Constantius Chlorus

"Const.chlorus01 pushkin" by shakko
Own work. Licensed under CC BY 3.0 via Wikimedia Commons

Konstantinus Suuren isä Constantius Chlorus (250 - 306) nousi korkealle yhteiskunnassa ja jätt uransa edistämiseksi tavallisen kansalaisen, Helenan, ja sai vuonna 289 puolisokseen prinsessan, itsensä augustus Maximianin tyttären Theodoran. Hänestä tuli näin diplomaattisen avioliiton myötä läntisen Rooman (occidens) vahva mies, augustuksen vävy, kuten Galerius oli itä-Roomassa (oriens) augustus Diocletianuksen vävy.


Suopea kristittyjä kohtaan
Olemme tähän asti seuranneet pääasiassa tapahtumia itäisessä Roomassa (oriens), jossa Diocletianus ja Galerius yrittivät täydellisesti tuhota Kristuksen kirkon. Lännessä (occidens) pantiin toimeen ainoastaan Diocletianuksen ensimmäinen edikti, jossa vaadittiin kirkon johtajia ja työntekiöitä uhraamaan keisarin hyväksi. Sitäkään ei ilmeisesti kovin suurella innolla ajettu läpi ja myöhemmät ediktit sivuutettiin ilman toimenpiteitä kristittyjä vastaan.

Monetkin syyt varmaan vaikuttivat kristittyjen nauttimaan suhteelliseen turvaan ja rauhaan lännessä, mutta epäilemättä tärkeä syy oli Constantius Chlorus, jonka ensimmäinen puoliso ja esikoislapsen äiti oli henkilökohtainen kristitty, Jeesuksen opetuslapsi.


Taisteluja Reinin ja Tonavan rannoilla
Vuodesta 286 alkaen länttä hallitsi Diocletainuksen luotettu sotakaveri, augustus Maximian (250 - 310). Tämä asetti Dalmatian maaherran, sotilaallisesti etevän Constantius Chloruksen korkeaan asemaan keisarin henkivartijakaartin komentajana (praefectus praetorio). Tässä asemassa olleet miehet olivat keisarin läheisiä ystäviä ja neuvonantajia.

Saksalaiset heimot, allemanni, aiheuttivat jatkuvasti ongelmia Reinin ja Tonavan rajamailla ja vuosina 286-287 Constantius taisteli keisari Maximianin alaisuudessa näitä vastaan. Sen verran tehokkaasti, että hän tosiaan sai keisarin tyttären puolisokseen 289 ja sitten Milanossa maaliskuun 1. 293 "puoli valtakuntaa" kuten sadussa sanotaan, kun augustus Maximian teki hänestä rinnallaan hallitsevan keisarin.

(nykyään kaiketi latinalaiset nimet pyritään kirjoittamaan alkuperäisessä muodossa, Constantius, mutta välillä huomaan lipsahtavani vakiintuneen Konstantinus Suuren nimen myötä k-linjalle.)

Flavius Valerius Constantius Chlorus oli nyt Britannian, Gallian (Ranska) ja mahdollisesti myös Hispanian (Espanja) keisari. Ehkä kalpeanaama (Chlorus latinaksi) siitä kunniasta hieman alkoi punertaa... Keisari Constantiuksen pääkaupunki oli Saksan vanhin kaupunki, Trier viinimailla Moselin rannalla (Augusta Treverorum).

Keisarin huolet barbaarien kanssa jatkuivat, vaikka tämän päivän Frankit (ranskalaiset) ja Allemaanit (saksalaiset) tuskin itseään barbeina pitivät. Vuonnan 295 hän saavutti alamanneista taas hienon sotilaallisen voiton. (Ranskalaiset kutsuvat yhä tänään saksalaisia Allemand, ja me kaikki syömme joskus frank-furtilaisia.)

Taisteluja Englannissa
Näiden jälkeen oli mahdollista augustus Maxmianin saavuttua 296 valvomaan allemanneja yrittää kanaalin ylitystä Englantiin. Seinen suulta lähtenyt roomalainen laivasto oli luotetun prefekti Julius Asclepiodotuksen johdossa. He ankkuroivat sumussa Isle of Wright, jonka luona roomalaiset voittivat taistelun. Samaan aikaan Constantiuksen laivat purjehtivat Thamesia myöten Lontooseen, jossa kaupunki vapautettiin ryöstelevistä frankkien palkkasotureista, jotka kaikki surmattiin.

Rooman ote Briitanniaan vahvistui näiden voitokkaiden taistelujen seurauksena ja Constantius korjautti Hadrianuksen muurin suojaamaan alueita. Hän palasi kanaalin yli takaisin Ranskaan, jossa allemannit olivat uudelleen ryhtyneet sotatoimiin.

Constantius ja kristityt
Näemme näistä lyhyistä tiedoista, että keisari Constantius Chlorus oli kunnon mies, uskollinen augustus Maximianille ja etevä sotapäällikkö, legioonien ja laivaston komentaja, joka rauhoitti Britannian, puhdisti Lontoon rosvoista ja taltutti Reinin ja Tonavan alueella riehuvat saksalaiset ja ranskalaiset heimot.

Myös suhteessa Kristukseen tämä mies on positiivisella puolella. Kun kilpailija Galerius, joka keisarina mainittiin valtion dokumenteissa aina kakkossijalla Constantiuksen jälkeen, innolla pani täytäntöön Diocletianuksen ensimmäisen vuonna 303 annetun ediktin, ja kolme muuta sen jälkeen, Constantius teki kaikkensa estääkseen sen toteuttamisen lännessä. Kiitos Jumalan, läntinen Rooma säästyi Isonvihan kauhuilta, vaikka epäilemättä paikoitellen vainoja esiintyikin.

En näe historian lähteistä mitään muuta syytä siihen, että tetrarkian neljästä keisarista juuri Constantius Chlorus oli laiskin vainoamaan kristittyjä, kuin hänen ensimmäisen vaimonsa Helenan, sydämen kristityn ja Constantiuksen esikoispojan äidin. Lempeän naisen merkittävä vaikutus tosi maskuliiniseen hampaisiin asti aseistettuun kaikkivaltiaaseen keisari-puolisoonsa.


Constantius ja Wihollinen
Arvaat aivan oikein. Lohikäärme ei tykännyt Constantiuksesta, mokoma kansallissankari, suoraryhtinen etevä sotilas ja vielä suopeasti vihatun JP:n seuraajiin suhtautuva.

Hänen agenttinsa oli entisen pakanapapittaren poika, idän keisari Galerius, joka tuli lohikäärmeen maasta Daciasta (anteeksi kaikki suosittujen Dacia autojen omistajat)...

Galerius näki Diocletianuksen heikkenevän fyysisesti ja henkisesti 303 annetun ediktin jälkeen ja vuonna 305 tämä luopui vapaaehtoisesti vallasta. Hän tahtoi nyt saada Rooman imperiumin valtaansa länttä myöten ja alkoi kehitellä pirullisia juonia - isäntänsä Wihtahousun avustuksella - miten tämän toteuttaisi. "Kalifiksi kalifin paikalle" kuten Ahmed Ahne sarjakuvissa pyrkii.

Ensin Galerius, joka oli kääntänyt Diocletianuksen pään kristittyjä vastaan, hommasi kaverinsa Severuksen Britannian keisariksi ja meille jo surullisen tutun Maximinus Daian idän keisariksi. Mitäs Konstan isälle tehdään?

Luopuessaan vallasta toukokuun 1. 305 Diocletianus teki Severuksesta Britannian ja Gallian keisarin ja Constantius Chlorus asetettiin lännen keisariksi - koko imperiumin kakkosmieheksi siis ja ykkösenä nyt idän augustus Galerius. (pysytkö mukana tässä Game of Thrones piirileikissä?).

Mitäs Konstan isälle tehdään?

Konstantinus tulee isänsä luo
Muistamme, että isä oli lähettänyt Helenan ja poikansa sudenpesään Nicomediaan, jossa laillinen keisarin vallanperillinen nuori Konstantinus oli nyt vihamielisen augustus Galeriuksen "suojissa". Isänsä oli muutaman kerran jo pyytänyt, että hänen poikansa lähetettäisiin luokseen, koska hänen terveytensä horjui. Kun näin ei tehty, Konstantius pakeni Nicomediasta ja reissasi halki Euroopan Ranskaan isänsä luo.

"Caledonian-pict" by Iantresman
licensed via Wikimedia Commons

Constantius Chlorus ylitti 305 kanaalin uudelleen ja lähti kauas pohjoiseen taisteluun Britannian hurjia piktejä vastaan. Näiden kanssa ei todella ollut leikkiminen, he ovat kelttejä, skottien esi-isiä, ja taistelurintamalla on oksat poissa, kuten sanotaan. Konstantius liittyi armeijan mukaan isänsä alaisuudessa.

Constantius väittää voittaneensa piktit taistelussa tammikuun 6. 306. Hän veti legioonansa takaisen etelämmäksi ja asettui Yorkin kaupunkiin (Ebocarum), Hän oli jo kylmässä sateisessa Skotlannissa saadun keuhkokuumeen heikentämä ja kuoli Yorikissa heinäkuun 25. 306.

Konstantinus huudetaan keisariksi Yorkissa
Legioonalaiset huusivat Constantius Chloruksen kuoleman jälkeen hänen poikansa Konstantinuksen keisariksi.

Tästä ei lohikäärme tykännyt, ymmärrettävistä syistä, saatika kateellinen Galerius ja tilanne Roomassa kärjistyi nopeasti erittäin kriittiseksi sisällissodaksi. Siitä myöhemmin.


Nikodemus-kristitty
Kirkkohistorioitsija Eusebius, jonka kirjaan Palestiinan marttyyrit olemme hieman tutustuneet, kirjoitti Konstantinus I Suuren elämänkerran.

Siinä piispa Eusebius sanoo, että Constantius Chlorus oli salaa kristitty, vaikka ei sitä julkisesti ilmoittanut. Sanoisimmeko Nikodemus-kristitty, joka roomalaisten pelosta piti uskonsa piilossa.

Tämä tieto voi mielestäni hyvinkin pitää paikkansa, ja on saattanut olla Helenan vaikutusta isään samaan tapaan, kuin hän vaikutti sitten poikaansa, joka oli kristityjä kohtaan myönteinen pakana, joka kastettiin Taivasten valtakunnan kansalaiseksi vasta kuolinvuoteellaan.


__________
olen käyttänyt tietolähteenä englantilaisen wikipedian eri artikkeleita, etenkin http://en.wikipedia.org/wiki/Constantius_Chlorus