Pyhä Kolminaisuus - Athanasiuksen tunnustus

Olemme seuranneet Nikean - Konstantinopolin tunnustuksen alkuvaiheita - sitä muutettiin vain lisäämällä myöhemmin vastoin monien tahtoa tuo kirkon yhtenäisyyden kannalta kohtalokas kohta Pyhästä Hengestä joka Isästä "ja Pojasta" lähtee (filioque) jota ortodoksit eivät lausu.

valtava kamppailu kolminaisuusopista jatkui pitkälle ja - kuten sanottu - Espanjassa areiolainen kristillisyys oli goottien yläluokan suosiossa rahvaan pitäytyessä Nikeaan.

Augustinus pohti pyhän Kolminaisuuden salaisuutta niin, että päänsä meinasi haljeta.

Kuuluisa on tuo visio, uni, jossa hän kulkee meren rannalla ja näkee poikasen. tämä on kaivanut hiekkaan kuopan ja kantaa sinne kupilla merestä vettä.

"mitä teet" - aion siirtää meren tähän poika vastaa iloisesti.

Augustinus ymmärtää, että yhtä vähän hänen pieneen pääkoppaansa mahtuu pyhän Kolminaisuuden salaisuus.

Athanasiuksen uskontunnustus käyttää paljon juuri kirkkoisä Augustinuksen kirjoituksista otettuja ilmauksia Kolminaisuudesta ja se puhuu myös kristologiasta.

Tunnustuksen kärki on edelleen kohti Areiosta vaikka olemme jo 500-luvulla ja ilmeisesti juuri Hispaniassa.

toisin kuin Apostolinen ja Nikean-Konstantinopolin tunnustus, Athanasiuksen lopussa on hurjia uhkauksia niille, kirouksia, jotka eivät kaikkea juuri näin usko.

sitä käytetään harvoin kirkoissa, vaikka lännen kirkot sen hyväksyvät ja myös protestantit pitävät sitä perustavana tunnustuksena.

ortodoksinen kirkko ei ole sitä koskaan omaksunut, kuten myös hibernatus on meille kertonut.


Quicumque vult on tunnustuksen alusta sille tuleva nimi ja koko tunnustus on kirjoitettu latinaksi.

Athanasius kirjoitti tietenkin kreikaksi ja Nikea on kreikaksi.

minusta Herra valitsi ilmoituksen kieleksi kreikan - siis Vanha testamentti on hepreaksi ja arameaksi, Uusi testamentti kreikaksi.

molemmista on hienot käännökset, Septuaginta VT kreikaksi ja Vulgata koko Raamattu latinaksi.

Mutta kreikka on kielenä tavattoman herkkä ja hieno - sorry vaan, mutta ytimekäs klassisen kaunis latina ei pysty samaan

(vaikka tosin UT kirjojen kreikka vaihtelee Luukkaan hienosta koinee kielestä Ilmestyskirjan surkeaan kolinaan)


Tunnustuksen ensimmäiset lauseet, 1 - 28, koskevat pyhää Kolminaisuutta

toinen jakso 29 - 44 oppia Kristuksesta. Siellä käytetään meille jo tuttua "samaa olemusta" myös neitsyt Mariasta - Jeesus on samaa olemusta myös ihmisen kanssa.

lopussa ovat nuo kurjat kiroukset vääräuskoisille, jotka pistävät aikamme kristityn silmään... minkäs teet, siellä ne ovat.

tässä otan vain tuon alun, Areioksen vastaisen opetuksen joka korostaa pyhää Kolminaisuutta.

Kristologia on jo Efeson (431) ja Khalkedonin (451) ekumeenisten konsiilien jälkeistä, käy nestorilaisten kimppuun, enkä sitä tässä ota esille.

Pyhää Kolminaisuutta koskeva kohta nojaa vahvasti Augustinuksen valtaisaan de Trinitate (Kolminaisuudesta) teokseen vuodelta 415.


Dominus noster Iesus Christus, Dei Filius, Deus [pariter] et homo est. Deus [est] ex substantia Patris ante saecula genitus: et homo est ex substantia matris in saeculo natus. Jeesus on Jumala, "homoousios" samaa olemusta Isän kanssa Jeesus on ihminen, "homousios" samaa olemusta äitinsä kanssa




Athanasiuksen uskontunnustuksessa on kolmio Isä Poika ja Pyhä Henki sekä keskellä yksi Jumala.

Tämä "kaavio" on tietenkin täysin paradoksinen, järjelle käsittämätön, mutta selkeyttää ajatuksiamme - ja torjuu vinon pinon jakamattoman kirkon kauden Havukka-ahon ajattelijoiden vinoutuneita ideoita.


Isä ei ole Poika
Isä ei ole Pyhä Henki
Isä on Jumala

Poika ei ole Isä
Poika ei ole Pyhä Henki
Poika on Jumala

Pyhä Henki ei ole Isä
Pyhä Henki ei ole Poika
Pyhä Henki on Jumala

ja on vain yksi Jumala, ei kolmea Jumalaa.

.... huh....



Näin kuuluu Athanasiuksen tunnustuksen alkuosa, pyhän Kolminaisuuden tunnustus, joka on laadittu erityisesti presbyteeri Areioksen opetusta vastaan

kuten muistamme, Areios opetti, että Poika ei ole Isän vertainen eikä samaa olemusta (homoousios) eikä iankaikkinen

Poika on luotu tai tehty

Poika on Isästä syntynyt
joten on aika, ennenkuin Poikaa oli

tosin ennen maailman luomista sillä aika alkaa Pojasta, jonka kautta Jumala on kaikkeuden luonut



Athanasiuksen uskontunnustus

Sen, joka tahtoo pelastua, on ennen kaikkea pysyttävä yhteisessä kristillisessä uskossa. Sitä on noudatettava kokonaisuudessaan ja väärentämättä. Joka ei niin tee, joutuu epäilemättä iankaikkiseen kadotukseen.


Yhteinen kristillinen usko on tämä:

Me palvomme yhtä Jumalaa, joka on kolminainen,
ja kolminaisuutta, joka on yksi Jumala,

persoonia toisiinsa sekoittamatta ja jumalallista olemusta hajottamatta.

Isällä on oma persoonansa, Pojalla oma ja Pyhällä Hengellä oma, mutta Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen jumaluus on yksi,

yhtäläinen on heidän kunniansa ja yhtä ikuinen heidän majesteettisuutensa.



Sellainen kuin on Isä, sellainen on myös Poika ja Pyhä Henki:

Isä on luomaton,
Poika on luomaton ja
Pyhä Henki on luomaton.

Isä on ääretön,
Poika on ääretön ja
Pyhä Henki on ääretön.

Isä on ikuinen,
Poika on ikuinen ja
Pyhä Henki on ikuinen,

eikä kuitenkaan ole kolmea ikuista, vaan yksi ikuinen,

niin kuin ei myöskään ole kolmea luomatonta eikä kolmea ääretöntä, vaan yksi luomaton ja yksi ääretön.

Samoin on Isä kaikkivaltias,
Poika kaikkivaltias ja
Pyhä Henki kaikkivaltias,
eikä kuitenkaan ole kolmea kaikkivaltiasta, vaan yksi kaikkivaltias.



Samoin Isä on Jumala,
Poika on Jumala ja
Pyhä Henki on Jumala,
eikä kuitenkaan ole kolmea Jumalaa, vaan yksi Jumala.

Samoin Isä on Herra,
Poika on Herra ja
Pyhä Henki on Herra,
eikä kuitenkaan ole kolmea Herraa, vaan yksi Herra.

Niin kuin kristillinen totuus vaatii meitä tunnustamaan kunkin persoonan erikseen Jumalaksi ja Herraksi, samoin yhteinen kristillinen usko kieltää meitä puhumasta kolmesta Jumalasta tai Herrasta.



Isää ei kukaan ole tehnyt, luonut eikä synnyttänyt.

