 |
| Konstantinus Suuri ja äitinsä Helena kuva sivulta prayer-bracelet |
Naisten rooli valtakunnan työssä
Rinnastan sinulle periaatteessa, arvon esikoislestadiolainen lukija, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen johtamistaidon taistelun raivotessa lohikäärmeen kanssa ja tämän kristillisyyden suhtautumisen Eevan tyttäriin.
Kristus Kaikkivaltias näet asetti naisen ratkaisutaistelussa äärimmäisen keskeiseen tehtävään - naisena ja äitinä, ei miestä leikkivänä sotilaana. Esikoiset puolestaan hylkäävät naisen järjestelmällisesti kaikista tehtävistä liikkeen hallinnossa ja pöntössä sallien heille kuitenkin kahvinkeiton ja siivoamisen. Tämä siitä huolimatta, että Jeesus voitti myös Lars Levi Laestadiuksen omakseen naisen kautta.
Kyseessä oleva maailmanhistoriallisesti ja Kristuksen kirkon kannalta ratkaisevan tärkeä nainen on Flavia Julia Helena Augusta (250 - 330), keisari Konstantius Chloruksen ensimmäinen puoliso ja Konstantinus Suuren äiti. Häntä arvostetaan kirkossa niin paljon, että hänelle on annettu kunnianimeksi pyhä Helena.
Lestadiolaiset ja muut voisimme myös antaa Lapin Marialle kunnianimen pyhä Milla Clemensdotter, sillä hänen kauttaan tapahtui Pohjolan suuri herätys. Eivät nämä naiset ole itsessään pyhiä vaan sen tähden, että Herra Jeesus asui heissä ja toimi heidän kauttaan ja kanssaan.
Helenan tausta
Flavia Julia Helena (Augusta kunnianimen hän sai myöhemmin) syntyi 248 tai 250 todennäköisesti Drepana nimisessä kaupungissa Vähän-Aasian koilliskulmassa Marmaran meren Izmit-lahden rannalla. Konstantinus nimesi keisariksi noustuaan kaupungin uudelleen äitinsä mukaan Helenopolis, Helenan kaupunki.
Niemimaan nykyinen turkkilainen nimi on Hersek ja sinne suunnitellaan tärkeää 3 km pitkää Izmit-Istanbul siltaa Izmit-lahden yli.
Jeesus ei suinkaan valinnut prinsessaa hovista, joka on syntynyt hopealusikka suussaan, kuten sanonta kuuluu. Helenan kodista ja nuoruudesta tiedetään hyvin vähän, koska hänen alhainen syntyperänsä ei ollut pojalle kunniaksi. Pyhä Ambrosius (340 - 397) kertoo, että nuori Helena oli majatalon palvelijatar (stabularia). Koska tähän voisi liittyä naiselle huonoa mainetta, Ambrosius lisää sanan hyvä - bona stabularia, hyvä majatalon palvelijatar.
Konstantius Chlorus
Helenaan ihastunut Konstantius oli etevä sotilas ja luotettu mies. Hänen lisänimensä Chlorus tarkoittaa vaalea tai kalpea (kloori) Historia ei kerro, miten Helena tapasi tulevan aviomiehensä tai rakastajansa Konstantiuksen (avioliitosta ei ole historiallista tietoa). Voimme vain olettaa, että dardanialainen Konstantius (250 - 306) ehkä tapasi nuoren naisen juuri majatalossa ja ihastui kauniiseen palvelijattareeseen.
Helmikuun 27. 272 paristkunta sai poikalapsen, jolle annettin nimeksi Konstantinus. Lapsi syntyi Naissuksen kaupungissa Serbiassa, jossa keisari Claudius II Gothicus oli perusteelliseseti lyönyt gootit neljä vuotta aiemmin vuonna 268. Voitto oli niin komea, että Konstantinuksen hovi koetti myöhemmin osoittaa hänen olleen sukua Claudiukselle.
Roomalainen Dardania on Dacian, keisari Galeriuksen kotiseudun, naapuri Serbiassa. Konstantius oli keisarillisen henkivartijajoukon sotilaita (Protectores Augusti Nostri) eikä siis mikään tavallinen solttu kasarmin parakista. Tämä koitui rakkaussuhteen kohtaloksi.
Keisari Aurelianus määräsi hänet Dalmatian maaherraksi. Keisari Maximianuksen alaisuudessa hän taisteli vuonna 288 Euroopassa allemaaneja (saksalaisia) vastaan Reinin ja Tonavan varsilla nousten urallaan niin, että hänestä tehtiin Diocletianuksen luvalla länsi-Rooman apulaishallitsija, keisari, augustus Maximianuksen rinnalle.
