Kristuksen kärsimykset - rangaistus

Rukoilemme:

"Tutkimaan, oi Jeesus, auta
kärsimystäs katkeraa,
kuolemaasi kauheaa.
Siitä sielu lohdutuksen
uskossa nyt omistaa,
levon vaivoissansa saa."

Aamen

Eikös ole aika erikoinen rukous Haqvin Spegelillä - pyytää kuollutta miestä auttamaan tutkimaan tämän kuolemaa.

Ei aina nuin.. ei kaikissa tapauksissa.

Yleensä näet kuolleet miehet on kuopattu ja ruumiinsa lahonnut maan mullaksi, adama hepreaksi.

Iloitsemme suuresti siitä, että tämä kuollut mies on mukana auttamassa meitä ymmärtämään maailmankaikkeuden suurimpia salaisuuksia, Jumalan sydämen sisimpiä ajatuksia.

Ilman Häntä me emme näet mitään järjellämme pystyisi käsittämään, kykenisimme vain viisautta, sofiaa, etsivien ja rakastavien (filosofia) kreikkalaisten tavoin sanomaan "Hullutusta!" μωρία moria

tai juutalaisten kanssa sanomaan ristiinnaulitusta puhuttaessa "Busha! Skandaali! Häpeä, pahennus!" σκάνδαλον skandalon




Puhe rististä on hulluutta niiden mielestä, jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima.

Onhan kirjoitettu:
-- Minä hävitän viisaitten viisauden ja teen tyhjäksi ymmärtäväisten ymmärryksen.

Missä ovat viisaat ja oppineet, missä tämän maailman älyniekat? Eikö Jumala ole tehnyt maailman viisautta hulluudeksi?

Jumala on kyllä osoittanut viisautensa, mutta kun maailma ei omassa viisaudessaan oppinut tuntemaan Jumalaa, Jumala katsoi hyväksi julistaa hulluutta ja näin pelastaa ne, jotka uskovat.

Juutalaiset vaativat ihmetekoja, ja kreikkalaiset etsivät viisautta.

Me sen sijaan julistamme ristiinnaulittua Kristusta. Juutalaiset torjuvat sen herjauksena, ja muiden mielestä se on hulluutta, mutta kutsutuille, niin juutalaisille kuin kreikkalaisillekin, ristiinnaulittu Kristus on Jumalan voima ja Jumalan viisaus.



Jumalan hulluus on ihmisiä viisaampi ja Jumalan heikkous ihmisiä voimakkaampi.

Ajatelkaa, veljet, mitä te olitte, kun teidät kutsuttiin: teissä ei ollut monta ihmisten mielestä viisasta, ei monta vaikutusvaltaista, ei monta jalosukuista.

Mikä maailmassa on hulluutta, sen Jumala valitsi saattaakseen viisaat häpeään.

Mikä maailmassa on heikkoa, sen Jumala valitsi saattaakseen häpeään sen, mikä on voimakasta.

Mikä maailmassa on vähäpätöistä ja halveksittua, mikä ei ole yhtään mitään, sen Jumala valitsi tehdäkseen tyhjäksi sen, mikä on jotakin.

Näin ei yksikään ihminen voi ylpeillä Jumalan edessä.

Jumalan vaikutusta on se, mitä te Kristuksessa Jeesuksessa olette. Hänet Jumala on antanut meille viisaudeksi, vanhurskaudeksi, pyhitykseksi ja lunastukseksi.

Näin toteutuu kirjoitus: "Joka ylpeilee, ylpeilköön Herrasta."





kuinka häilyväinen onkaan ihmisen sydän ja kuinka helppoa saalista Saatanalle - ellei Herra meitä auta!

Tämän kohdan Perkele näet luettaa monilla kristityillä, jotka eivät ole mittään oppia saaneet eivätkä ole mittään tämän maailman silmissä, ei jaloa sukua - tavallisia maatiaisia vaan. Tilattomiakin vielä.

