Uhrikaritsa

Jerusalemin temppelin uhrialttari - taiteilijan näkemys.
Kristityille temppelin hävitys vuonna 70 jKr vahvisti Jeesuksen uhrin merkityksen

Jumalan sana on kirjoitettua tekstiä, jota meidän tulee pyrkiä ymmärtämään aivan sillä perustasolla - mitä on kirjoitettu?

Mitä se kirjoitettu merkitsee, on sitten toinen - ja itse asiassa monta tasoa, jotka eivät saa mennä yli eivätkä ali eivätkä ohi sen, mitä on kirjoitettu.

Vertauskuvallisten tulkintojen tulee uskolliseesti antaa kirjoitetun merkitys ollakseen Jumalan sanaa.

Voimme toki antaa omia tulkintojamme, jotka eivät sitten ole Jumalan sanaa vaan sen pohjalta meidän mieleemme nousseita ajatuksia. Nämä voivat olla rikkaita ja hyviä - tai täysin harhaanjohtavia.

Tästä kirjoitetun ymmärtämisestä ja sen vaikeudesta on kirkkohistoria täynnä esimerkkejä - hyviä ja huonoja.

Juutalainen kansa ei ole lainkaan käsittänyt Mooseksen ja profeettojen ja kirjoitusten todellista merkitystä hylätessään Jumalan ainoan Pojan - mutta niin täytyi tapahtua, jotta kirjoitukset kävisivät toteen.

Uskomme kohde ei ole Raamattu vaan sen päähenkilö, Jeesus Kristus, josta kirjoitukset todistavat - kuten Hän itsekin Emmauksen tiellä todisti ja opetti ja selitti.

Uskontunnustuksessa kirjoitukset kyllä mainitaan kerran - juuri näin, Jeesuksen todistajina:

"nousi kuolleista kolmantena päivänä kirjoitusten mukaan"


Pääsiäislammas ei ole Raamatussa uhrilammas vaan pääsiäislammas.

Aivan oma tapauksensa.

Jumalan Karitsa on kuitenkin viaton uhri, joka teurastettiin.

Aivan oma tapauksensa.



Nykysuomalaisen - essut mukaanlukien - on hankala ymmärtää Raamatun kieltä, koska kirja on niin tolkuttoman vanha.

Emme aina tajua, miten vanha se oikein on.

Lukiessamme Kalevalaa ajattelemme olevamme vanhojen kirjoitusten parissa - ja olemmekin, kansamme menneisyydestä kertovassa suullisessa runoperinteessä, jonka Elias Lönnrot (9. 4. 1802 – 19. 3. 1884) nerokkaasti kokosi yhtenäiseksi teokseksi, Suomen kansalliseepos Kalevala plus Kanteletar.



"Ennen nykyisin Kalevalana tunnettua teosta, joka ilmestyi vuonna 1849, Lönnrot julkaisi useita ns. esitöitä, jotka pohjustivat laajamittaista eeposta. Tällaisia olivat esimerkiksi Lemminkäinen (1833, 825 säettä), Väinämöinen (1833, 1867 säettä), Naimakansan virsiä (1833, 499 säettä), Runokokous Väinämöisestä (1833, 16 runoa, 5052 säettä), Kalevala taikka Vanhoja Karjalan Runoja (ns. Vanha Kalevala vuodelta 1835, 32 runoa, 12078 säettä) sekä Kanteletar (1840).

Niin sanottu Uusi Kalevala, jota useimmiten kutsutaan pelkäksi Kalevalaksi, valmistui vuonna 1849. Se sisältää 50 runoa ja 22795 säettä. Lönnrot oli kerännyt Vanhan Kalevalan aineistoon lisää ennen kaikkea Kullervo- ja Lemminkäis-runoja, lyyrillisiä runoja ja loitsuja. Uuden Kalevalan jälkeen Lönnrot julkaisi vielä kouluja varten lyhennetyn version Kalevalasta vuonna 1862, johon kuuluivat kaikki Kalevalan 50 runoa mutta säkeitä vain 9732 kappaletta."

suomalainen wikipedia



Kalevala sisältää toki hyvin vanhaa aineistoa aina Raamatun maailmasta asti (muinainen Egypti, Mesopotamia).

Mutta Kalevala julkaistiin vuonna 1849.

Hirmu kauan sitten!

Tsaarin aikana, kun Helsinki oli vielä pikkukaupunki ja Oolannin kamalaa sotaa ei vielä oltu käyty (1854-1855) eikä lestadiolainen herätys ollut vielä alkanut (1857)

Aivan kamalan kauan sitten - kuka tuommoista enää muistaa ja mitä sitten! Nyt on nyt!

Pyhä Raamattu on noin 1700 vuotta vanhempi kuin Kalevala
(sen nuorimmat osat ovat toiselta vuosisadalta jälkeen Kristuksen syntymän).



Uhri sana on Raamatussa sen tähden merkityksessä, jolla ihmiset ymmärsivät sen 2000-3000 vuotta sitten.

Nykyajan suomalaiset - essut mukaanlukien - eivät käsitä sanaa "uhri" yleiskielessä samalla tavoin kuin muinaiset heprealaiset tai antiikin ajan kreikkalaiset ja roomalaiset - joille uhrikultti oli arkipäivän asiaa.

Miten sen sanan nykyään käsitämme?



Kirkkomaan mullissa makaavat Talvisodan ja Jatkosodan sankarivainajat, jotka antoivat henkensä isänmaan vapauden puolesta.

Tämä on Suomen miesten ja naisten antama korkein uhri suomalaisen kansan puolesta, kun idästä sitä uhkasi todellinen vaara.

(Nyt itsenäisyyttämme taitaa uhata toisenalinen vaara lännestä ja etelästä!)

Koska kutsunnat olivat pakolliset ja koska rintamakarkurit ammuttiin, kyse ei välttämättä ollut vapaaehtoisesta uhrista, elämän antamisesta siniristilipun puolesta.

Mutta rintamilla nähtiin todellisia sankarien antamia uhreja, jossa mies tai nainen oman henkensä uhalla lähti auttamaan toista ihmistä. Olisi voinut jättää sen tekemättäkin, antaa kaverin riutua sinne suolle, sen sijaan että myös omat suolensa sille suolle valuivat.

Sodan uhreja oli silloin ja on yhä, leskiä ja orpoja, vammautuneita, kuolleita, pakolaisia ja Kalevalan kansan evakkoväkeä häjyjen Pohjanmaalla.

Nämä uhrit ovat viattomia sodan aiheuttamia kuolonuhreja.

Samassa sävyssä on sana "uhri" kun puhutaan Japanin maanjäristyksen aiheuttamista kuolonuhreista.

Sana ei sisällä mitään uskonnollista, ei edes sankarillista, ei mitään hyödyllistä.

Se vain ilmaisee, että jokin korkeampi voima, kohtalon isku, aiheutti tuhoa ja kuolemaa näiden ihmisten elämässä.

Traaginen lapsen putoaminen Perhossa Oksakosken sillalta aiheutti kuolonuhrin, kuten murheelliset uutiset tänään kertovat.

Rikoksen uhri kärsii toisten ihmisten aiheuttaman pahuuden tähden, ja voi jopa tulla väkivaltaisesti surmatuksi.



Elämän ja terveyden lisäksi käytämme sanaa "uhri" ja "uhrata" myös mammonasta.

Hän uhrasi kaiken omaisuutensa asian hyväksi.

Kavalluksen uhri oli vanhus, jonka tililtä vietiin suuri määrä rahaa.

Saatamme myös sanoa, että porukasta hän uhrautui ja lähti viemään asiaa eteenpäin. Eli otti hoitaakseen jonkun mänttihomman muiden puolesta.

Ihminen saattaa uhrautua johonkin ikävään muillakin tavoin.

Urheilussa (r ja h väärinpäin) lienee tilanteita, joissa pelaaja tai maalivahti suorastaan uhrautuu voittoa tavoiteltaessa tai puolustauduttaessa.



Apostoli Paavali miettii uhri käsitteen semanttista, kielellistä merkitystä

"Sillä Kristus, kuin me vielä heikot olimme, on ajallansa jumalattomain edestä kuollut.

Tuskalla nyt joku kuolis vanhurskaan edestä, ehkä hyvän edestä mitämaks joku tohtis kuolla.

Mutta Jumala ylistää rakkauttansa meidän kohtaamme, että kuin me vielä syntiset olimme, on Kristus meidän edestämme kuollut."
Rm 5:6-8 Biblia 1776

Kristus on kuollut jonkun toisen puolesta, on uhrannut näin itsensä, antanut henkensä, oman elämänsä, toisen hyväksi.



mitämaks, joku tohtis ehkä hyvän edestä kuolla

sotasankari esimerkiksi isänmaan puolesta

tai tutkija tiedon löytämisen puolesta ... testaanpa tätä itseeni ettei muiden tarvitse kärsiä, ups...

Paavalin mielestä ei kukaan tohtis vanhurskaan edestä kuolla

"Tuskinpa kukaan käy kuolemaan jonkun vanhurskaan edestä; hyvän edestä joku mahdollisesti uskaltaa kuolla."
Rm 5:7 KR 1938



Uskonnollisessa mielessä "uhri" on kyllä tuttu ja tietenkin myös juutalaisuus, kristinusko ja juutalaisuus näitä käsitteitä pitävät elossa nykyaikanakin.

Pakanuudessa uhrit ovat sangen yleisiä ja ymmärrämme jotenkin, että siellä jumalia lepytellään ja pahoja henkiä karkotellaan ja toivotaan hyviä tuloksia ja torjutaan onnettomuuksia ja muutenkin hoidetaan uhreilla suhdetta jumalmaailmaan.

Tästä on toki myös näissä Lähi-idän uskonnoissa kyse.

Erona on tuo pakanuuden monijumalisuus, suurten kirjauskontojen monoteismi.



Uhrin perusajatus tunnetaan jo esihistoriallisilta ajoilta.

Kyseessä on siis ihmiselle luonteenomainen käyttäytyminen.

Otetaan jotain arvokasta ja poltetaan se.

Tuli kärventää linnun tai gasellin tai mammutin lihaa, siitä tulee hyvä tuoksu, kärpäsetkin kokoontuvat tirisevän uhritulen luo.

Tuli siirtää jumalille annettavan lahjan kuoleman rajan taakse, tuonpuoleiseen, miten se sitten käsitetäänkin.

Verinen kiviveitsi ja uhripaikka on löydetty esimerkiksi Anatolian asutuksista ja Jordaniasta uudelta kivikaudelta noin kymmenentuhatta vuotta sitten.

Että ei mikään uusi asia vaan perustavaa ihmisyyttä.

Siirtää jotain täältä tuol puolen jokkee tulen ja verisen kuoleman kautta.



Kivikauden ihmisillä oli joskus tapana laittaa punaista multaa tai maata vainajien päälle.

Olisiko tässä veren tajua ja hajua, että annetaan elämän verta reissuun?



Mooseksen laissa on tämä yleisuskonnollinen uhrien maailma näkyvissä meille erinomaisen rikkaana muinaisena dokumenttina.

Mutta siihen liittyy voimakas monoteistinen, yhden Jumalan, korostaminen sekä vahvaa uhrin uudelleen tulkintaa Israelin kansan historian ja uskonnon merkeissä.

Pääsiäislammas saattaa olla esihistoriallista lampaanhoitajan maailmaa.

Semmosta Abelin antamaa Jumalalle mieluista uhria - Abel oli lampuri.

Täydenkuun kumottaessa ihmeellisesti paimenet valitsivat kevätsateiden antamien ruohikoiden lihottamista laumoistaan jumalille uhrattavat, jotta "vuodentulo" taataan, kiitoksenakin varmaan.

Siihen varhaiseen lammasuhriin tuskin sisältyi mitään eettistä, moraalista, synteihin liittyvää.

eräänlaista uskonnollista veronmaksua.



Mooseksenkirjojen rikas ja monimutkainen uhrikultti sisältää monenmoista eläintä, joita Jumalalle uhrattiin.

Aluksi kaiken maailman uhrikukkuloilla, aserakarsikoissa, suurten puiden juurilla, välillä baaleille välillä Israelin Jumalalle.

Beetelissä, Aissa, Mamressa, Daanissa, Aradissa, Samariassa, mistä se Raamattu ja sen profeetat nyt kertovatkin.

Israelin tuhon jälkeen ja kansan keskuuteen ryömineen pakanuuden kukistamiseksi kuningas Joosia (649-601 eKr) keskitti uhrikultin yhteen ainoaan paikkaan, Jerusalemiin ja siellä Salomon rakentamaan temppeliin.



Ja kuningas lähetti, ja kaikki vanhimmat Juudasta ja Jerusalemista kokoontuivat hänen tykönsä. Ja kuningas meni ylös Herran huoneesen ja kaikki Juudan miehet ja Jerusalemin asuvaiset hänen kanssansa, papit ja prophetat, ja kaikki kansa, pienet ja suuret; ja luettiin heidän korvainsa kuullen kaikki liittokirjan sanat, joka Herran huoneesta löydetty oli.