Poika on yksin Isästä, häntä ei ole tehty eikä luotu, vaan hän on syntynyt.

Pyhä Henki on lähtöisin Isästä ja Pojasta, häntä ei ole tehty eikä luotu eikä hän ole syntynyt, vaan hän lähtee.



Isä on siis yksi, ei ole kolmea Isää,

Poika on yksi, ei ole kolmea Poikaa,

Pyhä Henki on yksi, ei ole kolmea Pyhää Henkeä.

Tässä kolminaisuudessa ei ole mitään aikaisempaa eikä myöhempää, ei mitään suurempaa eikä pienempää, vaan kaikki kolme persoonaa ovat yhtä ikuisia ja keskenään samanarvoisia,

näin on siis palvottava niin kuin on sanottu - kolminaisuutta joka on yksi, ja ykseyttä joka on kolminaisuus.

Sen joka tahtoo pelastua, on siis ajateltava kolminaisuudesta näin.



Tässä on siis Athanasiuksen latinankielisen tunnustuksen virallinen Suomen ev.lut. kirkon tunnustuskirjoissa oleva käännös suomeksi.

ajattelen tuosta ukaasista näin

miljoonat kristityt ovat pelastuneet ilman, että heillä on mitään tietoa Athanasiuksen tunnustuksesta, Hispanian teologisesta kriisistä 500-luvulla jKr tai presbyteeri Areioksesta.

ei tämä ole jokin pelastuksen mantra.

miljoonat kristityt ovat pelastuneet ilman, että heillä on näin syvällistä ja kielelliseti tarkasti määriteltyä käsitystä siitä, mikä on pyhä Kolmiyhteys.

he kaikki ovat pelastuneet Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta yksinkertaisella sydämen uskolla ja suun tunnustuksella.

nettiruukussakin olen käyttänyt kilometrikaupalla palstatilaa alustaakseni näitä asioita, eikä tämä ole kuin pientä raapustelua jättimäisen aiheen äärellä.

Matti ja Maija siellä Juhani Ahon rautatiellä ovat ihan hyvässä turvassa.

ei Herra vaadi korkean tason teologisia tietoja ja kirkkohistorian tuntemusta niiltä, jotka kutsuu luokseen.


Sen sijaan jos alat opettajana opettamaan Kristuksen kirkolle jotain, joka poikkeaa tästä pyhän Kolminaisuuden määrittelystä, pidä varasi!

taivasosuutesi on uhalla

ei pidä ruveta opettamaan, jos ei tiedä mistä on edes kyse.

Athanasiuksen tunnustus on kirkon opettajille ja uskon sisällön tulkitsijoille ohjeellinen ja papin tai saarnaajan, joka tästä ohi ajaa ja tämän vastaisesti opettaa, voi käydä sangen kalpaten.

ainakin, jos tahdot Athanasiuksen espanjalaista tunnustusta vastoin opettaa, muista että se on luterilaisen kirkon perustava tunnustuskirja ja että se uhkaa sinua tosi huonoilla seurauksilla.

vähintä minkä voit tehdä on koettaa ymmärtää, mitä he sanovat ja sitten selittää, miksi olet eri mieltä ja niin opetat Jumalan kansaa.


Isän Jumalan kohdalla me kaikki taidamme olla jokseenkin samaa mieltä.

mutta on opettajia, jotka laukovat levottomia Jeesuksesta Kristuksesta

ja on opettajia, jotka laukovat Pyhästä Hengestä levottomia.


tässä on paikka sanoa hepalle ptruu! hei... olenkos pysynyt tällä kaidalla tiellä, kristillisen kirkon opin sydämen puhtaudessa vai lähtenyt omille teilleni omassa viisaudessani ja omien Raamatun tulkintojeni kanssa?


"älköön aivan monet teistä ryhtykö opettajiksi, sillä me saamme sitä kovemman tuomion"

muistanet kuka ja missä näin kirjoittaa

turha pistää itseään kovemman tuomion eteen noin vain...