Palestiinan marttyyrit - Punonin kuparikaivokset

Feinanin maisemia tänään
kuva TheClassyTraveler.com

Punon
Punon sijaitsee etelä-Jordaniassa ja tunnetaan nykyään arabiankielen muodossa nimellä Feinan. Paikka mainitaan Raamatussa kuvattaessa israelilaisten autiomaavaelluksen reittiä

Ja he matkustivat Horin vuorelta, ja sioittivat itsensä Salmonaan.
Ja he matkustivat Salmonasta, ja sioittivat itsensä Phunoniin.
Ja he matkustivat Phunonista, ja sioittivat itsensä Obotiin.
Ja he matkustivat Obotista, ja sioittivat itsensä Iije Abarimiin, Moabin rajoille.
Num 24:41-44

Alueella sijaitsee eteläisen Levantin ylivoimaisesti suurin kupariesiintymä, jota on louhittu esihistoriallisilta ajoilta alkaen. Sama metallipitoinen suoni on 70 km etelämpänä nykyisen Israelin puolella Timna, jonka "Salomon pylväät" ovat monelle Eilatin matkaajalle tutut. Itä-Afrikan hautavajoaman synty repäisi suonen kahtia ja siirsi ne näin toisistaan erilleen.

Lukemattomien Palestiinan kristittyjen tuomiona oli joutua Punonin kaivoksille, jossa useimmat heistä ankaran raadannan jälkeen menehtyi. Feinanissa on säilynyt laaja hautausmaa, joista moni on merkitty ristillä.

Kupari
Ihminen tekee kaivoksia ja louhoksia seuraten maaperässä olevia kuparisuonia, joiden yhteydessä on usein myös malakiittia, koruissa käytettyä sini-vihertävää "Eilatin kiveä". Kuparista ryhdyttiin tekemään esineitä "kupari-kivikaudella" viidennellä vuosituhannella ennen Kristuksen syntymää. Tältä ajalta on hyvin hieno Nahal Mishmarin kupariaarre, mahdollisesti iranilaista alkuperää, joka löydettiin Kuolleen meren eteläosiin tulevan rotkolaakson luolasta. Tänään se on Israelin museon suuria aarteita maailmankuulu kuparikivikauden löytö..

Kun kupariin opittiin lisäämään hieman tinaa, saatiin pronssia ja alkoi Lähi-idän kulttuurihistorian ensimmäinen nousukausi, varhainen pronssikausi noin 3400 - 2200 eKr. Sumeri ja Akkadi Mesopotamiassa, Egyptin ensimmäiset dynastiat ja Vanha valtakunta pyramideineen.

Kupari (Cu) on meidän päivinämme yhä teollisesti hyvin merkittävä alkuaine erityisesti sen erinomaisen sähkönjohtavuuden takia. Paljon on kaapelia pitkin Suomen maatakin ja jokaisessa kodissa.

Mutta vielä enemmän kuin tämä, kupari on ehdottoman välttämätön kaikille eläville olennoille, joita maanpäällä on. Se on nimittäin keskeinen rakennuspalikka hengittämisen kemiassa (cytochrome c oxidase) aina bakteereista ja mikrobeista alkaen.

Simpukoissa ja muissa sellaisissa kuparia sisältävä entsyymi on vereen kuuluva hemocyatin, joka selkärankaisissa on hemoglobiini. Ihmisen kehossa kuparia on eniten maksassa, lihaksissa ja luissa.

Mutta kuka tekee kuparin?

Jumala tekee kuparin.

Vasta toisen maailmansodan jälkeen ihminen on oppinut ymmärtämään, miten Luoja tekee kuparia ja muita raskaampia alkuaineita. Alussahan kaikki oli, kuten auringossa tänään, suurimmaksi osaksi vetyä ja heliumia. Tähtitieteilijät kutsuvat näitä raskaampia alkuaineita "metalleiksi".

Kuparin atomipaino on 29, joten miten ihmeessä se syntyy?

Tiedämme jo alakoulusta, että auringossa tapahtuu atomiydinten yhdistyminen, fuusio, siten että kahdesta vedystä (1) tulee yksi helium (1). Prosessi on niin valtava energian purkaus, että aurinko säteilee valoa ja lämpöä kauas. 8 minuutin matkan jälkeen valo saapuu maapallolle, jossa tiedemiehet ahkerasti koettavat kehittää vetyreaktoreita ja vetypommeja. Fuusio-voimala kun ei saastuta lainkaan niinkuin fissio-voimalat, joissa hyvin raskas uraani halkaistaan. Vaan homma ei ole helppo.

Auringon voima ei riitä kuparin tekemiseen.

Siihen piisaa vain universumin voimakkaimpiin kuuluva räjähdys, kun iso tähti on polttanut vetynsä loppuun ja massiivinen prosessi alkaa johtaen supernovaan. Siinä tähti räjähtää kappaleiksi, tomuksi ja siitä jää vain pieni ydin jäljelle. Räjähdyksen valo näkyy kautta koko universumin, niin vahva se on. Siinä ahjossa Jumala tekee kaikki raskaammat alkuaineet, niiden joukossa kuparin.

Supernovan jäänteet ovat avaruuspölyssä ja massassa, josta aurinkokuntamme syntyi ja maapallon kuoressa on paikoin sitten kultasuonia, rautasuonia, kuparisuonia, uraania ja kaikenlaista ainetta sieltä isosta tähden pamauksesta tai kahdesta peräisin olevaa.

Orjan kohtalo
Tätä aarretta, roomalaisten rakennuksiin, astioihin ja moniin tarkoituksiin tarvitsemaa kuparia, kaivettiin Punonissa maanalaisissa tunneleissa, jotka seurasivat kuparisuonia. Kaivoksissa malmia hakattiin käsivoimin irti, kuljetettiin tunnelin suulle ja poltettavaksi sulan kuparin talteenottamiseksi.

Kaivosmiehen työ ei ollut kovin hyvin palkattua - he olivat orjia.

Punon on hyvin kuivalla ja kuumalla autiomaa-alueella, eikä roomalaisessa tunnelissa ollut sähköistä ilmastointia ja tuulettimia. Ruoka oli niin ja näin. Pakoonhan sieltä miehen mieli.

Pakenemisen estämiseksi orjien toinen jalka jäykistettiin rikkomalla polvi tulella ja raudalla. Miekalla puhkaistiin toinen silmä ja kuumalla raudalla sitten putsattiin ettei tulehdu silmäkuoppa...

Kristuksen tähden Punonin kaivokseen - tai vaihtoehtoisesti Marmaran saaren marmorilouhoksille - tuomittu on todellakin marttyyri, veritodistaja, joka saattoi elää tunneleissa vuosikausia ja tulla sitten haudatuksi pienin seremonioin kaivoksen lähelle.


Matkailukohde?
Vaikka Jordania on islamilainen maa, olisi mielestäni asiallista että Feinaniin pystytettäisiin kristittyjen muistomerkki ja matkailiojoille keskus, jossa aikamme ihmiset saisivat tutustua näihin asioihin paikan päällä.