tiistai 3. maaliskuuta 2015

Ulfilas (Wulfila)

Sivu Wulfilan Raamatusta Codex Argenteus
kuva Wikimedia Commons

Ennen kuin käymme tutkimaan Nikean väittelyitä tutustumme vielä lisää Arius Aleksandrialaisen opetukseen hyppäämällä ajassa eteenpäin 300-luvun lopulle. Sieltä on säilynyt kaksi tärkeintä areiolaisuuden dokumenttia, Ulfilaksen uskontunnustus ja Auxentiuksen kirje.

Ulfilas
Ulfilas (311-383) kasvoi goottien keskuudessa Rooman rajoilla, jonne hänen kappadokialaiset vanhempansa oli viety sotaorjina. Hänen nimensä tarkoittaa "pieni susi". Ulfilas kääntyi kristityksi ja omaksui Ariuksen opetuksen, jota hän alkoi saarnata goottien parissa suurella menestyksellä. Piispa Eusebius Nicomedialainen oli itse areiolainen ja asetti Ulfilaksen goottien piispaksi. Ulfilas asui ja teki työtä Nicomedia ad Istrum nimisessä kaupungissa (lähellä Veliko Tarnovoa nykyisessä pohjois.Bulgariassa).

Ulfilas on goottien Mikael Agricola - hän osasi hyvin latinaa ja kreikkaa ja kehitti gooteille kirjakielen, aakkoset ja käänsi Raamatun heidän kielelleen. Ihmeellisellä tavalla hopeakirjiamin kirjoitettu Ulfilan Raamattu on löytänyt tiensä Uppsalaan Ruotsiin, jossa sitä on 1600-luvulta lähtien säilytetty yliopiston kirjaston suurena aarteena (Codex Argenteus 500-luvulta AD).


Ulfilan uskontunnustus
"Minä Ulfila, piispa ja tunnustaja, olen aina uskonut näin ja tässä yhdessä totisessa uskossa teen matkani Herrani luo.

Uskon yhteen Isään Jumalaan, ainoaan joka ei ole syntynyt ja näkymätön,

ja hänen ainoa-syntyiseen poikaansa, meidän Herraamme ja Jumalaamme, kaiken luomistyön suunnittelijaan ja tekijään, jonka kaltaista ei ole (ainoana kaikista Isässä Jumalassa olevista, joka myös on meidän Jumalamme Jumala),

ja Pyhään Henkeen, valaisevaan ja pyhittävään voimaan, kuten Kristus sanoi ylösnousemuksensa jälkeen apostoleilleen "Ja katso, minä lähetän teille sen, jonka minun Isäni on luvannut; mutta te pysykää tässä kaupungissa, kunnes teidän päällenne puetaan voima korkeudesta." (Luukas 24:49) ja vielä vaan, kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman" (Apt 1:8), joka ei ole Jumala (Isä) eikä meidän Jumalamme (Kristus) vaan Kristuksen palvelija ... kaikessa alamainen Pojalle ja Poika kaikessa alamainen Jumalalle, joka on hänen Isänsä

.. jonka hän asetti virkaan Pyhässä Hengessä Kristuksen kautta.
käänsin tämän nopeasti englannista. Virallisempi suomennos ehkä löytyisi jostain kirkkohistorian teoksesta.
Ego Ulfila episkopus et confessor semper sic credidi et in hac fide sola et uera transitum facio ad dominum meum: unum esse deum patrem solum ingenitum et inuisiuilem et in unigenitum filium eius dominum et deum nostrum, opificem et factorem uniuerse creature non habentem similem suum ideo unus est omnium deus pater, qui et dei nostri est deus et unum spiritum sanctum, uirtutem inluminantem et sanctificantem, ut ait Cristus post resurrectionem ad apostolos suos: ecce ego mitto promissum patris mei in uobis, uos autem sedete in ciuitate[m] Hierusalem, quoadusque induamini uirtute[m] ab alto; item et: accipietis uirtutem superueniente[m] in uos sancto spiritu-- nec deum nec dominum sed ministrum Cristi fidelem, nec equalem sed subditum et oboedientem in omnibus filio et filium subditum et oboedientem suo in omnibus deo patri.
Auxentius
Auxentius Durorstorumilainen on Ulfilan ottopoika, joka kirjoitti isänsä elämänkerran ja siinä tallensi ylläolevan uskontunnustuksen. Hän oli keskeinen hahmo 300-luvun lopulla, kun areiolainen kristillisyys vallitsi Rooman imperiumissa. Auxentiukselta saamme parhaan kuvan Ariuksen opetuksesta - kuten sanottu, Ariuksen omat teokset on kaikki poltettu rovioilla.

Jumala, Isä - "ei tehty", Kaikkivaltias aina olemassaollut ainoa todellienn Jumala
"Ja ikuinen elämä on sitä, että he tuntevat sinut, ainoan todellisen Jumalan, ja hänet, jonka olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen."
Joh 17:3

Jumalan Poika, Jeesus Kristus
- ainoa poika
"Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt. Ainoa Poika, joka itse on Jumala ja joka aina on Isän vierellä, on opettanut meidät tuntemaan hänet."
Joh 1:18

- Väkevä Jumala
"Sillä lapsi on syntynyt meille,
poika on annettu meille.
Hän kantaa valtaa harteillaan,
hänen nimensä on
Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala,
Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas."
Jes 9:5

- tehty ennen aikojen alkua
"Minut Herra loi ennen kaikkea muuta,
luomisensa esikoisena, ennen taivasta ja maata.
Iankaikkisuudesta minä sain alkuni,
kaiken alussa, ennen kuin maata oli."
Snl 8:22-23

Laodikean seurakunnan enkelille kirjoita:
"Näin sanoo Aamen, uskollinen ja luotettava todistaja, Jumalan luomakunnan alku:"
Ilm 3:14

"Hän on näkymättömän Jumalan kuva,
esikoinen, ennen koko luomakuntaa syntynyt."
Kol 1:15

- Herra
"meillä on vain yksi Jumala, Isä. Hänestä on kaikki lähtöisin, ja hänen luokseen olemme matkalla. Meillä on vain yksi Herra, Jeesus Kristus. Hänen välityksellään on kaikki luotu, niin myös meidät."
1 Kor 8:6


Pyhä Henki
valaiseva ja pyhittävä voima, ei Jumala eikä Herra. Paavali mainitsee 1 Kor 8:5-6 vain Isän Jumalan ja Pojan

"Onhan tosin sekä taivaassa että maan päällä niin sanottuja jumalia, moniakin jumalia ja herroja, mutta meillä on vain yksi Jumala, Isä. Hänestä on kaikki lähtöisin, ja hänen luokseen olemme matkalla. Meillä on vain yksi Herra, Jeesus Kristus. Hänen välityksellään on kaikki luotu, niin myös meidät."
1 Kor 8:5-6

Ariuksen opetuksesta
Goottien apostoli Ulfilalta ja hänen ottopojaltaan Auxentiukselta opimme siis eniten Arius Aleksandrialaisen uskosta.

Näemme ensinnäkin, että Arius tekee suuren eron Isän ja Pojan välille, korostaen yhtä Isää Jumalaa (tiukka monoteismi). Jeesus Kristus on Jumalan ainoa Poika, mutta pienempi kuin Isä, ja meidän Jumalamme. Pyhä Henki on voima.

Kaikki tämä perustellaan huolellisesti pyhillä kirjoituksilla Uuden testamentin hyväksytystä kaanonista, Johannes, Paavali ja Ilmestyskirja, sekä Vanhasta testamentista - Sananlaskujen Viisaus ja Jesajan profetia joulun lapsesta.

Huomaamme, että 300-luvulla keskusteluun on noussut nyt myös Pyhä Henki, josta Ulfilas tunnustuksessaan paljon puhuu. Nikeassahan tästä ei ollut vielä kiistoja, kuten tulemme näkemään jatkossa.

Ariuksen opetuksessa on siis kaksi kärkeä, siitä puuttuu kokonaan kristillisen kirkon merkillinen Kolminaisuusoppi ja Jeesuksen suhdetta Isään rajoitetaan samalla, kun Hänet tunnustetaan Herraksi ja Jumalan ainoaksi Pojaksi.

