Mikä on syntiä? (4)

Mari Korhonen Riippakoivu, oranssi kristalli
Uniart Finland Oy

Apostoli Paavali johtaa ajatuksemme Siinain laista rakkauden kaksoiskäskyyn.

tämä on lain syvä olemus ja sisältö.

"Rakasta Herraa sinun Jumalaasi yli kaiken ja lähimmäistäsi niinkuin itseäsi"

tämän Jeesus monasti sanoi ja vielä useammin osoitti, kun tuli kyse synnistä.

mukana on uskon elementti - jonka nimi on armo.

synti-armo-elämä akseli

ei ole

synti-laki-kuolema akseli


männöökös tässä lepertelyssä rakkahudesta nyt siis kunnon teräksinen laki mehtään?

no ei mene.

se laki sen kun kiristyy.

ei riitä, että tuntee Siinain lain

ei riitä, että kilvoittelee jalon farisealaisen kilvoituksen syntiä poispannen

ei riitä, että toteuttaa lain kirjaimen

vaan on täytettävä lain todellinen syvä tarkoitus - rakkaus



tämä ei ole yksinkertaista lain lukemista ja soveltamista, sillä rakkaus on syvä asia

Jumala on rakkaus.

Hän ei vain rakasta.

Hän itse on rakkaus.

se on Jumalan määritelmä:
Jumala ON rakkaus




olemme puhuneet hieman Mooseksesta ja laista, Jeesuksesta ja laista, Paavalista ja laista

nyt kehään astuu Ensimmäisen Johanneksen kirjeen kirjoittaja, vanha arvokas kristitty

joka tuon valtavan määritelmän antaa, että Jumala on rakkaus

1 Joh 4:8


mutta vanhin ei tyydy pohtimaan, mitä Jumala kaikkivaltiudessaan on, vaan sijoittaa tämän pareneesiin, kehotukseen

tämmöistä on lain julistus ja synnin määritelmä, kun sitä katsotaan tästä perustasta, fundamentista

Jumala on rakkaus



Rakkaat ystävät,

rakastakaamme toisiamme, sillä rakkaus on Jumalasta.

Jokainen, joka rakastaa, on syntynyt Jumalasta ja tuntee Jumalan.

Joka ei rakasta, ei ole oppinut tuntemaan Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus.

Juuri siinä Jumalan rakkaus ilmestyi meidän keskuuteemme, että hän lähetti ainoan Poikansa maailmaan, antamaan meille elämän.

Siinä on rakkaus -- ei siinä, että me olemme rakastaneet Jumalaa, vaan siinä, että hän on rakastanut meitä ja lähettänyt Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.


Rakkaat ystävät!

Kun Jumala on meitä näin rakastanut, tulee meidänkin rakastaa toisiamme.

Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt.

Mutta jos me rakastamme toisiamme, Jumala pysyy meissä ja hänen rakkautensa on saavuttanut meissä päämääränsä.



Me pysymme hänessä ja hän pysyy meissä;

tämän me tiedämme siitä, että hän on antanut meille Henkeään.

Me olemme nähneet, että Isä on lähettänyt Poikansa maailmaan pelastajaksi, ja siitä me todistamme.

Joka tunnustaa Jeesuksen Jumalan Pojaksi, hänessä Jumala pysyy, ja hän pysyy Jumalassa.

Me olemme oppineet tuntemaan Jumalan rakkauden kaikkia meitä kohtaan ja uskomme siihen.



Jumala on rakkaus.

Se, joka pysyy rakkaudessa, pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä.

Jumalan rakkaus on saavuttanut meissä täyttymyksensä, kun me tuomion päivänä astumme rohkeasti esiin.

Sellainen kuin Jeesus on, sellaisia olemme mekin tässä maailmassa.

Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkottaa pelon.

Pelossahan on jo rangaistusta; se, joka pelkää, ei ole tullut täydelliseksi rakkaudessa.


Me rakastamme, koska Jumala on ensin rakastanut meitä.

Jos joku sanoo rakastavansa Jumalaa mutta vihaa veljeään, hän valehtelee.

Sillä se, joka ei rakasta veljeään, jonka on nähnyt, ei voi rakastaa Jumalaa, jota ei ole nähnyt.

Tämän käskyn me olemmekin häneltä saaneet: joka rakastaa Jumalaa, rakastakoon myös veljeään.


1 Joh 4 KR 1992



no siinäpä vasta lain saarnaa rakkauden hengessä

mikä on syntiä?

rakkaudettomuus?

juu

ei ihan pieni synti, esiintyy myös Roomalaiskirjeen hurjissa syntilistoissa

Johanneksen kirjeen kirjoittaja ei sanoja säästele - eikä tuhlaa - vaan sanoo paljon muutamalla sanalla


joka ei rakasta veljeään, jonka on nähnyt, ei voi rakastaa Jumalaa, jota ei näe

kuitenkin Jumala on rakastanut ensin.

joka ei rakasta, ei siis ole kokenut Jumalan rakkautta, eikä ole Hänen lapsensa.

siinä se on prikulleen noin

rakkaudetonta kristittyä ei ole

alkoholin orjana olevia kristittyjä on



toistan vielä tuon, mistä voimme tutkia vaellustamme korkeimman lain, rakkauden valossa

"Me rakastamme, koska Jumala on ensin rakastanut meitä.

Jos joku sanoo rakastavansa Jumalaa mutta vihaa veljeään, hän valehtelee.

Sillä se, joka ei rakasta veljeään, jonka on nähnyt, ei voi rakastaa Jumalaa, jota ei ole nähnyt."
1 Joh 4:19-21



"Tämän käskyn me olemmekin häneltä saaneet: joka rakastaa Jumalaa, rakastakoon myös veljeään."


ja on melkoinen laki!

näin saamme vinon pinon krisittyjä, jotka eivät uskalla vihata veljeään, koska se on kiellettyä.



rakkauden lain ja veljen (ja sisaren) rakastamisen käskyn valossa löydämme syntilistan, joka on hiukka toisen näköinen


- tänään sanoin vihaisen sanan veljelleni, koska en tykkää hänestä

- eilen puuskahdin kaupan kassalla rumasti sisarelleni, joka oli liian hidas

- toissapäivänä kännykässä ilmoitin veljeni tietoon, miten typerä hän on

- olen niin katkera hänelle, en jaksa antaa anteeksi

- mottaisin, jos uskaltaisin
...

joka on synnitön, heittäköön ensimmäisen kiven

maailman ihmiset antavat tämän kaiken palaa ja riitelevät rajusti ja sopivat hellästi

kristityt saattavat jäädä jumiin - ei ole luvallista vihata, se on Raamatussa kielletty



vaan eipä taida tämä olla vanhimman kirjeen tarkoitus

kärsivällisyys, itsehillintä, vihan patoaminen sisikuntaan, negatiivisten tunteiden kieltäminen, pepsodent iki-hymy, vaikka sydän ärjyisi tuskaa.

the show must go on!

pikemmin 1 Johanneksen kirjeen 4 luku toteaa asian - ei esitä sitä vaatimuksena

koska me olemme saaneet ensin kokea Jumalan rakkautta



no mikäs pikku juttu toi sitten on?

no ei ihan pieni


Jeesus sanoo "hän rakastaa paljon, koska on saanut paljon anteeksi"

kun ihminen saa kokea Jumalan rakkautta

se muuttaa kaiken


sen jälkeen voi aivan iloisesti huutaa vihaisesti veljelle tai sisarelle puhelimessa, mikä pottapää hän on.

veli tai sisar kokee, tietää, luottaa siihen, että
a. on pottapää
b. tuo huutaja oikeasti rakastaa minua

tämä on Jumalan rakkautta

siihen sisältyy rakkaus Totuuteen