"katsos, kuinka sinä olet jottain! et ole oppia saanut, et teolokiaa lukenu, lukioita käyny, muuta sivistystä kuin rokotus ja rippikoulu. Ja kuitenkin olet maailman viisain, itse Jumalan Pyhän Hengen opettama"

ja niin nämä tomppelit ylpistyvät tyhmyydestään ja oppimattomuudestaan lukien Paavalia päin seiniä.

joka ylpeilee, ylpeilköön Herrasta eikä mistään muusta.

omasta mitättömyydestä ylpeily ei näet ole tämän tekstin tarkoitus - jolle on paljon annettu, siltä paljon vaaditaan.



Kristuksen kärsimys on keskeinen osa uskontoamme - ei ainoastaan Jumalan Karitsan Golgatan keskimmäisellä ristillä. Vaan tämä kärsimys.

Miksi?


No, uskontunnustuksessa sanomme

"joka sikisi Pyhästä Hengestä
syntyi neitsyt Mariasta
kärsi Pontius Pilatuksen aikana"

ja sitten kuoli ja haudattiin ja kertomus jatkuu, kiitos Jumalan!

se, että Jeesus kärsi Pontius Pilatuksen aikana (26-36) ehkä 33 tai 34 jälkeen Kristuksen syntymän eli ajanlaskumme alun, on osa uskomme olennaista sisältöä.

Miksi?

Eikö kuolemansa riittänyt Jumalalle, että piti vielä ihan verihikeen asti kärsiä?



Järkikin voi tässä käsittää osittain, mistä Kristuksen kärsimyksissä on kyse.

Ihmistä rangaistaan.

Tämä ihminen rangaistaan roomalaisen oikeuskäytännön mukaan Jerusalemissa 2000 vuotta sitten käytännössä olleen tavan mukaan.

Katsotaan miten.



Viranomaiset vangitsevat Jeesuksen Jerusalemissa kiirastorstaina yöllä kaupungin itäpuolella olevassa laaksossa ja siellä Getsemanen puutarhassa (gat shemen, öljynpuristin).

Mukana ei ole roomalaisia sotilaita, vaan Israelin kansan omia virkailijoita, jotka huolehtivat temppelialueen turvallisuudesta.

Suurina juhlina, kuten pääsiäisenä, Jerusalemiin saattoi kerääntyä yli 100.000 pyhiinvaeltajaa eripuolilta maailmaa. Sen ajan pyhiinvaellusten "Mekka" juutalaisille - paikka, johon tullaan rukoilemaan.

(islam lieneekin saanut ajatuksen juutalaisuudesta, ja Omaijjidien dynastian aikana muslimeita edellytettiin rukoilemaan Jerusalemiin päin. Se oli Muhammedinkin ensimmäinen opetus, mutta kun kovakorvaiset juutalaiset eivät uskoneet häneen, suunta vaihdettiin arabien vanhaan pyhään kaupunkiin, Mekkaan, jossa on Kaaban kivi).



Etenkin siis suurten juhlien aikana Jerusalemissa tarvittiin paikallista juutalaista viranomaisten läsnäoloa - roomalaiset sotilaat olivat kyllä lähellä Antonian linnassa temppelialueen pohjoispäässä.

Nyt siis viranomaisia lähti yöllä pidättämään pahantekijää, jonka julkinen vangitseminen päivällä olisi saattanut aiheuttaa mellakan.

Kansan joukossa näet oli sellaisia, jotka uskoivat Jeesuksen olevan sen luvatun kuninkaan, josta profeetat Israelin kansalle ennustavat

Hänen toivottiin murtavan roomalaisen miehityksen, karkottavan vihatut ulkomaalaiset ja rakentavan Israelin huoneen uudelleen.

Viisaampi vangita tämä rikollinen yön hiljaisuudessa, kun sisäpiiristä oli 30 hopearahan hinnalla vuotanut tieto, mistä hänet voisi tavoittaa.




Ja vielä hänen puhuessansa, katso, Juudas, yksi kahdestatoistakymmenestä, tuli ja hänen kanssansa paljo väkeä miekoilla ja seipäillä, pappein päämiehiltä ja kansan vanhimmilta.

Mutta se, joka hänen petti, oli antanut heille merkin, sanoen: kenenkä minä suuta annan, se on, kiinniottakaat häntä.

Ja hän astui kohta Jesuksen tykö ja sanoi: terve, Rabbi! ja suuta antoi hänen.

Niin sanoi Jesus hänelle: ystäväni! mitä varten sinä tulit?

Silloin he astuivat edes ja laskivat kätensä Jesuksen päälle, ja ottivat hänen kiinni.

Sillä hetkellä sanoi Jesus joukolle:

niinkuin ryövärin tykö te läksitte miekoilla ja seipäillä minua kiinniottamaan: minä istuin teidän tykönänne joka päivä, opettain templissä, ja ette minua kiinniottaneet.

Mutta tämä on kaikki tapahtunut, että prophetain kirjoitukset täytettäisiin.

Silloin kaikki opetuslapset jättivät hänen ja pakenivat.

Mt 26:47-50,55-56 Biblia 1776



Rikollinen vangitaan.

Vain yksi mies pienen kannattajajoukkonsa kanssa, mutta varmuuden vuoksi

"paljo väkeä miekoilla ja seipäillä, pappein päämiehiltä ja kansan vanhimmilta."

Siellä on teräviä miekkoja, tappamaan tehtyjä keihäitä miesten käsissä.

Oikein iso joukko populaa, jonka juutalaisten uskonnolliset viranomaiset ovat lähettäneet - ei Rooman miehitysviranomaiset.

Kyllä roomalaiset osasivat näitä juutalaistenkin uskonnollisia kuohuntoja hillitä ja hallita, tästä kertoo Josefus mutta on myös Uudessa testamentissa viittauksia samanmoiseen villitykseen.

Viranomaiset pitävät järjestystä yllä, sekä temppelin vartioväki että Rooman keisarin joukot.



hänen kanssaan miekoin ja seipäin aseistautunut suuri miesjoukko, jonka ylipapit ja kansan vanhimmat olivat lähettäneet
Mt 26:56 KR 1992

tuotakin voisit selvitellä, jos tahdot, käännöstä - seipäitä vai keihäitä?



Jeesus vangitaan kuten pahantekijä ja sen Matteuksen evankeliumi tuo esiin.

Evankelistojen kertomuksissa tästä vangitsemisesta on vaihtelua yksityiskohdissa ja mitä sanottiin ja kuka mitäkin teki.

Mutta perustava sanoma on kaikilla sama - vangitseminen onnistui yön pimeydessä, koska Jeesuksen seurassa kauan kulkenut läheinen oppilas ja ystävä, rahastonkin hoitaja, kertoi, mistä hänet tavoittaa.

Metakan jälkeen Jeesus oli vanki ja hänen omansa olivat kaikki jättäneet hänet paeten yön pimeyteen.

Joku arkajalka kauempaa seuraili, mitä sitten tapahtui.

niin. Mitä sitten tapahtui? Seuraamme Matteuksen kerrontaa.



Oikeusjärjestelmä toimii ja laillisuudesta tahdotaan pitää kiinni.

Asiat koetetaan hoitaa mahdollisimman nopeasti, ettei mellakkaa syntyisi ja koska suuri pääsiäisjuhla oli tulossa.

Rikollisen vangitsemista, tuomitsemista ja rankaisemista ajoivat näet uskonnolliset viranomaiset ja kohta olisi pääsiäisjuhlan tärkeät menot temppelissä.

Getsemanen puutarha on aivan temppelialueen itäpuolella - muurien ulkopuolella - ja sieltä laakson pohjalta yrttitarhasta johtaa yhä tänään vanha roomalainen tie portaineen ylös ns Kaifaan palatsiin Siionin vuoren rinteessä, joka arkeologisten kaivausten mukaan todella lienee Kaifaan palatsi (sen yllä on Kukonlaulun kirkko St Gallicantu).



Kyllähän korkeat viranomaiset osaavat pitää huolen omista oikeuksistaan, joihin kuuluu lupa nukkua yöllä.

Onhan työ vaativaa ja raskasta ja tarvitsee ihminen lepoakin.

Vaan tänä yönä ukkelit olivat hereillä ja poikkeuksellisesti koolla.

Ihan tavallisesta rikollisesta ei siis ollut kyse, jonka asia olisi voinut odottaa huomiseen ... tai mieluummin viikon ensimmäiseen päivään juhlavan suuren sapatin jälkeen.

siellähän tyrmässä odottaa.

vaan nyt oli kiire ja yöllä käytiin sitten lainmukaiseen (jos se oli laillinen) asian käsittelyyn.



Mutta ne, jotka Jesuksen olivat kiinniottaneet, veivät hänen Kaiphaan, ylimmäisen papin, tykö, kussa kirjanoppineet ja vanhimmat olivat kokoontuneet.

Mutta Pietari seurasi häntä taampana hamaan ylimmäisen papin salin porstuaan, ja meni sisälle, ja istui palveliain sekaan, näkemään loppua.

Mt 26:57-58 KR 1776



Rooman miehittämässä Juudeassa oli paikallinen itsehallinto, oli oma kuningaskin - tuohon aikaan Herodes Suuren poikia "neljännesruhtinaita" - ja oma kansallinen oikeuslaitos, joka jakoi oikeutta juutalaisten omien lakien ja perinteiden mukaan.

Suuri Neuvosto, Sanhedrin, oli eräänlainen autonomisen hallintoalueen ministeriö, käyttääksemme nykyisiä sanoja.

Muodollisesta laillisuudesta tahdottiin pitää kiinni, vaikka yöllisen oikeusistunnon tavoitteet olivat alusta asti aivan selvät.

Tämä on melkoisen tarkkaa ihmistuntemusta, josta modernin suomenkin asukkaat tietävät jotain - että oikeuslaitos ei olekaan ihan niin vitivalkoinen oikeuslaitos, että oikeusmurhia tapahtuu yhä tänään ja viattomat saavat kärsiä.

Kärsiä.



Mutta pappein päämiehet ja vanhimmat ja kaikki raati etsivät väärää todistusta Jesusta vastaan, saadaksensa häntä tappaa; Ja ei löytäneet.

Ja vaikka monta väärää todistajaa tuli, niin ei he sittenkään löytäneet.

Mutta viimein tuli kaksi väärää todistajaa, Ja sanoivat: tämä on sanonut: minä voin maahan jaottaa Jumalan templin, ja kolmena päivänä sen rakentaa ylös.

Ja pappein päämies nousi ja sanoi hänelle: etkös mitään vastaa, mitä nämät sinua vastaan todistavat?

Mt 26:59-62 KR 1776



Tuomiota jaetaan ja paikalle on saapunut arvovaltainen joukko kansanjohtajia - ministeritason väkeä, arkkipiispaa ja tuomiokapitulin lakiasessoria ym jos käyttäisimme aikamme sanoja.

Yöllinen oikeudenkäynti ei kuitenkaan ollut "oikeudenkäyntiä" jossa etsitään totuutta ja oikeutta ja vanhurskautta.

"pappein päämiehet ja vanhimmat ja kaikki raati etsivät väärää todistusta Jesusta vastaan, saadaksensa häntä tappaa"



Tarvittiin jokin viikunanlehti, jokin syytös alastoman oikeusmurhan peittämiseksi, jonka tavoite oli yksinkertainen ja selvä - poistaa elävien kirjoista tämä hankala tyyppi.

Toisaalla Matteus antaa ymmärtää, että merkittävä motiivi oli kateus.

"Sillä hän (Pilatus) tiesi, että he hänen kateuden tähden olivat antaneet ylön."
Mt 27:18



Tähän yölliseen oikeudenkäyntiin liittyi myös politiikkaa

täytyyhän kirkon elää valtion lakien alaisuudessa!



Mutta yksi heistä, Kaiphas nimeltä, joka oli sinä vuonna ylimmäinne pappi, sanoi heille: ette mitään tiedä:

Ette myös ajattele, että se on meille tarpeellinen, että yksi ihminen kuolee kansan tähden, ettei kaikki kansa hukkuisi.

Mutta ei hän sitä itsestänsä sanonut; vaan että hän oli sinä vuonna ylimmäinen pappi, niin hän ennusti, että Jesuksen piti kuoleman kansan tähden,

Ja ei ainoastaan kansan tähden, mutta että hänen piti ne Jumalan lapset, jotka hajoitetut olivat, yhteen kokooman.

Mutta siitä päivästä pitivät he yhteen neuvoa, kuolettaaksensa häntä.

Joh 11:49-53



Silleen lain kirjaimesta pidettiin kiinni, että väärät todistukset eivät kelvanneet.

Sen verran oli tuomareilla häpyä.

Jeesus oli todella sanonut "hajottakaa maahan tämä templi"

nämä väärät todistajat olivat siinä oikeassa, mutta me tiedämme evankeliumien todistuksen mukaan, että "tämä templi" oli Jeesuksen ruumis, jossa Pyhä Henki oli asuvainen.

Roomalaiset sitten hävittivät maallisen Jerusalemin temppelin vuonna 70 eikä kiveä jäänyt kiven päälle - juutalaiset sitä yhä itkevät 2000 vuotta myöhemmin Av kuun kahdeksantena päivänä (elokuussa) ja tahtovat sen templin uudelleen rakentaa Jerusalemiin samalle paikalle ja entistä upeampana.



Uzbekistanin diktaattori, presidentti Islam Karimov, käyttää valtionsa viranomaisia, sairaaloitakin, vankiloita kamppailussa ääri-islamilaisia muslimeja vastaan.

Uzbekistan ei kaihda mitään keinoja ja on joutunut kansainvälisten organisaatioiden, etenkin Amnesty Internationalin silmätikuksi.

Koska Karimov haluaa "terroristeja" niin viranomaiset niitä hankkivat pidättämällä täysin viattomia miehiä ja naisia ja kiduttamalla heitä säälimättömästi kunnes he allekirjoittavat tunnustuksen - tai kuolevat, tai molempia.

Uzbekistanin sairaalassa näitä kiduttamalla surmattuja sitten paikkaillaan, niin että esimerkiksi pistohaavan päälle tehdään ruumiiseen jonkinlainen risti joka ommellaan. Näin omaiset eivät huomaa että alla onkin tappava pistohaava.

Tämä "oikeus" perustuu syytetyn omaan tunnustukseen, joka saadaan ottaa väkivalloin.



Lievemmässä muodossa sama käytäntö on nykyisen Israelin sotilashallinnon toimissa palestiinalaisten parissa - oma tunnustus riittää tuomion perusteeksi.

Tunnustuksen puristamiseen voidaan käyttää hienompiakin ja vaikeammin havaittavia keinoja kuin käsien tai jalkojen murskaaminen jatkuvalla hakkaamisella tai käsien ja jalkojen kynsien repimisellä kuten Uzbekistanissa tehdään.



Rangaistusta, tunnustuksen puristamista kiduttamalla että voidaan antaa kuolemantuomio terrorismista.

Viattomat - ja ehkä jotkut syylliset - ihmiset kärsivät presidentti Islam Karimovin valtiossa.

Rooman aikaisessa Jerusalemissa ei näin tehty - kidutettu väärä tunnustus henkisesti tai ruumiillisesti.

Siinä mielessä yöllinen oikeudenkäynti oli reilu ja näimme, että väärät todistajatkin hylättiin.

olisihan ne voitu hyväksyä ja kirjata kirjoihin "todistajien mukaan näin on päätetty"

vaan ei tehty.

Joten kaikki jäi yhden kortin varaan.

Antaisiko tämä vanki vapaaehtoisesti lausunnon, joka riittäisi tuomioon?



Ja pappein päämies nousi ja sanoi hänelle: etkös mitään vastaa, mitä nämät sinua vastaan todistavat?

Mutta Jesus oli ääneti.

Ja pappein päämies vastasi ja sanoi hänelle:

minä vannotan sinua elävän Jumalan kautta, ettäs sanot meille, jos olet Kristus, Jumalan Poika.

Sanoi Jesus hänelle:
sinäpä sen sanoit;
kuitenkin sanon minä teille: tästedes pitää teidän näkemän Ihmisen Pojan istuvan voiman oikialla puolella ja tulevan taivaan pilvissä.

Silloin repäisi pappein päämies vaatteensa, sanoen: hän on pilkannut (Jumalaa); mitä me silleen todistajia tarvitsemme? Katso, nyt te kuulitte hänen pilkkansa. Mitä te luulette?

Mutta he vastasivat ja sanoivat: hän on vikapää kuolemaan.
MikkoL:
Mt 26:62-66 KR 1776



asia ratkesi yllättävän helposti!

vaitelias vanki avasi suunsa vastaten kansansa ylipapille ja teki itsensä syypääksi vakavaan rikokseen - Jumalan pilkkaan.

Totta kai kaikki koolla olleet tiesivät, että tämä mies sanoo olevansa se Danielin kirjan Ihmisen Poika.

Järkyttävää Jumalan pilkkaa tosiaan.

Ylipappi kääntyi heti tämän kuultuaan tuomariston, raadin puoleen ja tiesi voittaneensa keisin.

"mitä me silleen todistajia tarvitsemme? Katso, nyt te kuulitte hänen pilkkansa."

tämä mitä Jeesus on itse juuri kaikkien tuomareidensa edessä lausunut ääneen on riittävä syy oikeusistunnon tavoitteeseen.

Hän teki itsensä syypääksi kuolemanrangaistukseen tämän oikeuden silmissä.

Aika tyhmä teko vai mitä!

Olisihan Jeesus voinut pelastaa nahkansa, kun oikeusistunto vaan jatkui eikä mitään näyttöä löytynyt.

Hän ikäänkuin auttoi tuomitsijoitaan työssään - nämä Jeesuksen sanat merkitsivät Hänelle kuolemantuomiota ja Hän tiesi sen.

rohkea tunnustus.

hyvä tunnustus.

järjetön tunnustus.


Odotus on ohi, vangitseminen on takanapäin ja kiitos Jumalan yksikään opetuslapsista ei loukkaantunut tai saanut surmaansa tai joutunut viranomaisten käsiin.

Malkuksen, ylipapin palvelijan miekalla irtilyödyn korvankin siinä rytäkässä Jeesus oli ennättänyt korjata.

Oikeudenkäynti on ohi juutalaisten autonomisessa tuomioistuimessa, jossa Mooseksen lain mukaan tuomitaan.

Nyt on vuorossa vain viimeinen askel mainiosti etenevässä suunnitelmassa, vihattujen roomalaisten miehittäjien lähettämä keisarin edustaja, prefekti Pontius Pilatus.



Koska tämä mies on lain mukaan todettu syylliseksi julkeaan Jumalan pilkkaan, häntä tullaan rankaisemaan

Rangaistus on julkinen ja tuottaa julkista häpeää, jotta se olisi varoituksena muille samanlaista uskonnollista kansanvillitsemistä aikoville.

Rangaistuksen tarkoitus on tuottaa vakavaa fyysistä kipua ja kärsimystä - kyseessä ei ole mikään vankeinhoitolaitos aikamme suomalaisen kulttuurin mukaan.

Roomalainen oikeus oli - ja myös Mooseksen lain oikeus oli - julmaa, raakaa, väkivaltaista ja tiesi, miten ihmistä rääkätään ja piinataan.

Viranomaisten käsiin joutuminen merkitsi kärsimystä.

Roomalaisilla oli tapana kiduttaa myös todistajia, jotta totuus saataisiin ruumiillisen kivun avulla esiin.



Kun virallinen ratkaisu oli yksimielisesti tehty, tuomarit saivat nyt puolestaan osoittaa mieltään tälle julkealle vangille.

He puolustivat Jumalan pyhää nimeä ja poistivat pahan kansan keskuudesta.



Mitä te luulette?

Mutta he vastasivat ja sanoivat: hän on vikapää kuolemaan.

Silloin he syljeskelivät hänen kasvoillensa ja löivät häntä poskelle, ja muutamat pieksivät häntä sauvoillansa. Sanoen: arvaa meille, Kristus, kuka on, joka sinua löi?
Mt 26:66-68 Biblia 1776

(tämä Matteuksen kuvaama pahonipitely toistuu roomalaisten sotilaiden käsissä Johanneksen evankeliumin kertomuksessa Litostrotonissa)



Näin Jeesus kärsii yöllisessä tuomioistuimessa

Aika outoa olisi, jos tämän päivän raastuvassa lautamiehet lähtisivät hakkaamaan tuomion saanutta miestä tai naista, pilkkaamaan ja sylkemään kasvoilleen haisevaa räkää.

Mutta sauvoillaankin he häntä löivät ja pilkkasivat kuin perkeleen innostamina "profetoi Kristus, minkä niminen mies sinua nyt löi... ja nyt ... ja nyt"

Kristuksen kärsimystie

ihmisen oikeuslaitoksen käsissä

uskonnollisen ihmisen käsissä

kateellisten ihmisten käsissä



Näin siis toteamme kiirastorstain yön tapahtumiin kertomuksemme päättäen

Kristuksen kärsimykset ovat osittain rangaistusta.

Roomalaisen ja vanhan juutalaisen oikeuslaitoksen toimeenpanemaa oikeutta, jossa pahantekijä vangitaan, häntä kuulustellaan ja kuulustelun jälkeen määrätään tuomio, joka sitten pannaan täytäntöön.

Kristus on kärsinyt rangaistuksen.

Moni muukin ihminen on kärsinyt ruumiillisen rangaistuksen ihmisten käsissä, moni aivan viattomanakin syylliseksi tuomittuna.

Emme myöskään saa väheksyä vangin henkistä kärsimystä vankilassa, vaikka häntä eivät vartijat löisikään eikä tuomari käskisi ruoskimaan.

Kristuksen kärsimyksiin liittyy siis rangaistus.



Kuka uskoo meidän saarnamme, kenelle Herran käsivarsi ilmoitetaan?

Hän kasvoi Herran edessä niinkuin vesa, niinkuin juuri kuivasta maasta. Ei ollut hänellä vartta eikä kauneutta; me näimme hänet, mutta ei ollut hänellä muotoa, johon me olisimme mielistyneet.

Hän oli ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä, kipujen mies ja sairauden tuttava, jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät, halveksittu, jota emme minäkään pitäneet.

Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä.

Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana,
mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden.

Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut.

Jes 53:1-5 KR 1933



Jeesus, minut synnin vangin
kahleistani vapahdit,
tuomiosta armahdit.
Tuomion sait synneistämme,
koska tulit maailmaan
meitä vapauttamaan.


Kuinka koskaan unohtaisin,
että kaikki vaivasi
kärsit autuudekseni!
Jospa voisin maailmassa
ristiäsi seuraten
elää sinuun luottaen!

Virsi 56:8-9