sunnuntai 1. helmikuuta 2009

Raamattu, uskontohistoria ja ilmoitus

Ahura-madza ja kuningas Khosroes

Lestadiolaisten keskustelupalstalla eräs kyselevä kirjoittaja kehottaa luopumaan vanhoista taikauskoista ja omaksumaan oman aikamme tietoa vastaavan maailmankatsomuksen. Hän antaa kehoituksen kristitylle: "Otapa selvää essealaisista, egyptin ja sumerialaisten jumalista ja uskomuksista, mithralaisuudesta, zarathutralaisuudesta jne."

Kysymys uskontojen keskinäisestä suhteesta ja vaikutuksesta toisiinsa on Raamatun kannalta tärkeä. Jos käsitys persoonallisesta pahasta tulee Iranin suunnalta, missä on Raamatun jumalallinen "ilmoitus" suoraan ylhäältä, jotain jota Jumala on antanut ohi ja piittaamatta ihmisen todellisuudesta?

Ei missään, mistä ihmisen tiede sen tavoittaisi ja todistaisi. Raamattu on aikansa lapsi, lihaa ja verta, henkistä ja hengellistä ihmiskunnan todellisuutta, johon se osallistuu ja jota se on syvällisesti muokannut ja muokkaa. Mutta uskon kautta Jumalan ainutlaatuinen ilmoitus näkyy kaikkialla luonnossa, pyhässä Raamatussa ja erityisesti Jeesuksesa Kristuksessa.

Jeesus Nasaretilainen on aikansa lapsi, lihaa ja verta, henkistä ja hengellistä ihmiskunnan todellisuutta, roomalaisajan juutalainen, joka on osallistunut ja osallistuu syvällisesti ihmiskunnan historian vaiheisiin. Jumalan Sana ennen lihaksitulemista Beetlehemissä, Herra Kristus Jeesus ylösnousemuksen ja taivaaseenastumisen jälkeen.

Ei ihmisen todellisuuden yläpuolella vaan sen keskellä, aidosti ja kiirehtimättä. Tarkalla ajoituksella, kunnes tulee aika kerätä Taivasten valtakunnan sato ihmiskunnan keskuudesta.

... ajatukseni on että ilman uskoa ihminen ei myöskään tiedä mitään Jumalan ilmoituksesta vaan Raamattu on kokoelma vanhoja kirjoituksia, jotka heijastelevat kirjoittajiensa maailmaa, varsin suhteellinen aikamme kirkolle. tätä linjaa esiintyy kirkossa nykyään paljon juuri tieteellisen Raamatun tutkimuksen seurauksena, jossa omaksutaan nämä pelisäännöt kaiken kattavana todellisuutena eikä huomata, miten koko uskon maailma unohtuu

Näin sanoi Zarahustra
tieteellinen Raamatun tutkimus on jo kohta kahdensadan vuoden ajan selvitellyt juutalaisuuden ja kristinuskon uskontohistoriallisia taustoja, ja kaikki nuo mainitsemasi aiheet ovat tärkeitä ja paljon puhuttuja teemoja.

Raamatun tieteellinen tutkimus alkoi samoihin aikoihin 1800-luvulla kun tämä tieteellis-tekninen vallankumous, jonka perustalla moderni ihminen hankkii tietoa maailmankuvaansa ja jonka perustalla moderni ihminen luo henkilökohtaista maailmankatsomustaan.

varsin moni on tullut samaan johtopäätökseen kuin Taikauskoinen että uskonnot ovat entisaikojen ihmisten kehittämiä ajatusmalleja, joita on kyllä mielenkiintoista tutkia ja joiden merkitystä ihmiskunnan historiassa on hyvä tutkia ja ymmärtää, mutta jotka edustavat aikansa elänyttä maailmankuvaa ja siksi myös asiallisesti virheellistä maailmankatsomusta. Vaikka matematiikan hinduprofessori Mombayn yliopistossa uskookin Vishnaan, tämä on muinainen arjalainen jumaluus, joka ei vastaa mitään todellisuutta.

listassasi on
essealaiset, juutalainen uskonnollinen suuntaus joka on Kuolleen meren kirjakääröjen löytymisen jälkeen 1947 tullut varsin intensiivisen tutkimuksen kohteeksi
Egypti, suurenmoinen sivilisaatio Niilin rannoilla, josta Raamattu kertoo paljon
ihmiskunnan ensimmäinen kirjakulttuuri Sumer, jonne asti Raamatun syvät juuret ulottuvat
Mithra, väkevä roomalaisajan mysteeriuskonto, jonka kanssa varhainen kristinusko kävi ankaraa painia
Zarahustra, huikea uskonnollinen ajattelija ja filosofi Akhmenidien ajan Persiassa. Uuden testamentin ja testamenttien välisen ajan tutkijat pitävät persialaista uskontoa erityisen merkittävänä taustana Raamatun uskonnon kehitykselle, ja mahdollisesti persoonallisen pahan ajatus sekä ajatus ylösnousemuksesta tulevat siltä suunnalta. Juutalaiset kohtasivat persialaiset pakkosiirtolaisuuden aikana ja saivat sieltä kyllä vaikutteita.

Listastasi puuttuu Raamatun kannalta kaksi hyvin tärkeää uskonnollista maailmaa -

kreikkalais-roomalainen hellenismi, jonka osuutta kristinuskon varhaisessa kehityksessä - Jerusalemista Roomaan ja Ateenaan - on erittäin paljon pohdittu.
esimerkiksi Ruotsin kirkossa on viime vuosina korkealta piispalliselta taholta puhuttu Sofia-viisauden palvonnasta

gnostilaisuus, hellenismin pohjainen uskonnollinen virtaus, jonka kanssa varhainen kirkko kävi tarkkaa rajanvetoa ja joka on etenkin viimevuosina taas noussut voimakkaasti keskusteluihin, Egyptin kuiva hiekka on tallentanut gnostilaisia kirjoituksia, jotka muistuttavat kristinuskon tekstejä, esimerkiksi tuo Juudas Iskariotin evankeliumi tai Tuomaan evankeliumi.

2 kommenttia:

  1. Lainaat tässä osan gnostilaisuuden torjuvasta Petri Paavolan tekstistä Maria Magdaleenasta ym.

    VastaaPoista
  2. Petrillä ja Marja-Liisalla on oikein kiva perheen esittely lasten kuvien kanssa.
    http://koti.phnet.fi/petripaavola/Perheemme

    VastaaPoista