Ja kuningas seisoi yhden patsaan tykönä, ja teki liiton Herran edessä, että heidän piti vaeltaman Herran jälkeen ja pitämän hänen käskynsä, todistuksensa ja säätynsä, kaikesta sydämestänsä ja kaikesta sielustansa, että heidän piti pitämän nämät liiton sanat, jotka kirjoitetut olivat tässä kirjassa. Ja kaikki kansa mielistyi siihen liittoon.

Ja kuningas käski Hilkiaa ylimmäistä pappia, ja pappeja toisesta vuorosta, ja ovenvartioita, ottaa Herran temppelistä kaikkinaiset kalut, jotka Baalille, metsistölle ja kaikelle taivaalliselle sotajoukolle tehdyt olivat; ja hän poltti ne ulkona Jerusalemin edessä Kidronin laaksossa, ja niitten tuhka kannettiin sieltä Beteliin.


Ja hän otti epäjumalain papit pois, jotka Juudan kuninkaat asettaneet olivat suitsuttamaan korkeuksissa Juudan kaupungeissa ja ympäri Jerusalemia, ja ne jotka suitsuttivat Baalille, auringolle ja kuulle ja planeteille, ja kaikelle taivaalliselle sotajoukolle,

Ja antoi viedä Astarotin Herran huoneesta, ulos Jerusalemista, Kidronin ojan tykö, ja poltti sen Kidronin ojan tykönä, ja musersi sen tuhaksi, ja heitti sen tuhan kansan lasten hautoihin,

Ja kukisti huorain huoneet, jotka olivat Herran huoneen tykönä, joissa vaimot kutoivat huoneita metsistölle.

Ja hän kokosi kaikki papit Juudan kaupungeista ja saastutti korkeudet, joissa papit suitsuttivat, Gebasta Bersebaan asti. Ja hän kukisti porttein korkeudet, jotka olivat Josuan kaupungin päämiehen portin vajassa, joka oli vasemmalla puolella kaupungin porttia, sisälle mennessä.



Ei kuitenkaan korkeutten papit uhranneet koskaan Herran alttarilla Jerusalemissa, vaan söivät kaltiaista leipää veljeinsä keskellä.

Hän saastutti myös Tophetin, joka on Hinnomin lasten laaksossa, ettei yksikään käyttäisi poikaansa ja tytärtänsä tulessa Molokille;

Ja otti pois hevoset, jotka Juudan kuninkaat auringolle asettaneet olivat Herran huoneen sisällekäymiseen, NetanMelekin kamaripalvelian majan tykönä, joka oli esikaupungissa; ja auringon rattaat poltti hän tulessa,

Niin myös alttarit, jotka kattoin päällä Ahaksen salissa olivat, jotka Juudan kuninkaat tehneet olivat. Ja ne alttarit, jotka Manasse tehnyt oli kahdessa Herran huoneen pihassa, särki kuningas, ja pakeni sieltä, ja heitti heidän tuhkansa Kidronin ojaan.

Ja ne korkeudet, jotka Jerusalemin edessä olivat, oikialla puolella Maskitin vuorta, jotka Salomo Israelin kuningas rakentanut oli Astarotille Zidonin kauhistukselle, ja Kamokselle Moabin kauhistukselle, ja Milkomille Ammonin lasten kauhistukselle, ne saastutti myös kuningas.

Ja särki patsaat, ja hävitti metsistöt, ja täytti heidän siansa ihmisten luilla,



Niin myös Betelin alttarin, sen korkeuden, minkä Jerobeam Nebatin poika tehnyt oli, joka Israelin saatti syntiä tekemään; hän kukisti sen alttarin ja korkeuden, ja poltti myös metsistön.
16. Ja Josia käänsi itsensä ja näki ne haudat, jotka olivat vuorella, lähetti ja antoi ottaa luut haudoista, ja poltti ne alttarilla ja saastutti sen, Herran sanan jälkeen, jonka Jumalan mies huutanut oli, joka nämät niin ennen puhunut oli.

Ja hän sanoi: mikä haudan merkki tämä on, jonka minä näen? Ja kaupungin kansa sanoi hänelle: se on sen Jumalan miehen hauta, joka Juudasta tuli ja huusi näitä, joita sinä tehnyt olet alttarille Betelissä.

Ja hän sanoi: anna hänen maata, ja älkään yksikään liikuttako hänen luitansa. Näin tulivat hänen luunsa vapahdetuksi sen prophetan luiden kanssa, joka Samariasta tullut oli.

Ja Josia pani myös kaikki korkeutten huoneet Samarian kaupungista pois, jotka Israelin kuninkaat tehneet olivat vihaa kehoittaaksensa, ja teki heidän kanssansa peräti niinkuin hän Betelissä tehnyt oli.

Ja hän tappoi kaikki korkeutten papit, jotka siellä olivat alttareilla, ja poltti ihmisten luut niiden päällä, ja palasi Jerusalemiin.


Ja kuningas käski kaikkea kansaa ja sanoi: pitäkäät Herralle Jumalallenne pääsiäistä, niinkuin kirjoitettu on tämän liiton kirjassa,

Sillä ei yhtään pääsiäistä ollut niin pidetty kuin tämä, tuomarien ajasta, jotka olivat tuominneet Israelia, ja kaikkein Israelin kuningasten ja Juudan kuningasten aikana.

Mutta kahdeksantenatoistakymmenentenä kuningas Josian vuonna pidettiin tämä pääsiäinen Herralle Jerusalemissa.

Ja Josia perkasi kaikki noidat, merkkein tulkitsiat, kuvat ja epäjumalat, ja kaikki kauhistukset, jotka nähtiin Juudan maalla ja Jerusalemissa; että hän pitäis lain sanat, jotka kirjassa kirjoitetut olivat, jonka pappi Hilkia löysi Herran huoneesta.



Älä hyppää yli - lue kerrankin 2 Kun 23 vankalla vanhalla suomella!

Uskonpuhdistus vanhassa Israelissa, hurskas kuningas antaa lestin lentää.

Tämä kertomus on monella tapaa merkittävä, mutta erityisesti siinä on kaksi pointtia tähän Pitkänperjantain tutkielmaamme.

1. Uhri voidaan tästä alkaen toimittaa ainoastaan ja vain Jerusalemin temppelissä.

Missään muualla ei Israelin Jumalalle voida uhrata.

Juutalaisilla ei sen tähden tänään ole uhreja, vaan uskonto on vammautunut, rujo - rabbit sanovat että "rukous on parempi kuin uhri" mutta jokaisen hurskaan juutalaisen sydämen unelma on saada kuulla, tai päästä mukaan, Jerusalemin uudelleen rakennetun temppelin pääsiäiseen!

(se kyllä tapahtuu vielä, näin uskon)



2. Mites tässä näin pottumaisesti kävi?

Hurskas uskonpuhdistaja, joka voimalla ja viisaudella tappoi epäjumalten papit ja tuhosi läpi Israelin kaikki uhrikukkulat ja patsaat ja hävitti Jumalan kansan elämään tunkeutuneen pakanuuden.

Raamattu oikein todistaa, monin sanoin, kuinka hurskas ja Jumalalle mieluinen tämä kunkku.

Varmaan siunausta, menestystä, pitkää ikää saa tämä heppuli Korkeimmalta?



Hänen vertaisensa ei ollut yksikään kuningas ennen häntä, joka niin kaikesta sydämestänsä, kaikesta sielustansa ja kaikesta voimastansa itsensä käänsi Herran tykö, kaiken Moseksen lain jälkeen; ja hänen jälkeensä ei tullut myöskään hänen kaltaistansa.

Ei kuitenkaan kääntynyt Herra vihansa suuresta julmuudesta, jolla hän Juudan päälle vihoitettu oli, kaikkein kehoitusten tähden, joilla Manasse hänen kehoittanut oli.

Ja Herra sanoi: minä heitän myös Juudan pois minun kasvoini edestä, niinkuin minä Israelin heittänyt olen, ja hylkään tämän kaupungin, jonka minä valinnut olen, Jerusalemin, ja sen huoneen, josta minä puhunut olen: minun nimeni on oleva siellä.

Mitä enempi Josiasta sanomista on, ja kaikista mitä hän tehnyt on: eikö se ole kirjoitettu Juudan kuningasten aikakirjassa?



Raamattu kertoo, että Israelin Jumala ei leppynyt kuninkaan toimeenpanemasta uskonpuhdistuksesta.

Päin vastoin.

Hurskaalle kuninkaalle kävi tosi huonosti.

Niin huonosti, että Raamattu hyvin vähän ja hiljaa siitä kertoo.

Murheen päivä - Israelin vanhan historian Pitkäperjantai.



Hänen ajallansa matkusti Pharao Neko, Egyptin kuningas, Assyrian kuningasta vastaan Phratin virran tykö; mutta kuningas Josia meni häntä vastaan, ja se tappoi hänen Megiddossa, sittekuin hän oli nähnyt hänen.

Ja hänen palveliansa veivät hänen kuolleena pois Megiddosta, ja veivät hänen Jerusalemiin ja hautasivat hänen omaan hautaansa. Ja maan kansa otti Joahaksen Josian pojan, voitelivat ja tekivät hänen kuninkaaksi isänsä siaan.



Mites Jumala nyt näinikkään?

Antoi hurskaan kuninkaan kaatua Megiddon taistelussa samantien kun faarao Neko hänet näkee 609 eKr.

Ja tilalleen nousevat pahat kunkut.

Ikäänkuin Jumala tahtoisi näin tapahtuvan? Antaa pahan voittaa??



Kolmen ajastajan vanha kolmattakymmentä oli Joahas, kuin hän tuli kuninkaaksi, ja hallitsi kolme kuukautta Jerusalemissa. Hänen äitinsä nimi oli Hamutal, Jeremian tytär Libnasta.

Ja hän teki pahaa Herran edessä, niinkuin hänen esi-isänsä tehneet olivat.

Mutta Pharao Neko sitoi hänen kiinni Riblatissa Hamatin maalla, ettei hän hallitsisi Jerusalemissa, ja pani sakkoveron maan päälle, sata leiviskää hopiaa ja leiviskän kultaa.

Ja Pharao Neko teki Eliakimin Josian pojan kuninkaaksi, hänen isänsä Josian siaan, ja muutti hänen nimensä Jojakimiksi; mutta Joahaksen hän otti ja vei Egyptiin, siellä hän kuoli.

Ja Jojakim antoi Pharaolle hopian ja kullan; kuitenkin laski hän maan verolliseksi, antamaan hopiaa Pharaon käskyn jälkeen: itsekunkin maakunnan kansan teki hän verolliseksi voimansa perästä hopiaan ja kultaan, Pharao Nekolle antaaksensa.

Viidenkolmattakymmenen ajastajan vanha oli Jojakim, kuin hän kuninkaaksi tuli, ja hallitsi yksitoistakymmentä ajastaikaa Jerusalemissa: hänen äitinsä nimi oli Zebuda, Pedajan tytär Rumasta.

Ja hän teki pahaa Herran edessä, niinkuin hänen isänsäkin tehneet olivat.



Hänen aikanansa nousi Nebukadnetsar Babelin kuningas; ja Jojakim tuli hänelle alamaiseksi kolmeksi vuodeksi; mutta hän käänsi itsensä ja erkani hänestä.
2 Kun 24:1

Siis Jojakimin aikana tämmönen tyyppi, jolla on pitkä nimi
NEBUKANETSAR

vieläkin herättää kauhua tuo nimi

Tuli sitten ja tulella hävitti Jerusalemin temppelin, sen ainoan paikan missä uhrataan.

Vei kansan pois Jerusalemista, pakkosiirtolaisuuteen.

Näemme, että Israelin Jumala oli tulistunut ja päättänyt tuhota tämän jengin.

Vanhurskaan kuninkaan kuolema Megiddossa valmisti tietä pahojen poikien pahuudelle, jotta tuomio kävisi ilmeiseksi.



Antti Heikinpoika Laato on myös kiinnittänyt huomiota tähän outoon tapaukseen - vanhurskaan kuningas Joosian käsittämättömään kuolemaan Megiddossa.

Nouseeko tästä, tuleeko tästä tapahtumasta juutalaisuuteen myös ajatusta viattoman Herran palvelijan kärsimisestä?

Onko kuningas Joosia uudelleen palannut vanhurskas ja oikeudenmukainen kuningas Daavid?

Israelin Messias odotuksen juuria tämä 2 Kun 23


Josiah and David Redivivus:
The Historical Josiah and the Messianic Expectations of Exilic and Postexilic Times.
Coniectanea Biblica. Old Testament Studies. Almqvist & Wiksell Internat. 1992. 416 p.



Mitäs ne Hadadrimmonin valittajaiset Megiddossa ovat?

Niinä päivinä on Herra Jerusalemin asuvaiset varjelevat; ja on tapahtuva, että se, joka silloin heidän seassansa heikko on, on oleva niinkuin David, ja Davidin huone on oleva niinkuin Jumalan huone, niinkuin Herran enkeli heidän edessänsä.

Silloin ajattelin minä hukuttaa kaikkia pakanoita, jotka ovat lähteneet Jerusalemia vastaan.

Mutta Davidin huoneelle ja Jerusalemin asuvaisille tahdon minä vuodattaa armon ja rukouksen hengen; sillä heidän pitää katsoman minun puoleeni, jonka he lävitse pistäneet ovat; ja pitää valittaman, niinkuin joku valittaa ainokaista poikaansa, ja heidän pitää häntä murehtiman, niinkuin joku itkis esikoistansa.

Silloin pitää suuren valitusitkun oleman Jerusalemissa, niinkuin Hadadrimmonin itku Megiddon kedolla.
Sak 12:8-11 Biblia 1776



He katsovat häneen, jonka ovat lävistäneet.

Ja Israel - kaikki 12 heimoa - pitävät suuret valittajaiset, itkevät häntä, jonka ovat lävistäneet.

Niinkuin Hadad-rimmonin valittajaiset Megiddon kedolla.

...
Sakarjan kirjan näyn ymmärtäminen on vaikeaa.

Juutalaiset ovat perinteisesti ymmärtäneet tämän kansansa historian valossa - Hadad-rimmon eli Hadad kranaattiomena - olisi paikka, jossa hurskaan kuningas Joosian kuolemaa surtiin vuotuisessa tapahtumassa, pitkäperjantai.

Jerusalemissa olisi samanlainen suru ja murhe, kun he katsovat häneen, jonka ovat lävistäneet.

Hadad on kanaanilainen jumaluus ja monet tutkijat ajattelevat, että ehkä Hadad-rimmonissa olisi ollut tällaisen kuolevan ja taas eloon heräävän jumalan itkijäiset.

Tämä tunnetaan monista Lähi-idän uskonnoista, Dumuzi, Tammuz, jotka kuolevat ja nousevat taas eloon.

Nämä ovat kanaanilaisen maanviljelyn jumaluuksia, keväällä sateet lakkaavat ja luonto kuolee ja herää taas syksyllä eloon sateiden tullessa.



Tulipa siitä taas kierros:

1. Kuningas Joosia keskitti uhraamisen Jerusalemin temppeliin

2. Hurskas kuningas kuoli yllättäen Megiddon kedolla aivan turhassa taistelussa egyptiläisiä vastaan, jotka olivat matkalla pohjoiseen.

Israelin Jumalan suuttumusta hurskaan kuninkaan teot eivät lepyttäneet, hänet siirrettiin näin sivuun ja pahat poikansa pääsivät taas palvomaan epäjumaliaan.

Se paikka, jossa uhreja ainoastaan voitiin antaa, poltettiin ja tuhottiin babylonialaisen kuningas Nebukadnessar II:n (634-562 eKr) toimesta Av kuun yhdeksäntenä loppukesällä 587 eKr.



Pakkosiirtolaisuudesta palattua kehotettiin temppeli uudelleen rakentamaan ja sen Serubbaabel teki.

Tämän Jerusalemin toisen temppelin uhreista puhuvat eräät "pikkuprofeetat" - niin kutsuttuja, koska kirjat ovat lyhyitä - ja kuningas Herodes Suuri teki siitä sitten Jumalan Pojalle arvollisen temppelin.

Jerusalemin temppelin, jossa pääsiäisenä syötiin paistettuja lampaita tosi paljon.

(miltähän se lampaan pää ja sisälmykset maistuvat, uh...)

Koska se oli saman yönä syötävä ja loput poltettava, porukkaa koottiin enempi.

Paljonkohan ruokakuntaan tarvittiin yhden lampaan täysin syömiseen... kymmenkunta aikuista lampaansyöjää varmaan ainakin

Jeesuksen järjestämällä aterialla taisi olla ne kaksitoista plus?



Niin se kieli ja käsitteet, semantiikka...

Uskonnollinen uhri on kyllä aikamme suomalaiselle jotenkin tuttu käsite Raamatun ja muiden uskontojen kautta.

Ihminen polttaa jotain ja siirtää sen näin täältä rajan taakse jumalalliseen todellisuuteen.

Mooseksen laissa on tästä tavattoman rikas ja monipuolinen ja yksityiskohtainen kuva.

Jerusalemissa vain juutalainen saa uhrata

ja siellä Jumalan Karitsa teurastettiin

Jerusalemissa



Jesaja 53 sanoo että jos sinä panet tämän Herran kärsivän palvelijan kuoleman uhriksi, niin Hän saa nähdä paljon jälkeläisiä.

kummasti sanottu

Jesajan kirjassa puhutaan ensin - ei uhrista vaan rangaistuksesta.

Häntä hosuttiin meidän tähtemme.

Mutta sitten ajatus kulkee uhriin.

Jesajan teksti viittaa sovitusuhriin - ei pääsiäislampaaseen



Mutta Herra tahtoi hänen niin piestä sairaudella; koska hän on henkensä vikauhriksi antanut, niin hän saa nähdä siemenen ja elää kauvan, ja Herran aivoitus on hänen kädessänsä menestyvä.
Jes 53:10 Biblia 1776

"Vikauhri"

Mutta Herra näki hyväksi runnella häntä, lyödä hänet sairaudella. Jos sinä panet hänen sielunsa vikauhriksi, saa hän nähdä jälkeläisiä ja elää kauan, ja Herran tahto toteutuu hänen kauttansa.
Jes 53:10 KR 1933

"Jos sinä panet hänen sielunsa vikauhriksi"

jos sinä panet hänen sielunsa vikauhriksi

niin hän saa nähdä jälkeläisiä

Herran tahto toteutuu hänen kauttaan

kummasti sanottu.



no ei hätää, KR 1992 rientää selittämään kansalle Jesajan merkitystä, kuten tapansa on!

Herra näki hyväksi,
että hänet ruhjottiin,
että hänet lävistettiin.
Mutta kun hän antoi itsensä sovitusuhriksi,
hän saa nähdä sukunsa jatkuvan, hän elää kauan,
ja Herran tahto täyttyy hänen kauttaan.
Jes 53:10 KR 1992

heh

ei mitään ongelmia, siloista tekstiä


no riittää vinoilut

mitä siinä oikeasti sanotaan?

saammeko selvää hepreasta, joka on Jesajassa joskus tosi vaikeaa?



ויהוה חפץ דכאו החלי אם־תשׂים אשׁם נפשׁו יראה זרע יאריך ימים וחפץ יהוה בידו יצלח׃

Kirjoittanut: MikkoL, 22.04.2011 10:39

[Vastaa tähän viestiin] [Lähetä viesti kirjoittajalle]

חפץ hafetz - miellytti, oli soveliasta, näki hyväksi

niin.

tähän emme voi mitään lisätä, Jumala näki hyväksi näin.

...
דּכא dakka - melkein kuin suomen "hakkaa", hakata kappaleiksi, rikkoa, särkeä perinpohjin, ruhjoa

roomalainen oikeuslaitos piti tästä huolen

...
חלה khala - aiheuttaa murhetta, tuskaa kipua, haavoittaa

KR 1992"lävistää" No mistäs tämä??

KR 1933 "runnella sairaudella"

KR 1776 "piestä sairaudella"



שׂים sim - asettaa, laittaa jotain johonkin

...
נפשׁ nefesh - sielu, "elävä sielu"
tämä on se väkevä sana jota käytetään Paratiisin kertomuksessa Adamin luomisesta

"Ja HERRA Jumala teki ihmisen, tomun maasta, ja puhalsi hänen sieraimiinsa elävän hengen: ja tuli ihminen niin eläväksi sieluksi."
1 Ms 2:7

...
אשׁם osham - vikauhri

se tulee sanasta אשׁם asham, syyllinen (esimerkiksi tuomiota annettaessa)

Tässä ei ole siis taustalla sana "synti" ( חטּאה hatta) vaan jossain muodossa "syyllisyys uhri"



Herran kärsivää palvelijaa rangaistiin julmasti

Mutta hän kantoi sinun syyllisyytesi

Jos asetat hänen sielunsa (nefesh) "syyllisyys uhriksi" ... vikauhriksi

outoa puhetta todellakin - kuinka ihminen voisi asettaa toisen ihmisen sielun vikauhriksi??

Mooseksen laissa ei varmaan missään puhuta ihmisuhrista.

---
Mooseksen lain, Tooran, mukaan mullikka on syntiuhri

חטּאה - khatta (samasta sanasta kuin heprean sana synti)

Ja joka päivä teurastaman mullin rikosuhrin sovinnoksi. Ja sinun pitää puhdistaman alttarin, koskas sovintoa uhraat sen päällä, ja voiteleman sen, ettäs sen pyhittäisit.
2 Ms 29:36 KR 1933

Ja uhraa joka päivä syntiuhrimullikka sovitukseksi, ja puhdista alttari toimittamalla sen sovitus ja voitele se pyhittääksesi sen.
2 Ms 29:36 KR 1933

rikosuhri 1776 ... syntiuhri 1933



Mooseksen laissa myös kauris kelpaa syntiuhriksi, teurastettavaksi ja poltettavaksi

Yhden kauriin syntiuhriksi, paitsi sovittamisen syntiuhria ja alinomaista polttouhria, ruokauhrinensa ja juomauhrinensa.
4 Ms 29:11 Biblia 1776



Hesekielin kirjassa on myös kuvaus siitä, kuinka juuri pääsiäisenä on Jerusalemissa uhrattava mullikka, nuori härkä, syntiuhrina.

ei karitsaa tai lammasta.

se on eri juttu. Pääsiäisateria.



Neljäntenätoistakymmenentenä päivänä ensimäistä kuuta pitää teidän pääsiäistä pitämän, ja pitämän pyhää seitsemän päivää, ja syömän happamatointa leipää.

Sinä päivänä pitää päämiehen uhraaman itse edestänsä ja kaiken maan kansan edestä mullin syntiuhriksi.

Mutta niinä seitsemänä päivänä, juhlina, pitää hänen joka päivä tekemän Herralle polttouhria, seitsemän mullia ja seitsemän oinasta, jotka virheettömät ovat, ja kauriin joka päivä syntiuhriksi.

Mutta ruokauhriksi pitää hänen uhraaman ephan mullille ja ephan oinaalle, ja hinnin öljyä ephalle.


Hes 49:21-24 Biblia 1776



Tuota pääsiäisen mullikkaa edeltävässä kohdassa on Hesekielissä sitä paljon puhuttua pirskotusverta.

Se on siis mullikan verta, ei lampaan verta saati ihmisen verta:



Ja päämiehen pitää uhraaman polttouhrinsa, ruokauhrinsa, ja juomauhrinsa juhlapäivänä, uudella kuulla ja sabbatina, ja kaikkina Israelin huoneen suurina juhlapäivinä; hänen pitää myös tekemän syntiuhrin ja ruokauhrin, polttouhrin ja kiitosuhrin, sovinnoksi Israelin huoneen edestä.

Näin sanoo Herra, Herra: ensimäisenä päivänä ensimäistä kuuta pitää sinun ottaman virheettömän mullin, ja puhdistaman pyhän.


Hes 49:17-18 Biblia 1776



No juu.

Eihän kristityn tarvitse näitä Vanhan liiton uhreja tuntea

Kuinka moni lukija tietää, mikä on syntiuhrin ja vikauhrin ero tämän luettuaankaan

tai pääsiäislampaan.

Mutta Jumalan omaisuuskansalle asia on erinomaisen keskeinen, aivan sydämen asia

Miten sovinto Jumalan kanssa?

Ja siksi Uudessa testamentissa on asiasta puhetta ja kokonainen Heprealaiskirje näitä Jerusalemin temppelin ja uhrien ja papiston kuvioita pohtimassa.



moni uskovat - tässäkin kristillisyydessä - on kuollut autuaana uskossa Jeesukseen kovin paljoa mullikoiden uhriverestä tietämättä.

Jeesuksen veri on sen sijaan jokaiselle välttämätön.



no mikkoL

mitä sinä pitkänäperjantaina vaadit tämmösiä pitkiä juttuja lukemaan, joista vain yhdestä aiheesta anttiL on kirjoittanut neljäsataasivua paksun kirjan??

on meillä tärkeämpääkin tekemistä kuin tutkia Jumalan Sanaa ja sen opetuksia Herramme Jeesuksen Kristuksen kuolemasta.

vai onko sittenkään?

Herra tutkimisesi siunatkoon ja avatkoon Sanansa aarteita!

tässä palstassa niitä on vain vähän pinnalta raaputeltu, että tuosta voisit lapiollasi alkaa kaivaa aarretta...



Väkevä on Jesaja 53

Se oli Jeesuksen, Paavalin ja Filippuksen Raamatussa

ja tehosi silloin

tehoaa yhä tänään

(juutalaisessa synagoogan Raamatun luvussa sen yli hypätään)



Mutta Herran enkeli puhui Philippukselle ja sanoi: nouse ja mene lounaaseen päin, sitä tietä, joka Jerusalemista menee alas Gatsaan, joka kylmillä on.

Niin hän nousi ja meni. Ja katso, yksi Etiopian mies, Etiopian kuningattaren Kandasen voimallinen kamaripalvelia, joka oli pantu kaiken hänen tavaransa päälle, se oli tullut Jerusalemiin rukoilemaan, Ja palasi sieltä, istuen vaunuissansa, ja luki Jesaias prophetaa.

Niin Henki sanoi Philippukselle: käy ja mene lähemmä tätä vaunua.

Niin Philippus juoksi lähemmä, ja kuuli hänen lukevan Jesaias prophetaa, ja sanoi: ymmärrätkös, mitäs luet?

Mutta hän sanoi: kuinka minä taidan ymmärtää, ellei joku minua johdata? Ja hän rukoili Philippusta, että hän tulis ja istuis hänen kanssansa.


Apt 8:26-31 Biblia 1776



on sen verran keskeinen kohta, että ihan enkelijohdatuksessa lähetetään sen selittäjiä.

Tiedämme kuinka Etiopian eunukille kävi - hän tuli uskoon, sai kasteen, pelastui ja odottaa kaikkien pyhien kanssa sitä suurta Herran päivää.

Abessinian kristillinen kirkko kuuluu maailman vanhimpiin.

Jes 53 jyrää - ja sen sankari, Herran kärsivä palvelija.

outoja juttuja nämä Jumalan suunnitelmat.

eivät tulisi ihmisen mieleen kuuna päivänä


Kirjoittanut: Haamul
3. Ms. 7:17
"Sillä lihan sielu on veressä, ja minä olen sen teille antanut alttarille, että se tuottaisi teille sovituksen; sillä veri tuottaa sovituksen, koska sielu on siinä."


Jes 53:10 "Jos sinä panet hänen sielunsa vikauhriksi…"

Tässäkin on siis kyse profetiasta Jeesuksen verestä, jossa on syntiemme lunastus.

syntiemme sovitus.

... ja meillä on lunastus Hänen verensä kautta.

Olennaista on, että "hän on yhdellä ainoalla uhrilla ainiaaksi tehnyt täydellisiksi ne, jotka pyhitetään."

Kirjoittanut: Haamul, 22.04.2011 20:46

[Vastaa tähän viestiin] [Lähetä viesti kirjoittajalle]

Syntiuhri, ruokauhri, polttouhri ja yhteysuhri - vaikka niillä oli erilaisia nimiä - eivätkö kuitenkin kaikki nämä tähdänneet yhteen ainoaan asiaan: niiden tarkoitus oli tuottaa sovitus kansalle.

Että kansa tekoinensa olisi kelvannut Herralle. Ollut riittävän pyhä.

Hes. 45:
16 Kaikki maan kansa on velvoitettu tähän antiin Israelin ruhtinaalle.
17 Mutta ruhtinas toimittakoon polttouhrit, ruokauhrin ja juomauhrin juhlina, uusinakuina ja sapatteina, kaikkina Israelin heimon juhla-aikoina; hän uhratkoon syntiuhrin, ruokauhrin, polttouhrin ja yhteysuhrin TOIMITTAAKSEEN SOVITUKSEN ISRAELIN HEIMOLLE.
18 Näin sanoo Herra, Herra: Ota ensimmäisessä kuussa, kuukauden ensimmäisenä päivänä virheetön mullikka ja puhdista pyhäkkö.
19 Ja pappi ottakoon syntiuhrin verta ja sivelköön sitä temppelin ovenpieliin ja alttarin välireunan neljään kulmaan ja sisemmän esipihan portin ovenpieliin.
20 Samoin tee kuukauden seitsemäntenä päivänä sen varalta, että joku olisi erehdyksestä tai tietämättömyydestä rikkonut. Ja niin te toimitatte temppelin sovituksen.

Jeesuksen tultua tuli voimaan Uusi Liitto Jeesuksen veressä, ja nyt yhdellä uhrilla on tehty ainiaaksi täydellisiksi ne, jotka pyhitetään.


Kirjoittanut: Patu

1. Mooseksen kirja 5:10 Ja hän sanoi: "Mitä olet tehnyt? Kuule, veljesi veri huutaa minulle maasta.

Heprean kielessä veri sana on monikossa: veljesi veret. Luin kerran juutalaisen rabbin mietiskelyä siitä, miksi veri on monikossa, ikäänkuin puhuttaisiin toisenkin tapetun ihmisen verestä. Hän ei nähnyt siinä sovintoveren esikuvaa, joka "puhuu parempaa kuin Aabelin veri."

Matt. 27:25
Niin kaikki kansa vastasi ja sanoi: "Tulkoon hänen verensä meidän päällemme ja meidän lastemme päälle".

Tämä juutalaisten huuto tulkitaan usein antisemitistisesti ja nähdään toteutuneen juutalaisvainoissa. Sovintoveri puhuu kuitenkin parempia kuin Aabelin veri ja armoa myös juutalaisille. Myös heidän syntinsä on sovitettu.

Kaifaksen profetia parempi että yksi ihminen kuolee kuin että koko kansa hukkuu, on toinen esimerkki että kivetkin huusivat silloin kun lapset olivat vaiti.

Väkevä oli myös Pilatuksen antama todistus hallinnon, kultturin/tieteen ja uskonnon kielellä kaikille yhteiskunnan alueille "Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas." Hänen pitäisi olla johtamassa näissäkin asioissa.

Kirjoittanut: MikkoL

Patu viittaa myös asiaan, jota en ole silleen huomannu aiemmin.

että Abelin veri on monikossa

ויאמר מה עשׂית קול דמי אחיך צעקים אלי מן־האדמה׃



totta virkot!

vaijomar ma asit
ja sanoi: mitä teit?

qol deme akhikha zoaqim
ääni veret veljesi huutavat

elai min ha-adamah
minulle maasta"

(heprea noin suomeksi väännettynä...)

verbikin on monikossa zoaqim, huutavat

jännä yksityiskohta!
----------

Haamul kirjoitti edellä - ja toistan

"Sillä lihan sielu on veressä, ja minä olen sen teille antanut alttarille, että se tuottaisi teille sovituksen; sillä veri tuottaa sovituksen, koska sielu on siinä."
3. Ms. 7:17

"Jos sinä panet hänen sielunsa vikauhriksi…"
Jes 53:11

Tässäkin on siis kyse profetiasta Jeesuksen verestä, jossa on syntiemme lunastus."

-- tämä on mitä olennaisin havainto!

toisaalta Mooseksen laissa on vanha heprealainen "sielu on veressä" eli nefesh yhdistetään vereen

tätä vanhaa Jumalan ilmoituksen ilmausta "nefesh" ei saisi sotkea nykyajan "sielu" sanaan joka on lähempänä antiikin kreikkalaisten "henkistä sielua, joka asuu aineellisessa ruumiissa" ja on oikeastaan sen vankina.

vaan sielu, nefesh - vaikea kääntää "elämän henki" tms joka on myös eläimillä, kuten olemme Raamatusta todenneet.

Raamattu aivankuin tarkoituksella väistää, lipsuu käsistä, kun koetamme sanoa, mikä eläin se Jeesuksen vertauskuva on.

Johannes Kastaja sanoo "Jumalan Karitsa"

Jeesus viettää pääsiäisateriaa, jossa on tuo lammas, jonka verta ovenpieliin siveltiin Egyptin synkässä yössä kuoleman enkelin kulkiessa esikoisia surmaamassa.

Kuitenkaan pääsiäislammas ei ole sovitusuhri

Sovitusuhri on mulli, nuori härkä, tai kauris, eikä Raamattu missään sano, että katso "Jumalan mullikka" tai katso "Jumalan kauris"

mites tämä menee?


Mutta Herra tahtoi hänen niin piestä sairaudella; koska hän on henkensä vikauhriksi antanut, niin hän saa nähdä siemenen ja elää kauvan, ja Herran aivoitus on hänen kädessänsä menestyvä.
Jes 53:10

Mannisella KR 1933 on tästä ihmeellisestä kohdasta:

Mutta Herra näki hyväksi runnella häntä, lyödä hänet sairaudella. Jos sinä panet hänen sielunsa vikauhriksi, saa hän nähdä jälkeläisiä ja elää kauan, ja Herran tahto toteutuu hänen kauttansa.
Jes 53:10


Kirjoittanut: Haamul
Uudessa liitossa yksi uhri korvasi ne kaikki eläinuhrit. Mikä niistä siis "kuvasi" Jeesusta?

Kirjoittanut: MikkoL

molemmat ovat kyllä totta

Hän antoi henkensä (nefesh) vikauhriksi - ei sanota syntiuhriksi

jos sinä panet hänen sielunsa (nefesh) vikauhriksi

---
aseta Jeesuksen sielu (nefesh) sinun omassa jumalanpalveluksessasi vikauhriksi

siis ei mitään eläintä, karitsaa, mullikkaa, härkää, oinasta tai kyyhkystä

vaan aseta uhriksi Jumalan eteen Jeesuksen henki, sielu (nefesh) joka on veressä

Asia ei ole niin, että sinua ei rangaista pahoista teoistasi.

Sinä olet syypää rikkomuksiin lakia vastaan, rikollinen ja viallinen.

Niistä saat ansaitun rangaistuksen, joka on pyhän Jumalan edessä kuolema ja kadotus, hylkääminen Hänen läheisyydestään iankaikkiseen pimeyteen ja liekkeihin.

Nyt on vain niin, että tämän sinun rangaistuksesi - jonka sinä olet ansainnut tekemisilläsi ja tekemättä jättämisilläsi - kärsivä Kristus on ruumiissaan maksanut ja Hänet on surmattu niiden tähden.

Siis Hän kantoi sinun rangaistuksesi.

Sinut on oikein tuomittu omantunnon ja Jumalan edessä, ja tuomio on "syyllinen" ja myös pahin mahdollinen rangaistus on annettu Jumalan lakien mukaan.

sinun on kuolemalla kuoltava.

Että hänen sielunsa on työtä tehnyt, saa hän ilonsa nähdä, ja tulee ravituksi.

Tuntemisensa kautta minun vanhurskas palveliani monta vanhurskauttaa; sillä hän kantaa heidän syntinsä.

Sentähden annan minä hänelle osan monessa, ja hänen pitää väkeväin kanssa saalista jakaman; sentähden että hän antoi henkensä kuolemaan, ja oli pahantekiäin sekaan luettu, ja hän kantoi monen synnit, ja rukoili pahantekiäin edestä.
Jes 53:11-12


Mooseksen laissa vikauhri, rikosuhri, annettiin Jumalan sovittamiseksi kun oli tehty rikos.

Mullikka tai kauris surmattiin, ja eläimen veri tuotti puhdistuksen jostain rikoksesta (pikemmin kuin synnistä, saastumisesta)

Lehmät ja härät ovat harvinaisia ja kalliita hoitaa - kyseessä ei ole mikään pieni juttu, nuoren härän tappaminen, lihoiksi lyöminen. Osa siitä poltettiin Jumalalle, veri pirskotettiin ja osa annettin papeille härkäpaistiksi ja osa uhrin tuojalle.

Siro kauris on villieläin ja niitä on kyllä Pyhän maan luonnossa ollut aikoinaan paljon, nykyään hyvin vähän jos laisinkaan.

Varsinainen syntiuhri oli tuo "syntipukki", pukki, joka Suurena Sovintopäivänä vietiin autiomaahan Asaselille kantaen kansan synnit.

Ylipappi asetti kätensä eläimen päälle ja näin kansan synnit annettiin sen kannettavaksi Jom Kippurin juhlallisissa menoissa.

Autiomaassa se pukattiin varmuuden vuoksi rotkoon, ettei se kävelisi takaisin Jerusalemiin syntejä kantaen.

Uudessa testamentissa Jeesuksen yhteydessä ei ilmeisesti paljon tätä kuvaa, typosta, käytetä - Jeesus ei ole syntipukki, vaikka Hän eräässä mielessä onkin.

Juutalaisen kirkkovuoden vakavin päivä, paastopäivä, tuomiopäivä, jolloin taivaan kirjoja tutkitaan ja lyödään vuoden tileihin sinetti.

He toivottavatkin toisilleen "hatima tova" - hyvä sinetti! - ja ovat valmiita riita-asioitaan sopimaan vastapuolensa kanssa.

onkohan tuo pukki uros-lammas vai uros-vuohi?

voisitko tarkistaa?