Ariuksella ja hänen oppilaillaan ei ollut mitään ongelmaa lausua Apostolista uskontunnustusta.

Se voi riittää tämän päivän esikoislestadiolaiselle, jonka ei tarvitse taistella uskomme syvimmistä kysymyksistä Jumalasta ja siitä kuka Jeesus on.

Mutta se ei riitä Kristuksen kirkolle, jonka oli vastattava Ariuksen haasteeseen ja tämän Raamatun perusteella esiin nostamiin järkeviin ja loogisiin ajatuksiin Jumalasta ja siitä, kuka Jeesus on.


Ote Ariuksen kirjeestä
Kermana kakun päälle käännän tähän englannista vielä otteen Ariuksen lähettämästä kirjeestä piispa Eusebius Nicomedialaiselle, joka oli myönteinen hänen opetuksensa suhteen.
"... Jotkut sanovat että Poika on syntynyt, toiset että hän on tehty, jotkut, että myös häntä ei ole tehty. Tällaista jumalattomuutta en siedä kuulla, vaikka harhaoppiset uhkaisivat meitä tuhannella kuolemalla.

Mutta me sanomme ja uskomme ja olemme opettaneet, että Poika ei ole syntymätön eikä mitenkään osallinen syntymättömään, ja että hän ei johda olemustaan mistään aineesta, vaan että hän on omasta tahdostaan ja neuvostaan ollut olemassa ennen aikaa ja aikakausia täydellisenä Jumalana, ainoana syntyneenä ja muuttumattomana, ja että ennenkuin hän syntyi, tai luotiin, tai saatiin aikaan tai perustettiin, häntä ei ollut. Sillä hän ei ole syntymätön.

Meitä vainotaan, koska me sanomme, että Pojalla on alku, mutta Jumalalla ei ole alkua."
wikipedia
Ota tuosta sitten selvä - käännökseni on syypää ymmärtämisen vaikeuteen osittain, koska kreikka olisi niin paljon hienosäikeisempää ilmauksiltaan ja käsitteiltään. Kyseessä on "tieteellinen" hyvin huolellisesti harkittu ja määritelty ilmaus.

Mutta näemme tuosta, miten Ariuksen kirjeen painopiste on tietämisessä, älyllisessä ymmärtämisessä, logiikassa, filosofiassa - talonpoikaisjärjessä pikemmin kuin uskon salaisuuksien ihmettelyssä.

Arius koettaa tunkeutua kriekankielen hienoin sanakääntein jumaluuden olemukseen ja määritellä Isän ja Pojan suhdetta ja olemusta.... ei mikään pieni tehtävä ihmiselle, Jumalan luomalle...



2 kommenttia:

  1. Kiitos tämän mielenkiintoisen materiaalin esiin tuomisesta. Tämä on aikaisemmin minullekin , niinkuin useimmille muille, tuntematonata tekstiä.

    Ihmettelen vain sitä miksi tätä pidettiin niin kauhean harhaoppisena? Oikeastaan näin kaukaa katsoen , on kyse vivahteista ja paradokseista joita ei voi järjellä ratkaista.

    Luulen että mukana oli valtapoliittisia asioita ryhmittymiä joiden keulamihet olivat kuin sotalippuja. Vahvin voitti , ei ehkä teologisesti vahvin , koska ortodoksian ja areolaisuuden perustelut löytyvät Raamatusta . Kyse oli siitä kellä oli tulkintaesioikeus. Keisarit ratkaisivat .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö olekin mielenkiintoista ja ihmeellistä, miten ihmisten historiassa asiat liittyvät toisiinsa.
      Kun etenemme Nikean kanssa niin asioiden painavuus käy kyllä ilmi. Areiolainen kristillisyys säilyi goottien parissa pitkään ja myös keisari Konsta tinuksen pojat ja vaikutusvaltaiset piispat omaksuivat hänen edustamansa linjan, joka torjuu opin pyhästä Kolminaisuudesta

      Poista