Ensin Diocletianus

"Diocletian's Palace from the air" by Ballota (crop by DIREKTOR) - Own work.
Licensed under CC BY-SA 3.0 via Wikimedia Commons

"Diocletian's Palace (original appearance)" by Ernest Hébrard (recoloured by DIREKTOR) - http://www.civilization.org.uk/decline-and-fall/diocletian.
Licensed under Public Domain via Wikimedia Commons

Rooman armeijasta imperiumin valtiaaksi noussut Kroatiasta syntyisin ollut keisari Diocletianus (245 - 311) muistetaan antiikin historian verisimmän kristittyjen vainon käynnistäjänä ja toteuttajana. Tämä Iso viha alkoi Diocletianuksen ensimmäisestä määräyksestä repiä maahan Nicomedian basilika helmikuun 23. 2. 303. Seuraavana päivänä, 24..2. 303 hän antoi ensimmäisen ediktin, jossa vaadittiin kaikkia Rooman alueilla eläviä kristittyjen johtajia piispoista pappeihin, diakoneihin, lukijoihin ja muihin, välittömästi ja kuolemanrangaistuksen uhalla uhraamaan keisarin hyväksi.

Noustessaan valtaan Diocletianus ei ollut jyrkästi kristittyjen vastainen, mutta hänen vävypoikansa, keisariksi nostettu Galerius (260 - 311) käänsi appiukon pään oraakkelin sanan avustamana.

Diocletianus halusi Julius Caesarin tavoin itseään verrattavan Olympoksen jumalten hallitsijaan, Jupiteriin (kreikan Zeus) ja vävypoika oli häntä sankariteoin auttava Herkules. Olemme seuranneet lähikuvassa näiden vainojen luonnetta ja menetelmiä Caesarea Maritima kaupungissa Palestiinassa. Diocletianus käyttäytyi elämän ja kuoleman herrana - kunnes hän kohtasi elämän ja kuoleman Herran, jota oli vainonnut.

Tapaaminen ei ollut laisinkaan mukava.

Diocletianuksen viimeiset vuodet
Kesällä 304 augustus Diocletianus lähti ilmeisesti Galerius mukanaan taisteluun nykyisen Romanian alueella asunutta heimoa vastaan, joka tunnetaan nimellä Carpi. Hän sai jonkin pienen taudin, olisiko vilustunut vai mitä, ja lähti sotatantereelta paareilla kannettuna pääkaupunkiinsa Nicomediaan.

Marraskuun 20. 304 Diocletianus osallistui palatsinsa viereen rakennetun stadionin avajaisjuhlallisuuksiin. Avajaisten jälkeen hänen terveytensä romahti ja hän pysytteli tiukasti palatsissaan, niin että kansalaiset olettivat hänen kuolleen joulukuussa. Kun Diocletianus sitten tuli julkisuuteen ensimmäisen kerran maaliskuun 1 305 kerrotaan, että hänen ulkomuotonsa oli niin kuihtunut, etteivät ihmiset olleet tuntea keisariaan.

Galerius saapui nyt Nicomediaan tarkoituksenaan saada täysin voimansa menettänyt Diocletianus väistymään vallasta. Toukokuun 1 305 keisari teki niin. Lähellä Nicomediaa olevan Jupiterin patsaan luona, jossa hänet oli julistettu keisariksi yli 20 vuotta aiemmin, hän kyynelet silmissään kertoi väkijoukolle terveydentilastaan ja ilmoitti luopuvansa vallasta. Diocletianus on ensimmäinen Rooman keisari, joka on vapaaehtoisesti luopunut kruunustaan.

Hän matkusti kotiseudulleen Dalmatiaan ja asettui rakennuttamaansa suureen palatsiin pienessä Spalatum nimisessä kaupungissa Adrian meren rannalla. Palatsi on säilynyt erittäin hyvin nykypäiviin asti ja on modernin Splitin vanhankaupungin keskellä Kroatian tärkeä matkailunähtävyys.

Marraskuun 11. 308 poliittiset tapahtumat toivat Diocletianuksen kerran vielä Galeriuksen kanssa kansanjoukkojen eteen Carnuntum nimisessä paikassa (Petronell-Carnuntum, Itävalta). Rajujen sisäisten valtataistelujen väsyttämä kansa pyysi häntä siellä ottamaan vallan uudelleen käsiinsä ja tuomaan rauhan maahan. Mutta mies oli täysin muuttunut ankaran sairautensa aikana:

"Jos voisin näyttää keisarillenne niitä kaalinpäitä, joita olen omin käsin istuttanut, hän ei varmasti rohkenisi ehdottaa, että vaihtaisin kotini rauhan ja onnen sammumattoman ahneuden myrskyihin."
Roomalainen historioitsija Aurelius Victor, Liber de Caesaribus 39.6.


Kuolema
Diocletianus eli tämän jälkeen vielä kolme vuotta hoitaen palatsinsa kaalimaita. Mutta nuo viimeiset vuodet eivät olleet onnellisia - uutiset kertoivat hänen suunnittelemansa tetrarkian romahtamisesta sisällissotiin kilpailevien keisariehdokkaiden välillä. Hänen luotetuin ystävänsä armeija-ajalta, keisariksi nostettu Maximian, pakotettiin tekemään itsemurha ja hänen muistonsa kirottiin (damnatio memoriae), hänen patsaansa murskattiin valtion toimesta myös Diocletianuksen palatsissa.

Jupiteriksi itseään havitellut keisari Diocletianus kuoli palatsissaan murtuneena sairaana vanhuksena joulukuun 3. 311. On hyvin mahdollista, että hän teki itsemurhan.

Samana vuonna, kun hänen Galeriuksen kannustamana vainoamansa usko Herraan Jeesukseen Kristukseen julistettiin Serdica nimisessä kaupungissa (Bulgarian pääkaupunki Sofia) sallituksi uskonnoksi (religio licita).

Diocletianuksen kuuleman uutisen julistaja ei ollut kukaan muu kuin vävypoika augustus Galerius itse, joka nöyrästi pyysi kristittyjä rukoilemaan hänen ja valtakunnan puolesta ennen kuolemaansa huhti- tai toukokuussa 311, puolisen vuotta ennen Diocletianuksen itsemurhaa.

Kuinkas näin?


____________
Tekstin asiatiedot ovat englantilaisen wikipedian artikkelista Diocletianus