Vaan nytpä kävi niin, että kunniaa ja mainetta ylenmäärin saanut Konstantine Chlorus tahtoi kunnolliseen avioliittoon, ja saikin puolisokseen itsensä augustus Maximianuksen tyttären Theodoran.
Niin lensi Helena poikansa kanssa pihalle korkea-arvoiseksi tulleen ex-rakastajansa ja ainoan lapsensa isän talosta.
Jeesus valitsee sen, joka ei mitään ole
Jeesuksen valinta on tässä merkittävä. Muistamme Uudesta testamentista, että Maria Magdalena oli Hänelle hyvin läheinen ja sai olla aivan ensimmäinen ihminen, joka kohtasi Ylösnousseen. Riivattuna ja syntisenä naisena häntä jotkut elämässä paremmin pärjänneet pitivät, Mariaa.
Rooman ja koko kristikunnan kohtaloon ratkaisevasti vaikuttanut nuori äiti Helena ei hänkään ollut kovin hyvämaineinen, mitä tuo majatalon palvelijatar sitten käsittikin. Mahdollisesti eli avosuhteessa ja jos avioliitossa, oli sitten lopulta kuitenkin eronnut nainen. Ei kelvannut ukkonsa korkeisiin säätyihin ja sai lähteä talosta lapsensa kanssa.
Jeesus valitsee heikon ja voimattoman, halveksitun ja hyljityn, jotta Hänen voimansa kävisi sitä selkeämmin näkyviin. Ei tässä lohikäärmeen kanssa tapellessa ihmisen hauikset ja six packit pitkälle kanna...
Keisarinna Theodoran lasten kohtalot
Mutta katsotaasmiten ukolle kävi uuden uljaan vaimonsa Theodoran (s. 275) kanssa, joka oli sangen hovikelpoinen augustus Maximianuksen tytär tai tytärpuoli.
Keisari Konstantius Chlorus ja Theodora saivat kuusi lasta
- Flavius Dalmatius. Vuodesta 333 Rooman sensori (väestönlaskenta, moraalin vartija sensuurin kautta). Surmattiin poikiensa kanssa "puhdistuksessa" syyskuussa 337.
- Julius Konstantius. Kristinuskon hylänneen keisari Julian Luopion (331 - 363) isä, joka käynnisti vainot uudelleen. Surmattiin syyskuussa 337.
- Hannibalianus (kuoli nuorena)
- Anastasia. Osallistui senaattori Bassianuksen kanssa velipuolensa, keisari Konstantinuksen murhayritykseen
- Flavia Julia Konstantina. Hänestä tuli keisari Liciniuksen puoliso. Konstantinuksen ja Liciniuksen keskinäinen taistelu vallasta ratkaisi Rooman ja kristinuskon kohtalon..
- Eutropia. Virius Nepotianuksen puoliso, joka yritti kaapata vallan vuonna 350 ja surmattiin.
Theodora synnytti kolme poikaa ja kolme tytärtä, jotka kaikki tavalla tai toisella osallistuivat keisari Konstantinuksen ja kristinuskon vastaisiin toimiin. Miespuoliset jälkeläiset saivat kaikki väkivaltaisen lopun. Että ei mennyt ihan hyvin Konstantine Chloruksen kakkosvaimolla ja perheellä pitkällä tähtäimellä.
Leijonanpesään
Meidän Herramme valitsi siis alhaista syntyperää ja epämääräistä työtä nuoruudessaan tehneen naisen, joka pienen poikansa kanssa heitettiin hovista keisarillisen naisen, Theodoran tieltä, josta tuli Konstantius Chloruksen vaimo ja siten Rooman vahvin nainen. Outo kuvio Herraltamme.
Mutta sitten Jeesus teki jotain vielä hullumpaa, suorastaan mielipuolista. Kristittynä tunnetun Helenan ja hänen pienen poikansa Hän salli näet lähettää suoraan lohikäärmeen luolaan huolimatta hirveästä vaarasta siellä.
Konstantius näet lähetti Helenan ja tämän ainoan pojan augustus Diocletianuksen luo Nicomedian kaupunkiin.Siellä keisarin poika otettiin sisäpiirehin mukaan ja tälle annettiin kunnollinen sotilaskoulutus. Äiti Helenasta emme näinä vuosina tiedä muuta, kuin että hänen poikansa rakasti häntä syvästi ja piti äidistään huolta.
