..........
Haluan omistaa tämän pienen tutkielmani professori Lauri Koskenniemelle (1917-2009), joka opetti meille nuorille teologian opiskelijoille kärsivällisesti ja syvällisesti homoousion ja homoiousion eroa ja kertoi myös Theodore Mopsuestialaisesta (350-428), jonka hassu nimi sai koko satapäisen salin sangen iloiseksi..............
Aa, aa, ankka Aa, aa, ankka, takapuoli vankka keinuu käynnin tahdissa, kun hän kulkee vahdissa ympärillä pesän koko kevätkesän, ettei veisi munia lapset vallattomat Näkee usein unia unia, kuinka pojat somat kuorestansa pujahtaa, piip, paap, kvaa, kvaa, kuorestansa pujahtaa, piip, paap, kvaa. Perinteinen runo
....
olisin voinut otsikoida myös Aleksander, Athanasius, Areios mutta tämä on minusta hauskempi. (Muistan tuon ankan pikkupojasta jo.)
olemme edelleen Euroopan evankelioinnin perusteissa emmekä vieläkään päässeet Austraasian Brunhildaan - taustojen selvittely vie aikansa.
kyseessä on eräs koko kristillisen kirkon historian vakavain teologinen keskustelu ja tutustumme siihen tässä hieman.
tämä palsta toivottavasti antaa myös aineksia ns Athanasiuksen uskontunnustuksen käsittämiseen ja asettamiseen oikealle paikalleen omassa kristillisessä maailmankuvassamme.
(nimen voisi kaiketi suomessa sanoa myös Arius kaikkien Arien iloksi, vaikka nimi Ari todennäköisesti tulee heprean sanasta Ariel, Herran liesi)
Kuka on Jeesus Kristus?
Areios (250/6 – 336) etsi vastausta Raamatusta, kirkon opetuksista ja Jumalalta saamaansa terävää järkeään käyttäen.
Keskustelu paisui niin suureksi ja asiat levisivät kuin Jokisen eväät pitkin Kristuksen kirkkoa, että keisari Konstantinus Suuri päätti vuonna 325 kutsua koolle kaikki piispat ja oppineet päättämään, miten asia on.
Nikaian trinitaarisesta uskontunnustuksesta on tullut kristillisen kirkon opillinen perusjalka, mutta se on nähtävä 381 pidetyn Konstantinopolin toisen ekumeenisen konsiilin kanssa kirkon vastauksena juuri tämän Areioksen ajatuksille.
Areioksen omia kirjoituksia on säilynyt hyvin vähän, koska keisari Konstantinus Suuri antoi määräyksen että ne on kaikki poltettava. Hänen opetuksensa tunnetaan siksi epävarmoista lähteistä, joista monet ovat häntä vastustavien kirkkoisien tekstejä "näin Areios opetti".
Hän on ilmeisesti syntyisin Libyasta ja hänen isänsä nimi on Ammonius. Areios oli henkilökohtaisesti hurskas uskova mies, pitkä ja komea, askeettinen ja opiskeli luultavasti teologiaa Antiokian kaupungissa.
Siellä oli kehittynyt hyvin korkeatasoista kriittistä Raamatun tutkimusta ja teologiaa ja häneen vaikuttavina opettajana mainitaan etenkin pyhä Lucian (240-312), joka kärsi marttyyrikuoleman.
Areios oli tiukkis.
Tuohon aikaan oli kuuma peruna kristityt, jotka Rooman esivallan vainojen ja kidutusten ja kuoleman pelossa olivat luopuneet uskosta. Olivatko he pilkanneet Pyhää Henkeä, tehneet synnin, jota ei saa anteeksi?
Egyptin Aleksandriaan palattuaan Areios asettui tälle kannalle Lycopolis kaupungin (nyk Asiut) piispa Meletiuksen kanssa. Kristuksesta vainojen alla luopuneella ei ole paluuta kirkkoon.
(tämä oli pohjois-Afrikassa erityisen suuri kysymys ja nosti ns donatolaisen kiistan, johon myös pyhä Augustinus sitten otti kantaa pari sukupolvea myöhemmin).
Kuka on Jeesus Kristus?
asia nousi tapetille Aleksandrian kaupungissa, kun patriarkka Aleksander (k. 326) piti siellä kirkossa saarnan verraten Poikaa Isään.
Tämä kaveri, pyhä Aleksander Aleksandrian piispa (ja paikallisten kristittyjen, koptien paavi) oli sittemmin Nikaian kirkolliskokouksessa voimakas kolminaisuusopin puolustaja. Hänet muistetaan myös tässä asiassa ratkaisevan tärkeän henkilön, nuoren Athanasiuksen opettajana.
Areios nosti piispansa saarnasta haloon ... ja se kajahti läpi koko silloisen kristikunnan ja ulottui sitten kauas Eurooppaankin.
Areios opetti jokseenkin näin Isän ja Pojan asiasta:
jos kerran Jumala on Isä josta Poika on syntyisin, niin sanoohan järkikin, että oli aika jolloin Poikaa ei vielä ollut.
Vain Isä on iankaikkinen, syntymätön, olemukseltaan täysin salattu ja tuntematon. Poika on samankaltainen kuin Isä (kreikan homoiousios - samankaltaista olemusta), mutta ei Jumalan kanssa samaa olemusta (homoousios).
Kreikan termien välissä on vain yksi kirjain, mutta kuinka tästäkin kirjaimesta Jumalan lasten verta on vuotanut!
Isä on tehnyt Pojan tyhjästä ja sitten Pojan kautta luonut maailmat.
Pyhä Henki on Isän ja Pojan alaisuudessa.
Areios siis korostaa Jumalan ykseyttä, sitä, että on vain yksi Jumala - Isä.
(Jeesuksen yksiluonto-oppi, monofysitismi, on myöhemmin noussut Lähi-idän monoteistisessa ilmapiirissä tätä teologista ongelmaa ratkaisemaan)
Mihin mies perusti opetuksensa?
No - Raamattuun tietenkin. Olihan hän Antiokian raamatuntutkijoiden kouluttama.
Sanat Isä ja Poika johtavat ajatukset syntymään, aikaan ennen kuin Poikaa oli.
tätä ei voi kukaan kiistää. Tosin Areios opettaa, että Poika tehtiin ennen kuin maailmaa oli vielä luotu eli kyse on varsin tuonpuoleisesta teologiasta!
Hän viittaa Viisauteen, Logokseen, joka on vahvasti Johanneksen evankeliumin kuvassa "Sana tuli lihaksi"
Tästä on hänelle tärkeä Sananlaskujen kuuluisa kohta:
"Minut Herra loi ennen kaikkea muuta,
luomisensa esikoisena, ennen taivasta ja maata.
Iankaikkisuudesta minä sain alkuni,
kaiken alussa, ennen kuin maata oli.
Kun synnyin, ei syvyyksiä vielä ollut,
ei lähteitä tuomaan niiden vettä.
Ennen kuin vuoret pantiin sijalleen,
ennen kuin oli kukkuloita, minä synnyin,
ennen kuin hän teki maat ja mannut,
ennen kuin oli hiekan jyvääkään.
Olin läsnä, kun hän pani taivaat paikoilleen
ja asetti maanpiirin syvyyksien ylle,
kun hän korkeuksissa teki taivaan pilvet
ja sai syvyyden lähteet kumpuamaan,
kun hän pani merelle rajat,
loi rannat patoamaan sen vedet,
ja kun hän lujitti maan perustukset.
Jo silloin minä, esikoinen, olin hänen vierellään,
hänen ilonaan päivät pitkät,
kaiken aikaa leikkimässä hänen edessään.
Maan kiekko oli leikkikalunani, ilonani olivat ihmislapset.
Sananlaskut 8:22-31 KR 1992
taas siellä vilahtavat esikoiset!
Areios otti tämän kohdan Jumalan ilmoituksena, jossa kerrotaan että Jumalan Poika luotiin ensimmäisenä ennen kuin mitään muuta on tehty
ja että Jumala on Kristuksen kautta luonut kaiken - kaikki olevainen on luotu Viisauden, Logoksen, Jumalan Sanan kautta.
Areios valikoi ajatustensa tueksi myös kohdan Johanneksen evankeliumista.
Jos kerran Isä on tehnyt Pojan, niin Isä on suurempi kuin Poika.
ja näinhän Jeesus itse sanoo - että Isä on Häntä suurempi:
"Kuulittehan, mitä sanoin: minä menen pois, mutta tulen taas teidän luoksenne. Jos rakastaisitte minua, te iloitsisitte siitä, että minä menen Isän luo, sillä Isä on minua suurempi."
Joh 14:28
Areios kunnioittaa Jeesusta Kristusta Jumalana.
on sen tähden väärin sanoa, kuten joskus kuulee, että islam olisi areiolaisuuden muoto, sillä islamissa Jeesusta kunnioitetaan yhtenä profeetoista.
Oli kuitenkin aika, ennen kuin Jumalan Poikaa oli, ja Isä oli yksin.
Jumala teki ensin Pojan ja sitten Pojan kautta loi koko maailman.
Raamattu todella opettaa, että kaikki on tehty Kristuksen kautta - Hän on luomisen avain.
Johannes kirjoittaa Jeesuksesta, että hän on Jumalan Sana, ja että hän oli Jumalan luona ennen kuin maailmaa oli luotu. (Joh 1:1-14.)
Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala.
Jo alussa Sana oli Jumalan luona.
Kaikki syntyi Sanan voimalla.
Mikään, mikä on syntynyt,
ei ole syntynyt ilman häntä.
Joh 1:2-3
Kiittäkää iloiten Isää, joka on tehnyt teidät kelvollisiksi saamaan pyhille kuuluvan perintöosan valon valtakunnasta.
Hän on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan, hänen, joka on meidän lunastuksemme, syntiemme anteeksianto.
Hän on näkymättömän Jumalan kuva,
esikoinen, ennen koko luomakuntaa syntynyt.
Hänen välityksellään luotiin kaikki,
kaikki mitä on taivaissa ja maan päällä,
näkyvä ja näkymätön,
valtaistuimet, herruudet,
kaikki vallat ja voimat.
Kaikki on luotu hänen kauttaan
ja häntä varten.
Hän on ollut olemassa ennen kaikkea muuta,
ja hän pitää kaiken koossa.
Hän on myös ruumiin pää, ja ruumis on seurakunta. Hän on alku. Hän nousi esikoisena kuolleista, jotta hän olisi kaikessa ensimmäinen.
Jumala näki hyväksi
antaa kaiken täyteyden asua hänessä
sekä hänen välityksellään tehdä sovinnon ja hänen ristinsä verellä vahvistaa rauhan kaiken kanssa, mitä on maan päällä ja taivaissa.
Kol 1:12-20 KR 1992
Apostoli Paavalin kirjeessä Kolossalaisille on ehkä lainattuna alkukirkon Kristus hymniä.
siinäkin vilahtavat esikoiset!
joten on mahdollista, että tässä eräänä taustana on juuri tuo Sananlaskujen kirjan kohta Viisaudesta.
saamme yhdessä Areioksen ja Nikaian isien kanssa ihmetellä Kristuksen salaisuutta, joka on syvempi, korkeampi ja leveämpi kuin pystymme järjellämme edes käsittämään.
Jumala on näet tehnyt kaikki tottelemattomuuden vangeiksi, jotta hän voisi antaa kaikille armahduksen.
Kuinka ääretön onkaan Jumalan rikkaus,
kuinka syvä hänen viisautensa ja tietonsa!
Kuinka tutkimattomat ovat hänen tuomionsa
ja jäljittämättömät hänen tiensä!
Kuka voi tuntea Herran ajatukset,
kuka pystyy neuvomaan häntä?
Kuka on antanut hänelle jotakin, mikä hänen olisi maksettava takaisin?
Hänestä, hänen kauttaan ja häneen on kaikki. Hänen on kunnia ikuisesti. Aamen.
Room 11:32-36 KR 1992
tähän kohtaan Roomalaiskirjettä myöskin Areios sanoisi Aamen!
mutta hän muistuttaisi meille, että tässä puhutaan Isästä, ei Pojasta.
mitäs ukkelille vastaisimme?
Epäjumalille uhratun lihan syömisestä sanon näin: Me tiedämme, ettei epäjumalia ole olemassa, on vain yksi ainoa Jumala. Onhan tosin sekä taivaassa että maan päällä niin sanottuja jumalia, moniakin jumalia ja herroja, mutta
meillä on vain yksi Jumala, Isä. Hänestä on kaikki lähtöisin, ja hänen luokseen olemme matkalla.
Meillä on vain yksi Herra, Jeesus Kristus. Hänen välityksellään on kaikki luotu, niin myös meidät.
1 Kor 8:4-6 KR 1992
tämä kohta 1 Korinttilaiskirjeessä oli Areioksen tärkein todiste opetuksestaan!
"meillä on vain yksi Jumala, Isä. Hänestä on kaikki lähtöisin, ja hänen luokseen olemme matkalla."
vain yksi Jumala, Isä, josta kaikki on lähtöisin!
"Meillä on vain yksi Herra, Jeesus Kristus. Hänen välityksellään on kaikki luotu, niin myös meidät."
tähän Areios sanoi Aamen, Halleluja!
Jeesus on Herra, Jeesus on Jumala, mutta Hän on vähäisempi kuin Isä.
jos jätät lukemisesi kesken tähän, niin voit tietysti päivitellä ja saada porukat pyörittelemään päätään
"hyvänen aika, nyt ne puolustaa nettiruukussa että areiolaisuus on raamatullista!"
älkäämme unohtako, että Areioksen opetuksella on perusteensa Raamatussa. Olihan hän Antiokian kouluja käynyt ja syvällisesti oppinut kristitty.
Kysymys on siitä, ovatko Areioksen perusteet koko Raamatussa vai tietyissä Raamatun kohdissa, joita edellä on mainittu.
uteliaita me olemme ja tahdomme tietää salatuimpaan saakka.
jos Areios olisi jäänyt tuohon, keskustelu olisi pyörinyt tuon Sananlaskujen kirjan kääntämisen kohdalla -
onko Herra luonut viisauden?
(palataan siihen kohtaan kohta, Antti Laatokin on tuosta kirjoittanut)
mutta Areios tahtoi tunkeutua Jumalan salaisuuksiin ja selvittää tarkemmin Isän ja Pojan välistä suhdetta.
Hän sanoi - ja tähän on hankala löytää perusteita Raamatusta - että Poika on olemukseltaan luotu ja siten toinen kuin Jumala, jonka olemus on tutkimaton.
siis samankaltainen (homoiousios) mutta ei olemukseltaan sama (homoousios)
ja koska näin on, niin sanoohan järki, että Poika ei voi tuntea Jumalan olemusta vaan se on häneltäkin salattu.
asiasta nousi tosiaan valtaisa keskustelu Kristuksen kirkossa ja vuonna 325 Nikaian ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous (ekumeeninen, kaikki kristityt edustettuina) antoi pitkälti Athanasiuksen johdolla seuraavat lausumat:
taidan vaihtaa helpompaan muotoon Nikea Me uskomme yhteen Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan, kaikkien näkyväisten ja näkymättömien Luojaan
ja yhteen Herraan, Jeesukseen Kristukseen,
Jumalan ainoaan Poikaan,
joka ennen aikojen alkua on Isästä syntynyt,
Jumala Jumalasta,
Valkeus Valkeudesta,
tosi Jumala tosi Jumalasta,
syntynyt, ei luotu,
joka on samaa olemusta kuin Isä
ja jonka kautta kaikki on saanut syntynsä
Ensimmäisen kohdan - Isä Jumala - sekä Areios että kolminaisuusopin edustajat eli trinitaristit saattoivat ilman muuta hyväksyä
Toisen kohdan - Jeesuksen Kristuksen olemuksesta - Areios saattoi hyväksyä vain osittain
1. yhteen Herraan, Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, joka ennen aikojen alkua on---
tähän asti okay mutta Areios viittasi Sananlaskuihin, luotu, eikä hyväksynyt "syntynyt"
"Isästä syntynyt"
Nikaian uskontunnustus toistaa Areiosta vastaan "syntynyt, ei luotu"
2. Jumala Jumalasta, Valkeus Valkeudesta, tosi Jumala tosi Jumalasta
-- kaikille okay
3. joka on samaa olemusta kuin Isä (homoousios)
-- tämä nosti Areioksen niskakarvat varmasti pystyyn!
4. jonka kautta kaikki on saanut syntynsä
-- okay mutta parempi sanamuoto olisi Areioksen kannalta "jonka kautta kaikki on luotu"
Tämä siis pohdintaa Isän ja Pojan suhteesta ja Pojan olemuksesta.
ei mikään helppo aihe - kun uskomme että Jeesus tuli ihmiseksi. Miten Jumala voi tulla ihmiseksi?
tätä pohdittiin seuraavat sata vuotta ennen Khalkedonia 451
ja sitä pohditaan yhä!
ymmärtääkseni Areios hyväksyi täysin Pojan työtä koskevan uskontunnustuksen (mutta en ole 100% varma koska niin vähän on säilynyt Areioksen omaa opetusta)
joka meidän ihmisten ja meidän pelastuksemme tähden astui alas taivaista, tuli lihaksi Pyhästä Hengestä ja neitsyt Mariasta ja syntyi ihmiseksi,
meidän edestämme ristiinnaulittiin Pontius Pilatuksen aikana,
kärsi kuoleman ja haudattiin,
nousi kuolleista kolmantena päivänä, niin kuin oli kirjoitettu,
astui ylös taivaisiin,
istuu Isän oikealla puolella ja on kirkkaudessa tuleva takaisin tuomitsemaan eläviä ja kuolleita,
ja jonka valtakunnalla ei ole loppua.
Pyhästä Hengestä Areios uskoi, että Isä on luonut Hengen vasta Pojan tekemisen jälkeen, ja Henki on näin Pojan alamaisuudessa siten kuin Poika on Isän alaisuudessa.
Tähän taitaa olla hankala löytää Raamatusta mitään perusteluja - sen enempää kuin muihinkaan opetuksiin Pyhän Hengen alkuperästä!
kuten sanottu, olemme immeiset niin kovin uteliaita ja tahdomme tietää mitä on maan syvyyksissä, maailmankaikkeuden äärillä ja Jumalankin salaisuudet selvittää tosta vaan.
ja luulemme siinä hyvinkin onnistuvamme.
vaikka emme edes tiedä, mikä on ihmisen henki!
no joo joo
sinä tietenkin tiedät kaikki, kertoohan Raamatu sinulle
Viisautta me julistamme siihen kypsyneille, mutta emme tämän maailman viisautta emmekä tämän maailmanajan kukistuvien valtiaiden viisautta.
Me julistamme Jumalan salaista, kätkettyä viisautta, jonka hän jo ennen aikojen alkua on määrännyt meidän kirkkaudeksemme.
Sitä ei kukaan tämän maailman valtiaista ole tuntenut, sillä jos he olisivat sen tunteneet, he eivät olisi ristiinnaulinneet kirkkauden Herraa.
Me julistamme, niin kuin on kirjoitettu,
mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mitä ihminen ei ole voinut sydämessään aavistaa, minkä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat.
Meille Jumala on sen ilmoittanut Hengellään, sillä Henki tutkii kaiken, myös Jumalan syvimmät salaisuudet.
Kuka muu kuin ihmisen oma henki tietää, mitä ihmisessä on? Samoin vain Jumalan Henki tietää, mitä Jumalassa on.
Mutta me emme ole saaneet maailman henkeä, vaan Jumalan oman Hengen, jotta tietäisimme, mitä hän on lahjoittanut meille.
Siitä me myös puhumme, mutta me käytämme Hengen emmekä ihmisviisauden opettamia sanoja ja selitämme hengelliset asiat Hengen avulla.
Ihminen ei luonnostaan ota vastaan Jumalan Hengen puhetta, sillä se on hänen mielestään hulluutta. Hän ei pysty tajuamaan sitä, koska sitä on tutkittava Hengen avulla.
Hengellinen ihminen sen sijaan pystyy tutkimaan kaikkea, mutta häntä itseään ei kukaan voi tutkia.
-- Kuka tuntee Herran mielen, niin että voi neuvoa häntä?
Mutta meillä on Kristuksen mieli.
1 Kor 2:6-16 KR 1992
vaan miksi luulet, että sinulla on Henki mutta ei Areioksella?
tuo apostoli Paavalin kirjeen kohta oli hänelle kovin tuttu
ehkä hän sen rohkaisemana lähti tutkimaan Jumalan salaisuuksia?
...
joten rukoillaan nöyrästi kaikki, että Herran Henki armollisesti johdattaisi meitä kaikkeen totuuteen
myös tässä asiassa, presbyteeri Areioksen opetuksissa ja Euroopan kristillisen historian alkuvaiheissa
Aamen!
Areioksen ystävä ja tukija oli korkea-arvoinen Eusebius, Beirutin piispa (tuohon aikaan Nikomedia), sitten Konstantinopolin patriarkka vuodesta 338 kuolemaansa asti 341.
Piispa Eusebius Nikomedialainen on erinomaisen tuttu Kristuksen kirkolle sen tähden, että hän kastoi keisari Konstatinus Suuren tämän kuolinvuoteella.
Tuohon aikaan oli ajatus vahva, että kaste pesee synnit pois. Mutta jotta mitään ei jäisi pesemättä - niin järkeiltiin kun ihmiset ovat niin järkeviä - keisari otti kasteen juuri ennen kuolemaansa.
meille kertoo paljon Areioksen opetuksen saavuttamasta voimasta, että areiolainen piispa kastoi Konstantinus Suuren ja että hänen seuraajansa ja poikansa, Konstantius II, sekä monet muut Konstantinopolissa valtaa pitäneet keisarit olivat areiolaisia.
Eusebius Nikomedialainen oli tuon ajan kirkon voimahahmo ja tärkeä Areioksen tukija ja hänen ajatustensa kannattaja. Varmaan juuri Eusebiuksen vaikutusvallan takia Areios sai kirjoituksensa julkaistua ja ne levisivät niin laajalle.
Kun piispa sitten otti takapakkia ja - kovan vastustelun jälkeen ja monin mutinoin - allekirjoitti Nikean uskontunnustuksen, se oli areiolaisille melkoinen takaisku.
Mutta ei hänen sydämensä ollut siinä mukana, ja keisari Konstantinus sen huomais ja piispa Älexander karkoitti Eusebiuksen kirkosta ja kodistaan valtakunnan nurkille 326.
Kolmen vuoden yrittämisen jälkeen Eusebius oli vakuuttanut Konstantinus Suuren että Areioksen opetus on sopusoinnussa Nikean uskontunnustuksen kanssa ja sai palata.
Sitten hän käynnisti patriarkkana koko kirkollisen ja maallisen voimansa Areioksen opin tukemiseen!
sanoin että yhdestä iistä tapeltiin verisesti
ihmeelliset ovat herrojen tiet.
Nikeassa niin tärkeä "Poika on samaa olemusta Jumalan kanssa" eli kreikaksi homoousios (eikä "samankaltaista olemusta" homoiousios)
oli nimittäin tuomittu harhaoppisena ilmauksena marttyyrikirkon aikaisessa Antiokian synodissa 60 vuotta aikaisemmin 264-269.
no mites nuin??
asia menee taas henkilökohtaiseksi
on merkittävää, kuinka Kristuksen kirkon elämässä yksityiset ihmiset ovat ratkaisevan tärkeitä taitekohdissa.
ajatellaan nyt vaikka sitä yhtä Lutheria, joka on niin olennainen monelle aikamme uskovalle suomalaiselle...
henkilö on - ja puhumme tästä koska kyse on Jeesuksesta Kristuksesta, meidän Herrastamme - Paavali Samosatalainen.
Hän oli suuren Antiokian kristillisen seurakunnan piispana 260-268.
Muistamme, että Antiokian kristillisyyden juuret ovat jo apostolien ajoissa eli Uuden testamentin ajoissa.
Noihin aikoihin, opetuslasten joukon yhä kasvaessa, kreikkaa puhuvat alkoivat syyttää hepreankielisiä siitä, että heidän leskiään syrjittiin päivittäisiä avustuksia jaettaessa.
Silloin apostolit, ne kaksitoista, kutsuivat koolle koko opetuslasten joukon ja sanoivat: "Ei ole oikein, että me ruoan jakamisen tähden lyömme laimin Jumalan sanan.
Valitkaa siis, veljet, keskuudestanne seitsemän hyvämaineista miestä, jotka ovat Hengen ja viisauden täyttämiä, niin me asetamme heidät tähän tehtävään. Silloin me voimme omistautua rukoukseen ja Jumalan sanan jakamiseen."
Kaikki, jotka olivat koolla, pitivät tätä ehdotusta hyvänä. He valitsivat Stefanoksen, miehen, joka oli täynnä uskoa ja Pyhää Henkeä, sekä Filippoksen, Prokoroksen, Nikanorin, Timonin, Parmenaksen ja Nikolaoksen, antiokialaisen käännynnäisen.
Nämä tuotiin apostolien eteen, ja apostolit rukoilivat ja panivat kätensä heidän päälleen.
Jumalan sana levisi leviämistään. Opetuslasten määrä kasvoi Jerusalemissa nopeasti, ja usko voitti puolelleen myös monia pappeja.
Apt 6:1-7 KR 1992
että näin
diakonian virka perustettiin ja pyhän Tapanin (Stefanuksen) ohella kätten päällepanemisella vihittiin virkaan myös Antiokiasta kotoisin oleva Jeesuksen uskoon tullut Nikolaus.
(tsaarien suosima etunimi)
eli näin olemme osoittaneet Syyrian Antiokian kristillisyyden syvät juuret.
Välimeren itäkulmalla oli vanhastaan tärkeitä "hiippakuntia" piispan eli patriarkan johtamia seurakuntia
Jerusalem
Aleksandria
Antiokia
sitten tuli mukaan pääkaupunki Konstantinopoli
lännempää mukaan luettiin tietenkin Rooma, jolle kehittyi pieni vallanhimo sitten myöhemmin...
"paavin kaksi avainta ovat täydellinen hengellinen ja maallinen valta tämän maan päällä Kristuksen sijaisena!!"
okay .. siis pieni vilkaisu Antiokiaan Uudessa testamentissa (löydät sieltä kyllä lisää)
no tämä piispa Paavali (Paulus) oli siis kotoisin Eufratin varsilta Samosata nimisestä kaupungista.
Se sijaitsee nykyisen Samsatan lähellä Turkissa mutta on nyt jäänyt Eufratin patojärven aaltoihin kuten lukemattomat muut korvaamattoman arvokkaat muinaiskohteet.
Paavali Samosatalaisen opetus on helppo muistaa, jos ajattelee että hän ajeli Monark merkkisellä mopolla.
siis monarkisti.
tämä on teologiaa, jossa Herra Jumala, Taivaan Isä, on yksin Kuningas - ainoa Jumala.
Paavali Samosatalainen vastusti niitä kristillisen kirkon opettajia, jotka väittivät että myös Jeesus Kristus on Jumala (esimerkiksi Justinianus Marttyyri)
okay
nyt järki joutuu kamppailuun
jos Jumala on yksi (niinkuin Hän on)
niin miten ihmeessä me saamme tämän Galilean miehen kuvioihin mukaan?
erinomaisen vaikea ongelma, jonka perusteella juutalaiset, muslimit ja Jehovan todistajat pitävät trinitaarisia kristittyjä monijumalisina: heillä on kolme Jumalaa, Isä, Poika ja Pyhä Henki.
monark mopoilla ajavilla on tähän kaksi järkevää vastausta
1.
Libyalainen Sabellius (215) opetti modalismia.
mitäh?
no moodeja, jonkinlaisia hahmoja. Tämä yksi persoonallinen Jumala ilmenee kolmessa eri moodissa, Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä.
Sabellianismin looginen ongelma on, että nyt Isä kärsii ristillä, koska on sama persoona kuin Poika (patripassionismi, Isän kärsimys)
monarkismin toinen siipi, jota Paavali Samosatlainen edusti, on adoptionismi
2.
Adoptionismi tarkoittaa sitä, että Jeesus Nasaretilainen ei ollut Jumalan olemusta, vaan tavallinen ihminen. Mutta tämä yksi Jumala adoptoi hänet Pojakseen ja teki hänestä jumalallisen.
Adoptio tapahtui joko kasteessa tai taivaaseen astumisessa.
Esimerkiksi 200-luvulla elänyt Theodotos Bysanttilainen (Nahkuri) opetti, että Pyhä Henki siitti neitsyt Marian kohdussa ihmisen, jonka Jumala adoptoi Pojakseen kasteessa ja teki Jumalaksi ylösnousemuksessa.
Ajatuksen vaikeus on siis tuossa, että Lähi-idän ihmisessä on niin luissa ja ytimissä tämä että Jumala on yksi.
se on juutalaisuuden perustavin uskontunnustus ja uskonkappale ja kaikki mikä rikkoo Jumalan ykseyttä on torjuttava.
"Shema Israel, Adonai eloheinu, Adonai ehad"
"Kuule Israel, Herra sinun Jumalasi, Herra on yksi"
ei tarvinne muistuttaa, miten jyrkästi islamissa pidetään tästä kiinni -
viisi kertaa päivässä auringon noususta aamuvarhaisella sen laskuun kuuluu täällä meilläkin "kaikki uskovaiset, tulkaa rukoilemaan. Ei ole muuta Jumalaa kuin Jumala, ja Muhammed on Hänen profeettansa"
Kyllä toki Kristuksen kruunaus on Uudessa testamentissa vahvasti esillä
kasteessa Isä Jumala sanoo Johannes Kastajan kuullen "tämä on minun rakas Poikani"
"adoptionaarisen monarkismin" hieno ilmaus tarkoittaa, että tässä Jeesus Nasaretilaisesta tuli Jumalan Poika.
Paavalihan ei mainitse neitseestäsyntymistä ollenkaan, joten olisiko hänkin ajatellut jotenkin näin?
toki tästä on paksuja kirjoja kirjoitettu, en niihin tässä sen enempää puutu.
mainitsen vain ettemme näille mopoille täysin viittaisi kintaalla... vakavasti he totuutta etsivät ja koettivat uskoaan ymmärtää pukien sen teologiseksi kieleksi
Sentähden, kun kuulin siitä uskosta, joka teillä on Herrassa Jeesuksessa, ja teidän rakkaudestanne kaikkia pyhiä kohtaan, en minäkään lakkaa kiittämästä teidän tähtenne, kun muistelen teitä rukouksissani, anoen, että meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala, kirkkauden Isä, antaisi teille viisauden ja ilmestyksen Hengen hänen tuntemisessaan ja valaisisi teidän sydämenne silmät, että tietäisitte, mikä on se toivo, johon hän on teidät kutsunut, kuinka suuri hänen perintönsä kirkkaus hänen pyhissään ja mikä hänen voimansa ylenpalttinen suuruus meitä kohtaan, jotka uskomme - sen hänen väkevyytensä voiman vaikutuksen mukaan, jonka hän vaikutti Kristuksessa, kun hän herätti hänet kuolleista ja asetti hänet oikealle puolellensa taivaissa, korkeammalle kaikkea hallitusta ja valtaa ja voimaa ja herrautta ja jokaista nimeä, mikä mainitaan, ei ainoastaan tässä maailmanajassa, vaan myös tulevassa.
Ja kaikki hän on asettanut hänen jalkainsa alle ja antanut hänet kaiken pääksi seurakunnalle,
joka on hänen ruumiinsa, hänen täyteytensä, joka kaikki kaikissa täyttää.
Ef 1:15-23 KR 1938
pitkänpuoleinen lause tuossa Paavalilla...
Paavali Samosatalainen siis käytti tuota tärkeää sanaa homoousios, jonka Antiokian kokous sitten tuomitsi harhaoppisena.
ja josta tuli Nikean uskontunnustuksen avainsana, jonka sinä ja minä juhlavina sunnuntaina lausumme kirkossa, kun uskontunnustus menee pitemmän kaavan mukaan (samaa olemusta)
eli ei tämä ihan meillekään sivuseikka ole, uskomme keskeistä sisältöä opillisesti
Areios siis vastusti ilmausta, jonka Kristuksen kirkko oli myös virallisesti torjunut.
eli herrojen tiet ovat ihmeellisiä
mutta Herran tiet ovat vielä ihmeellisempiä!
....
Paavali Samosatalainen opetti, että ihminen tuli Jumalaksi.
ei että Jumala tuli ihmiseksi.
Maria synnytti tavallisen poikalapsen, jonka Jumala adoptoi kasteessa julistaen "tämä on minun Poikani"
näin Jumalan persoonan ykseys ja suuruus säilyy eikä tule kilpailevaa "poika-Jumalaa".
sen ajan homo-keskustelu jatkui Nikean 325 päätöksestä huolimatta
kolminaisuusopin edustajat käyttivät rohkeasti tuota sanaa "samaa olemusta" joka on uskontunnustuksessamme yhä (homoousios)
erityisesti idän kristityt, joille Jumalan ykseys on niin luissa ja ytimissä, koettivat löytää kompromissia Areioksen ja Nikean välillä.
1. Jeesus on olemukseltaan samankaltainen Jumala (homoiousios)
He tosin torjuivat Areioksen opetuksen muuten ja sanoivat että Jeesus on yhtäläinen persoona pyhässä Kolminaisuudessa.
2. Jeesus on "kuin Jumala" (homoios), mutta olemukseltaan erilainen.
3. Jeesus on erilainen kuin Jumala (anhomoios).
en käy nyt läpi kuinka tämä kiista Rooman valtakunnan alueella politiikan solmuissa kehittyi 300-luvun kuluessa.
se päättyi kuin seinään keisari Theodosios I tultua valtaan Konstantinopolissa ja toiseen ekumeeniseen kirkolliskokoukseen siellä vuonna 381, jossa Nikaian uskontunnustusta vielä muokattiin ja kehitettiin Pyhää Henkeä koskevalta osalta.
Alkuperäinen Nikean 318 isän uskontunnustus oli tällainen:
Nikeassa päätetty kirkon uskontunnustuksen muoto ja anateema on seuraava:
Me uskomme yhteen Jumalaan, Isään Kaikkivaltiaaseen, kaikkien näkyvien ja näkymättömien luojaan.
Ja yhteen Herraan, Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainosyntyiseen Poikaan, Isästä syntyneeseen, joka on peräisin Isän olemuksesta, Jumala Jumalasta, valo valosta, tosi Jumala tosi Jumalasta, syntynyt eikä luotu, joka on samaa olemusta kuin Isä, jonka kautta kaikki on tehty niin taivaassa kuin maan päällä; meidän ihmisten ja tähden ja meidän pelastuksemme tähden hän astui alas ja tuli lihaksi, tuli ihmiseksi, kärsi ja nousi ylös kolmantena päivänä, astui ylös taivaisiin, tulee tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.
Ja Pyhään Henkeen.
Ja heidät, jotka sanovat "oli aika, jolloin häntä ei ollut", ja "ennen kuin hän syntyi, häntä ei ollut", ja että hän tuli olevaiseksi olemattomista asioista, tai toisesta hypostaasista tai olemuksesta, vakuuttaen, että Jumalan Pojassa tapahtuu muutoksia tai erilaistumisia, katolinen ja apostolinen kirkko erottaa.
jos olet tähän asti lukenut, näet selvästi miten tässä käydään Areioksen ja Eusebius Nikomedialaisen kimppuun.
iloitsen siitä, että saamme yhdessä reissata!
no jos keisari Theodosius I pisti lopun areiolaisuudelle, niin mitä sitten?
no pisti, mutta vain Rooman alueella.
Kristinusko oli jo lähtenyt leviämään Eurooppaan ja ensimmäisenä sitä vei piispa Ulfilas eli Wulfila (310-383) goottiensa pariin.
Muistanemme, että gootit tulivat alunperin Gotlannista ja pohjois-Euroopassa kasvaen ja vahvistuen pistivät Roomassa ranttaliksi.
Uppsalassa on tuo arvokas goottilainen Wulfilan Raamattu kuningatar Katariinan kirjastossa, jota kantsii ihan käydä katsomassa.
Vitsi on siinä että Ulfilas oli areiolainen ja gootit omaksuivat tämän kristillisyyden muodon. Visigoottien valtakunta Hispaniassa oli siis 300-luvun louplta ja samoin laajalti etelä-Euroopassa muualla areiolaisuus oli kristinuskon muoto.
Ainakin minulle jää tässä vielä avoimeksi kysymys käytännöstä.
miten tämä syvästi oppinut keskustelu Jumalan olemuksesta, Isän, Pojan ja Pyhän Hengen suhteesta, vaikutti oppiin pelastuksesta.
Sikäli kuin tiedän, Areios hyväksyi täysin tuon uskontunnustuksen osan Jumalan Pojan työstä meidän pelastukseksemme.
Teologia on tälleen hankalaa.
Luther taisteli seuraajineen henkeen ja vereen Calvinin ehtoollisoppia vastaan.
Hän näki siinä paljon suuremman ja syvemmän railon kuin, mitä oli hänen ja paavin kirkon välillä.
missä määrin käytännön elämässä reformoitu kristitty ja luterilainen kristitty eroaa toisestaan, vaikka toinen pitää ehtoollista symbolisena muistoateriana ja toinen kynsin ja hampain kiinni sanasta "tämä on minun ruumiini ja vereni"
ajatuksemme palaavat tuonne alussa esitettyyn Areioksen opetukseen, joka tahtoo tunkeutua sinne Jumalan intiimiin elämään asti ennen maailmankaikkeuden syntyä.
Sananlaskujen kirjan mukaan Areios opettaa, että Jumalan ensimmäinen luomistyö on Jeesus.
Jeesuksen - Viisauden, Logoksen - kautta Jumala sitten luo koko maailmankaikkeuden.
siellä tosiaan lukee näin uusimmassa kirkkoraamatun käännöksessä:
"Minut Herra loi ennen kaikkea muuta, luomisensa esikoisena, ennen taivasta ja maata. Iankaikkisuudesta minä sain alkuni,
kaiken alussa, ennen kuin maata oli."
Snl 8:22-23 KR 1992
ja tähän Nikea vastaa jyrkästi "Jeesus Kristus - ei luotu, ei tehty, vaan Jumalasta syntynyt"
Athanasiuksen uskontunnustus liittyy sitten näihin myöhempiin goottien ja frankkien maailmaan, etenkin Espanjaan.
siinä jämäytetään tosi lujaa, niin että meitäkin pelottaa.
käsittelen sitä joskus erikseen. kuuluuhan se luterilaisen kirkon ottamiin uskontunnustuksiin mukaan.
mutta jotain vaistomaisen vierasta Areioksen opetuksessa on. Se on kuitenkin jotenkin niin järkeen vetoavaa, ja unohtaa uskon salaisuuden, mysteerit.
tahtoo riisua Jumalankin alastomaksi.
koetan kääntää tähän erästä harvoista Areiokselta itseltään säilynyttä tekstiä - ne mitä käsiin saatiin poltettiin suurella innolla 300-luvulla.
Kirkkoisä Athanasius, Areioksen päävastustaja näissä kiistoissa, lainaa hänen runoaan Thalia eli Juhlapidot
(pyytelen anteeksi heikkoa käännöstäni, en ole tähän pätevä runoilijana itse varsin surkea...
Katkelmia Areioksen runosta Thalia:
Ja näin Jumala itse, sellaisena kuin Hän on, on tutkimaton
Hänellä yksin ei ole vertaista, kukaan ei ole olemukseltaan samanlainen (homoios) eikä kellään ole samaa kunniaa
Kutsumme Häntä syntymättömäksi erona hänelle, joka on syntynyt.
Ylistämme Häntä, jolla ei ole alkua, erona häneen, jolla on alku.
Kunnioitamme Häntä iankaikkisena, erona hänelle, joka tuli olemaan ajassa.
Hän, jolla ei ole alkua, teki Pojan joka on kaiken luomisen alku. Hän teki Pojan itselleen, synnyttäen Hänet.
Hänellä (Pojalla) ei ole Jumalan omaa olemusta eikä hän ole saman vertainen eikä samaa olemusta (homoousios) kuin Hän."
Jumalan tahdosta Pojalla on se suuruus ja ominaisuudet, jotka hänellä ovat. Hänen olemassaolonsa ja kenestä ja milloin, ovat kaikki Jumalasta.
Hän, vaikka on väkevä Jumala, ylistää Häntä (Isää) suurempanaan.
Lyhyesti sanoen siis, Jumala on Pojalle tutkimaton
Sillä Hän on mitä on, sanoin kuvaamaton
Poika ei käsitä mitään tästä, tai omaa ymmärrystä niitä selittää
Sillä hänen on mahdotonta käsittää Isää, joka on Hän
Sillä Poika ei edes tunne omaa olemustaan (ousia)
Sillä ollessaan Poika, hänen olemisensa on täysin riippuvainen Isästä
Minkä järkeenkäyvän ajatuksen mukaan hän, joka on Isästä, ymmärtäisi ja tietäisi oman vanhempansa.
Sillä, jolla on alku, ei voi mitenkään käsittää Häntä, jolla ei ole alkua"
Ymmärrä että Ykseys on (ikuisesti) mutta Kakseus ei ollut, ennenkuin se tuli olemaan.
Tästä seuraa, että vaikka Poikaa ei ollut, Isä oli silti Jumala.
Siksi Poika, jota ei ollut (ikuiseseti) tuli olemaan Isän tahdosta
Hän (Poika) on Jumalan ainoa Poika ja näin toisenlainen kuin kaikki muut
Areios Thalia käänsin engl. wikipediasta Thaliassa kuulemme ihmisen miettimistä, filosofiaa, viisauden ystävyyttä.
jännällä tavalla tämä kyllä muistuttaa myös hieman Jean Calvinin tyyliä, joka vetoaa ehtoollisen asiassa esimerkiksi järkeen - ymmärtäähän sen nyt jokainen, ettei äärellinen voi pitää sisällään ääretöntä.
emme voi kiistää, että kun sanotaan Jumalan ainoa Poika, niin ihmisen mielessämme herää vino pino kysymyksiä.
tämä palsta antaa hiukan kuvaa siitä, mitä ajatuksia se eri ihmisten mielissä herätti kristillisen kirkon levitessä Pyhän maan ja sitten Roomankin rajojen ulkopuolelle.
tottahan Areios siinä sanoo, että järkemme mukaan jos kerran Poika on Isästä syntynyt (tai luotu, tehty, kuten hän opetti) niin oli aika ennen kuin Poikaa oli.
vaan taitaa siinä ihminen pyrkiä sinne ennen aikaa
jos kerran Areioksen mukaan Poika ei "alullisena" olentona voi käsittää "iankaikkista" Isäänsä
miten Areios sitten voi tietää ajallisena ihmisenä, mitä ennen aikaa tapahtui?
kuinka Poika voi olla "myöhempi" kuin Isä jos aikaa ei ollut.
no... Areios ei ollut tyhmä, hän sanoo että aika alkoi siitä, kun Poika tehtiin!
huh...
kaikkea sitä ihminen osaa ajatella
Areios oli epäilemättä aikansa Havukka-ahon ajattelijoita, itsenäinen ja nerokas, ja saavutti melkoisen menekin koko Kristuksen kirkossa.
mutta tällaista tämä on
ihminen etsii uskolleen merkitystä
"usko etsii ymmärrystä"
eikä sille mitään voi
siunatkoon Jumalan Henki meitä kaikkia uteliaita ja ymmärtämistä etsiviä ihmisiä ja johdattakoon kaikkeen totuuteen!
näin Herra Jeesus on luvannut että Puolustaja tekee, ja siihen saamme turvata.
Paljon enemmänkin minulla olisi teille puhuttavaa, mutta te ette vielä kykene ottamaan sitä vastaan.
Kun Totuuden Henki tulee, hän johtaa teidät tuntemaan koko totuuden. Hän ei näet puhu omissa nimissään, vaan puhuu sen, minkä kuulee, ja ilmoittaa teille, mitä on tuleva.
Hän kirkastaa minut, sillä sen, minkä hän teille ilmoittaa, hän saa minulta.
Kaikki, mikä on Isän, on myös minun. Siksi sanoin, että hän saa minulta sen, minkä hän teille ilmoittaa.
Joh 16:12-15 KR 1992
eiks annakin Areiokseen tutustuminen mukavan nyanssin tuohon jumalalliseen ilmoituksen marssijärjestykseen!
"Kaikki, mikä on Isän, on myös minun. Siksi sanoin, että hän saa minulta sen, minkä hän teille ilmoittaa."
Asterix ja Obelix 
