa on näet käyty tiukkaa keskustelua autoritatiivisesta pyhän Raamatun englanninkielisestä versiosta. Kun on niin monia käännöksiä englanniksi, mihin niistä voi turvallisesti luottaa?

Monelle eteläiselle baptistille (Bible belt) on suorastaan uskon asia, että King James Version (1611) on se ainoa oikea ja luotettava itse Pyhän Hengen inspiroima käännös, jota uskovaisten tulee ainoastaan käyttää.

Mutta tämä johtaa asiassa eteenpäin. Koska KJV nojaa Uuden testamentin käsikirjoitusten osalta kreikankieliseen ns. Textus Receptus versioon, on tietenkin olennaista osoittaa todeksi, että myös tämä käsikirjoitus on se ainoa oikea Uusi testamentti ja muut kreikankieliset käsikirjoitukset joko opillisesti vääristeltyjä tai muuten puutteellisia.

Tähän keskuteluun Paavola siis kutsuu tutustumaan ja aihe on todellakin tärkeä. Häntä ei niinkään ilmeisesti kiinnosta autoratiivinen Uuden testamentin käännös, vaan sen tueksi esitetyt väitteet, että Paavin kirkko olisi turmellut kreikankielisiä alkutekstejä opillisista syistä.

Textus Receptus
Suomalainen wikipedia kertoo Textus receptuksen taustoista näin:

Englannissa ollessaan Erasmus (Rotterdamilainen) aloitti Uuden testamentin käsikirjoitusten järjestelmällisen tutkimuksen valmistellakseen uutta latinankielistä käännöstä. Tämän version julkaisi Froben Baselissa vuonna 1516, ja se oli Raamatun tieteellisen tutkimuksen pohjana protestanttisten lahkojen synnyn aikana. Hän julkaisi kriittisen laitoksen kreikankielisestä Uudesta testamentista vuonna 1516 – Novum Instrumentum omne, diligenter ab Erasmo Rot. Recognitum et Emendatum.

Tämä versio sisälsi latinankielisen käännöksen ja kommentaarin. Käännös hyödynsi uusimpia löydettyjä käsikirjoitusversioita. Toisessa painoksessa käytettiin tutumpaa Testamentum-nimitystä sanan Instrumentum sijasta.

Tunnetuimmaksi tuli tekstin kolmas versio, joka tuli myöhemmin tunnetuksi nimellä Textus Receptus. Sitä käyttivät muun muassa King James Biblen kääntäjät.

Erasmus julkaisi myös kolme myöhempää versiota, vuosina 1522, 1527 ja 1535. Erasmus omisti työnsä paavi Leo X:lle, ja katsoi tämän työn olleen hänen merkittävin panoksensa kristikunnalle. Välittömästi tämän jälkeen hän aloitti teoksensa Uuden testamentin parafraasit, joka sisälsi yleistajuisia esityksiä useiden kirjojen sisällöstä, julkaisemisen. Nämä, kuten muutkin teokset, julkaistiin alun perin latinaksi, mutta ne käännettiin pian muille kielille.
wikipedia

Biblia
Suomessa saman aseman Pyhän Hengen inspiroimana luotettavana käännöksenä on saanut Biblia, vuoden 1776 kirkkoraamattu.

Kun Otto Mannisen komitea julkaisi uuden suomennoksen 1933 ja 1938, jotkut uskovat pitivät Talvisotaa Jumalan rangaistuksena tästä pyhään kirjaan kajoamisesta ev.lut. kirkon toimesta.

Biblian vanha kieli on hyvin kaunista, mutta nykysuomalaiselle monelta osin käsittämätöntä - niin paljon kielemme on runsaassa kahdessa sadassa vuodessa muuttunut rakenteeltaan ja sanastoltaan.

Biblia on käytössä esikoislestadiolaisessa herätysliikkeessä, jossa tosin KR 1938 on paljon käytössä myös, sekä eksklkusiivisesti Länsi-Suomen herännäisyyden eli rukoilevaisuuden parissa "sillä kielellä kuulimme Kristuksen Hyvän Paimenen äänen" ja siinä pysytään.

Vulgata
Rooman kirkossa, johon Konsta sarja liittyy ja josta Paavolan lähteet varoittavat, käyttää Pyhän Hengen inspiroimaa latinankielistä käännöstä Vulgata. Alunperin sana tarkoitti kansanlatinaa, vulgaaria kieltä, mutta myöhemmin Vulgatan latinasta tuli pyhä kieli, jota käytettiin lähinnä kirkon liturgiassa ja Raamatun tekstien lukemisessa.

Tällä käännöksellä, Vulgatalla, Suomen kansa ensin opetettiin tuntemaan Jeesus Kristus varrhaisella Keskiajalla, kun lähetyssaarnaajat ja opettajat tulivat maahamme lännestä.

Mikael Agricola
Mikael Agricola käänsi Uuden testamentin suomeksi 1548 Lutherin mallia noudattaen Erasmus Rotterdamilaisen Textus Receptus versiosta.