Ehkä me olisimme toimineet toisin ja koettaneet saada tärkeän Kristuksen sotilaan mahdollisimman kauas augustus Diocletianuksesta, jonka toimesta kohta kristittyjen veri alkoi vuotaa virtanaan koko Roomassa. Nicomediassa nuori Konstantinus näki Jeesuksen omien vainoa, puhuimme aiemmin "Nicomedain 20.000" ja näyttävällä paikalla olleen basilikan tuhoamisesta.
Mutta sinne, keskelle liekkejä ja päin ärjyvää lohikäärmettä Konstantinus äitinsä kanssa passitettiin, kummankaan tosin tietämättä, mitä tulisi tapahtumaan.
Kaksi äitiä ja poikaa
Tilanne on hyvin mielenkiintoinen. Sydämen uskova hurskas äiti, hyljeksitty ja unohdettu hallitsijan entinen jalkavaimo (tai vaimo), on nuoren uljaan poikansa suojissa Isonvihan augustus Diocletianuksen hovin lähellä Nicomedian kaupungissa.
Voimme vain kuvitella, millaisia keskusteluja äiti ja poika ovat käyneet nähdessään ja kuullessaan, miten äidin rakastaman Jeesuksen seuraajia kidutettiin, vangittiin ja surmattiin ja myös roomalaisten sotilaiden ja upseerien joukosta vainottiin.
Konstantinus itse ei ollut kristitty eikä häntä siis ollut kastettu. Tiedämme, että hänen lempijumalansa oli keisari Aurelianuksen aikana sotilaiden suosioon levinnyt Voittamattoman Auringon kultti (Sol Invictus). Poika ei siten herättänyt epäilyksiä hovissa, jonka vakituinen vieras oli lohikäärmeen maasta Daciasta kotoisin ollut keisari Galerius.
Vastakkain on kahden naisen vaikutus poikiinsa, Dacian pakanallisen papittaren poika Galerius ja kristinuskoon kääntyneen hurskaan Helenan poika Konstantinus.
Ymmärtääkseni historiantutkimuksessa ei paljon kiinnitetä huomiota näiden naisten rooliin - vauhdikkaampaa on seurata poikien sotaretkiä ja jännittäviä taisteluita pitkin Rooman imperiumia. Mutta ainakin minun mielestäni Romuliuksen ja Helenan vaikutus on ollut ratkaiseva, koska äitien vaikutus ulottu8i syvälle poikien sydämiin jo äidinmaidon mukana - kenen lauluja laulat, sen joukkoihin kuulut.
Äiti kunniaan
Katsomme erikseen Helenan pojan vaiheita, mutta kun tämä huudettiin länsi-Rooman keisariksi, hän piti huolen siitä että rakas äiti palautettiin kunniaan ja Helenasta tuli Konstantinus Suuren hovin arvostettu nainen loppuelämäkseen, keisarin äiti ja vaikutusvaltainen henkilö. Häpeän ja kristittyjä uhkaavan kuoleman keskeltä Helenasta tuli juhlittu ja niin maailmanhistoriassa kuin Kristuksen kirkossa hyvin muistettu nainen.
Jeesus kun on elämän ohjaksissa siitä on oksat pois, sano.
Kun Jeesus on omana mulla
1. Kun Jeesus on omana mulla
Kun Jeesus on omana mulla,
niin tyyntyvi myrskyinen sää.
Saan kiittäen eteensä tulla,
kuin pääskynen myös visertää.
Hän kahleista päästi ja toi elämään,
ja syntini pyyhki Hän pois verellään.
Hän Jeesus, oi Jeesus,
Hän Jeesus, oi Jeesus,
nyt laumansa keskellä käy.
2. Kun vyöryvät kiusojen laineet.
niin Jeesus mua käy auttamaan.
Ei onnistu kiusaajan aikeet,
kun Jeesusta seuraan mä vaan.
Hän hohteellaan yön halki mua johdattaa,
ja päivällä pilvensä tien osoittaa.
Hän, Jeesus, oi Jeesus,
Hän, Jeesus, oi, Jeesus
suo mannaa nyt korvessa maan.
3. Nyt toivossa taivaalle katson,
jos koitähti koittaa jo vois,
ja kuuntelen, hetkeä varron,
jos pasuuna taivaan jo sois.
Oi, silloin mä joukkohon liittyä saan,
mi kiitosta Herralle käy laulamaan,
kun Jeesus, oi Jeesus,
kun Jeesus, oi Jeesus,
mua noutamaan tullut jo on.
Emil Törnwall (1861-1926)
Hengellinen laulukirja 362
Siionin laulu 124 Sotkamon Suviseuroista 2006
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti