Akanat tuuleen! kuva copyright Tim Bulkeley BibleGenNZ |
Halo
Marttyyreillä on aivan erityinen asema Kristuksen kirkon vaiheissa, korkeimman luokan status niin sanoakseni, ja kiinnostus heitä kohtaan kasvoi vuosisatojen kuluessa. Monet saivat "pyhän" arvonimen, kreikan hagios ja latinan sanctus (tai beatus) ja ikonitaiteessa bysantin aikana alkaa näkyä tuo meille kristillisestä taiteesta niin tuttu halo, valokehä ihmisen pään ympärillä.
Hurskasta tarinaa
Valitettavasti tämän marttyyrien säilyneiden ruumiinosien ja pyhien palvonta sai pian mielikuvituksen lentoon ja totuuden taju katosi. Monet näistä sekaantuivat myös vanhoihin paikallisiin pakanallisiin jumaluuksiin ja näihin liittyviin kultteihin. Syntyi joukko pikkujumalia, joiden kirkollinen tehtävä oli esirukous, mutta joita luonnostaan ryhdyttiin myös rukoilemaan avuksi, kuten Martti Lutherin oppilaina hyvin tiedämme.
Vaivannäköä totuuden löytämiseksi
On tärkeä koettaa erotella jyvät akanoista, oppia tunnistamaan totuudellista ja mielikuvituksellista niin Raamatun kuin kirkon pyhien muistojen parissa.
Jyvien ja akanoiden erottelun sijasta monet tekevät sen virheen, että heittävät koko kuorman sikojen ruoaksi. "Pyhimykset ja marttyyrit, pyh!" Toiset samoin Raamatun kohdalla "satukirja täynnä mahdottomia tarjua, pyh!"
Tästä on osuva sananlasku - heittää pois lapsi pesuveden mukana.
Rakkaus totuuteen
Kristitty saa Jumalalta lahjaksi rakkauden totuuteen. Joka sen ottaa vastaan, ei yksinkertaisesti siedä valheita ja totena esitettyjä satuja. Kaikki eivät tätä rakkautta ota vastaan, ja Wihollisen on heidät helppo eksyttää. Tämä onkin Jumalan tarkoitus, että ne eksyvät, valitutkin, jotka eivät ota vastaan rakkautta totuuteen.
Apostoli Paavali kirjoittaa tästä toisessa Tessalonikalaiskirjeessä, joka kuuluu Uuden testamentin vanhimpiin kirjoituksiin noin 50 AD.
Ja silloin se pahanilkinen ilmoitetaan, jonka Herra suunsa hengellä tappaa, ja tekee hänen kanssansa lopun, tulemisensa ilmoituksen kautta,Paljon akanoita
Jonka tulemus saatanan vaikutuksen jälkeen tapahtuu, kaikella voimalla ja merkeillä ja petollisilla ihmeillä,
Ja kaikella vääryyden petoksella niiden seassa, jotka kadotukseen tulevat, ettei he rakkautta totuuden puoleen ottaneet, autuaaksi tullaksensa.
2 Tess 2:8-10
Voimme valitettavasti sanoa, että enemmistö Kristuksen kirkon muistamista kertomuksista marttyyreistä ovat joko kauttaaltaan epäluotettavia tai sisältävät ainesta, joka ei ole totta.
Tämän tiedostaen kehoitan siis jokaista ensinnäkin arvostelemaan omia kirjoituksiani täydellä vapaudella ja ankarasti - onko asia näin vai jotenkin muuten.
Toiseksi muistutan, että tulee huolellisesti tarkata ja arvioida lähteitä ja tutkimuksia, joihin käsityksemme ja tietomme perustuvat. Itse käytän vain englantilaista wikipediaa, koska se on laadullisesti ja sisällöllisesti huomattavasti tarkemman sihdin kautta tarkistettu (satojen ihmisten toimesta) kuin suomenkielinen pienelle kielivähemmistölle joidenkin aktiivien kautta laadittu.
Mutta tietosanakirjat ovat toisen asteen lähteitä, ja on pyrittävä kaikessa palaamaan alkuteksteihin, erityisesti aina tarkistamaan Raamatun tekstit pyhästä Kirjasta itsestään mutta myös lukemaan alkuperäistä aineistoa, missä vain mahdollista.
Kolmanneksi muistutan, että kun käsittelemme varhaisen kirkon lähteitä, kuten Eusebius Kesarealaisen kirjoituksia tai Uuden testamentin kaikkia sitovan kaanonin kokoajia, nämä eivät olleet mitään eilisen teeren poikia, helposti jymäytettäviä typeryksiä.
Eusebius itse kirjoittaa, että vaikka eräät hänen kertomansa tapahtumat vaikuttavat taruilta, hän on asian tutkinut ja takaa että näin todella tapahtui. Monta pyhältä näyttävää kirjoitusta sai ekumeenisen kirkon aikana kenkää eli sandaalia ja lensivät pihalle kuin leppäkeihäs, kristittyjen todetessa useista eri syistä, että tämä ei ole totta.
Omavastuu
Kuten savolaisten kanssa, vastuu jyvien ja akanoiden erottamisesta Kristuksen kirkon pyhien muistojen ja kirjoitusten parissa lankeaa kuulijalle.
Sinä päätät, mikä mielestäsi on totta ja mikä ei - tämä on se perimmäinen rintamalinja. Sinä päätät, mitä kirjoitettuja asioita uskot ja mitä et.
On lupa erehtyä, mutta on myös oikeus rukoilla Totuuden Hengen johdatusta ja valoa tutkielmiisi, olivatpa ne Havukka-ahon ajatelmia metsässä kannon päällä istuessa tai Internetin valtavan kirjaston äärellä tapahtuvaa puntarointia.
Hän on täällä. Hän on luvannut johdattaa kaikkeen Totuuteen. Eikä Hän pahemmin valehtele, hiljainen ja nöyrä Totuuden Henki, joka räjäyttää valheen betonibunkkerit taivaan tuliin - jos ja kun siihen ryhtyy.
Virsi 484
1.
Totuuden Henki, johda sinä meitä
etsiessämme valkeuden teitä.
Työtämme ohjaa, meitä älä heitä,
tietomme siunaa.
2.
Kaikessa näytä käsiala Luojan,
mahtavan, viisaan, kaiken hyvän suojan.
Kristuksen luokse, rakkauden tuojan,
johdata meidät.
3.
Kristus on tiemme, valo sydäntemme,
toivomme ainut, pyhä totuutemme.
Armosi, Jeesus, anna voimaksemme,
uudista meidät.
4.
Anna nyt, Kristus, valos meille hohtaa,
anna sen meitä Isän kotiin johtaa.
Jos mikä murhe meitä täällä kohtaa,
voittamaan auta.
Zachris Topelius 1869.
Suom. Martti Ruuth 1902.
Virsikirjaan 1938
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti